Ote muistelmasta isäni isästä eli papasta, oikeammin kauha-papasta.
Pappa oli hyvä käsistään ja teki aina meille leikkikaluja, muistelee Eeva, jolla papan tekemä puinen nuken sänky ullakolla odottaa tyttärentyttären vierailua. Mutta ei pappakaan kaikkea osannut.
Kerran emo-possu synnytti porsueen, jossa yhdeltä, muuten kaikin puolin hyvännäköiseltä pikkupossulta puuttui peräreikä. Kun possu alkoi paisua kuin ilmapallo, niin pappa meinasi, että sille täytyy puhkaista reikä. Pappa kuumensi raudan ja ryhtyi sillä puhkaisemaan reikää. Possu huusi ja kiljui ja äiti-Elsa oli vihainen possun puolesta. Reikää ei syntynyt. Possu piti lopettaa.
