Himos

Himos

torstai 19. marraskuuta 2026

Onko Jämsän budjetti realistinen arvio vai pelotteluluku?

Jämsän kaupungin vuoden 2027 talousarvioesitys maalaa synkkää kuvaa: viivan alle on jäämässä peräti 5,7 miljoonaa euroa alijäämää. Samaan aikaan kaupungin konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti toteaa julkisuudessa suoraan, ettei luku tule toteutumaan sellaisenaan. Tämä herättää kuntalaisessa ja veronmaksajassa perustellun kysymyksen: miksi laadimme talousarviota, jonka toteutumiseen ei talousjohtokaan usko?

Talousarvio on nimensä mukaisesti arvio tulevasta, ja kuntataloudessa noudatetaan syystäkin varovaisuuden periaatetta. Tulot arvioidaan mieluummin alakanttiin ja menot yläkanttiin. Jämsän kohdalla tämä varovaisuus on kuitenkin viety niin pitkälle, että budjettiin on syntynyt miljoonien eurojen sisäänrakennettu puskuri.

Kun menot ovat kolmena peräkkäisenä vuonna jääneet noin kolme miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi käyttämättä jääneiden varausten vuoksi – ja samaa ennakoidaan vuodelle 2027 – pelkästään tämä puolittaa paperilla näkyvän alijäämän. Kun tähän lisätään Kuntaliiton varovaisen ennusteen mukaan lasketut verotulot, jotka kuluvan vuoden toteuman valossa näyttävät ylittyvän reilusti, alkaa 5,7 miljoonan euron luku näyttää enemmän varman päälle pelatulta kauhuskenaariolta kuin realistiselta ennusteelta.

Yliampuvan synkällä budjetilla on toki poliittinen ja strateginen tarkoituksensa. Kuntapolitiikassa säästöjen ja rakenteellisten uudistusten läpivieminen on tunnetusti vaikeaa, jos numerot näyttävät edes kohtuullisilta. Kova alijäämäluku luo välttämättömän paineen ja kiireellisyyden vuoden 2027 aikana laadittavalle talouden tasapainotusohjelmalle.

Tässä piilee kuitenkin myös vaara. Jos sekä viranhaltijat että päättäjät tietävät jo etukäteen, että budjetissa on 2–3 miljoonan euron edestä "löysiä" varauksia, talousarvion uskottavuus ja kulukuria ylläpitävä ohjausvaikutus heikkenevät. Budjetin pitäisi olla ennen kaikkea realistinen johtamisen työkalu, ei pelkkä neuvottelutaktiikan väline.

Samalla on syytä muistaa, etteivät Jämsän todelliset taloushaasteet katoa budjettiteknisillä varauksilla. Hyvinvointialueen vuokratulojen sulaminen kahdessa vuodessa 5,8 miljoonasta eurosta 2,6 miljoonaan euroon, valtionosuuksien lasku ja palkankorotukset ovat pysyviä rakenteellisia muutoksia. Niitä ei paikata kertaluonteisilla säästöillä, etenkään kun kunnallisveroprosentti pidetään ennallaan ja samalla otetaan lisää velkaa mittaviin investointeihin, kuten uuteen liikuntahalliin.

Talousarvion tehtävä on antaa kuntalaisille ja päättäjille mahdollisimman todenmukainen kuva kaupungin tilanteesta. Jämsässä tarvitaan nyt aitoa talouden tasapainottamista, mutta sen pohjaksi tarvitaan myös lukuja, joihin kaupungin johtokin uskoo.