lauantai 25. tammikuuta 2020

Kaatopaikka-alueen vuokraaminen

Teknisessä lautakunnassa 23.1.2020 oli Maanvuokrasopimus / 182-437-1-153 / GRK Infra Oy. Siinä oli esityksenä seuraavasti:

"GRK Infra Oy on hakenut maanvuokrasopimusta tilan 182-437-1-153 (Peräläntaka) pinta-alaltaan noin 5,55 hehtaarin määräalaan. Vuokra-alueen käyttötarkoitus on jätteiden käsittely-, varastointi- ja loppusijoitusalue. Vuokra-aika on kolmekymmentä (30) vuotta, vuosivuokra 4 237,50 euroa on voimassaolevan vyöhykehinnan mukainen ja vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin."

Siis kaupunki vuokraa Metsä-Kivelä kaatopaikan GRK Infralle 30 vuodeksi vuokrahintaan n. 4.200 €/v.

Saamani tiedon mukaan kaatopaikalle on tuotu noin 10.000 t jätettä vuodessa. GRK saa jätteestä noin 50 €/t. Tästä tulee bisneksen liikevaihdoksi noin 400.000- 500.000 €.

Siis GRK vuokraa alueen 4200 eurolla ja tekee liikevaihtoa 500.000 euroa. Bisneshän on melkoinen rahasampo.

Nyt esillä olevan GRK Infra Oy:n on kanssa solmittava maanvuokrasopimuksen pääasia kohdistuu alueella olevaan rakentamattomaan noin 1,5 hehtaarin alueeseen, jonne yhtiö aikoo rakentaa kokonaan uuden kaatopaikka-alueen.

Kokonaan uuden kaatopaikka-alueen avaaminen on GRK Infra Oy:n omaa uutta bisnestä ja kokonaan erillään kaupungin alkuperäisestä tarpeesta sulkea Metsä – Kivelän kaatopaikka ja rahoittaa se GRK:n sopimuksella.

Tästä uudesta vuokrasopimuksesta syntyy kaupungille kokonaan uusi rasite sadoiksi vuosiksi ja siksi sen riskit tulee olla GRK:lla, koska uusi noin 1,5 hehtaarin käyttöön otettava kaatopaikka-alue on GRK:n omaa bisnestä, eikä kaupungin tule olla siellä takuumiehenä. Kaupunki ei vapaudu Metsä-Kivelään liittyvistä ympäristövelvoitteista vuokra-ajan jälkeenkään.

Tämä on riskibisnestä, joka ei mielestäni täytä kuntalain kohtia. "Kunta saa osallistua sellaiseen bisnekseen, joka on täysin pääomaturvattua". Tällaisenaan se ei sitä ole.

Nyt laadittu maanvuokrasopimus ei ole riittävä turvaamaan kaupungin etuja. Asia pitää avata kokonaan siten, että siitä selviää GRK:n suunnitelmat alueen käytölle, toiminnasta aiheutuvat riskit ja toiminnan tuottoarviot.

Tällöin alueen vuokraaminen voidaan sitoa siitä GRK:lle aiheutuneeseen rahalliseen hyötyyn. Esillä olevassa maanvuokraussopimuksessa kaupunki kantaa pitkäaikaisen riskin ja GRK saa hyödyn. Sopimuksessa ei ole mainintaa edes siitä, onko kaupungin jätevedenpuhdistamo velvollinen ottamaan Metsä-Kivelän jätevesiä vastaan uudelta täyttöalueelta ja millä ehdoilla.

Sopimuksen valvonnasta koituu kustannuksia kaupungille. Metsä-Kivelän vuokraajalle tulee asettaa riittävä vakuus mahdollisten ympäristövahinkojen varalle. Tämä vakuus tulisi olla voimassa myös vuokra-ajan päätyttyä. Tämän vakuuden laskelma tulee olla asiantuntijan laatima.

Kaatopaikan sulkemisen jälkeen Jämsän kaupungille jää rasite.

Mieleeni ilmaantui kysymyksiä:

- Miten on huomioitu Jämsän muiden toimijoiden tarve, kun oma kaatopaikka täyttyy muualta Suomea tulleilla jätteillä?

- Maksammeko kalliisti jätteemme sinne jonnekin muualle, kun emme voi niitä enää omalle kaatopaikalle sijoittaa?

- Minne paikallinen teollisuus sijoittaa jätteensä, kun niitä ei kaatopaikan täytyttyä voi Jämsään sijoittaa?

- Onko järjestetty markkinavuoropuhelua muiden jäte- ja kierrätysalan toimijoiden kanssa?

SUMMA SUMMARUM
Tästä uudesta kaatopaikka alueesta ei jää Jämsälle ja sen asukkaille muuta etua kuin täysi kaatopaikka vaivoiksi ja teollisuuskin saa jatkossa viedä jätteensä kalliimmalla johonkin muualle, kun alue tulee täyteen.

Saamani tiedon mukaan tämä asia jätettiin pöydälle teknisessä lautakunnassa eli siirrettiin seuraaviin kokouksiin. 

Siinä faktaa kerrakseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja kirjoita kommentti