Puhelu alkoi seuraavasti. Nyt ollaan vaiheessa, jossa lähinnä ulkomainen sijoittaja pyrkii huijaamaan Jämsän mammat ja papat (60-90 v). Huono juttu on, että röyhkeä pienten erillisten hankesuunnitelmat, joissa ohitetaan maakuntakaavoitus.
Eli toimijat menevät suoraan Jämsän kaavoittaja pakeille ja kaavoitus käynnistyy. Asia tulee julkiseksi vasta, kun se on julkisella esityslistalla. Nyt tieto karkasi jo maanomistajille järjestetystä tilaisuudesta.
Eli jos tuulivoima -hankkeessa on alle 10 tuulivoimalaa, niin ei tarvita maakuntaliiton päätöstä. Siis suoraan vaan kaupungintalolle kaavoittajan pakeille.
Eli jos tuulivoima -hankkeessa on alle 10 tuulivoimalaa, niin ei tarvita maakuntaliiton päätöstä. Siis suoraan vaan kaupungintalolle kaavoittajan pakeille.
Pinta-aloista laskettuna kullekin kolmelle alueelle on tulossa 7 tuulimyllyä. Laskenta menee yksinkertaisesti niin, että 100 ha/tuulimylly ja siitä tulee toi 7.
Sijoittajat hakee tuottoa sijoitukselleen. Eli Luhanagan Latamäen voimalat on silloiseen aikaan isoja, 3 MW, napakorkeus on 140 metriä ja pyyhkäisykorkeus 196 metriä.
Sijoittajat hakee tuottoa sijoitukselleen. Eli Luhanagan Latamäen voimalat on silloiseen aikaan isoja, 3 MW, napakorkeus on 140 metriä ja pyyhkäisykorkeus 196 metriä.
Nyt rakennetaan isoja, valtavia 10 MW laitoksia, joiden pyyhkäisykorkeus on 300 m. Koska sijoittajille tuotto on tärkeä, niin siksi tehdään isoja laitoksia. Hartolaan piti tulla noita 300 m tuulimyllyjä, mutta hanke kaadettiin.
Sijoittajat ovat ulkomaisia sijoittajia, joita ei edes oikein tiedetä. Parhaimman tiedon mukaan 81-82 % sijoittajista asuu muualla kuin Suomessa.
Kokemusperäisen tiedon mukaan Luhangassa 5 km päässä ei kuulu tuulimylly pihalla, mutta kun sisälle menee, niin alkaa "basso" kuulumaan. Eli julkisuudessa esitetty noin 1 km suojaraja ei käytännössä pidä paikkaansa käytännössä. Todellisuus on jossain 3-5 km paikkeilla.
Maanomistajat, jotka vuokraavat alueensa toimijalle saavat vuokratuloina 25.000-30.000 €/v. Kun tästä otetaan verot pois, niin saadaan 20.000 €/v puhtaana käteen. Ja jos maanomistajan alueelle tulee useampi mylly, niin pätäkkää tulee.
Mutta onko tämä ekologista? Ei ole. Kun tehdään ympäristötaselaskelma, jossa otetaan voimaloiden valmistus ja valmistajamaihin jätetyt päästöt, kuljetukset, rakentaminen, betoniperustukset, purkaminen, romutus ja kierrätys huomioon, niin ekologisuus on kyseenalaista.
Sijoittajat ovat ulkomaisia sijoittajia, joita ei edes oikein tiedetä. Parhaimman tiedon mukaan 81-82 % sijoittajista asuu muualla kuin Suomessa.
Kokemusperäisen tiedon mukaan Luhangassa 5 km päässä ei kuulu tuulimylly pihalla, mutta kun sisälle menee, niin alkaa "basso" kuulumaan. Eli julkisuudessa esitetty noin 1 km suojaraja ei käytännössä pidä paikkaansa käytännössä. Todellisuus on jossain 3-5 km paikkeilla.
Maanomistajat, jotka vuokraavat alueensa toimijalle saavat vuokratuloina 25.000-30.000 €/v. Kun tästä otetaan verot pois, niin saadaan 20.000 €/v puhtaana käteen. Ja jos maanomistajan alueelle tulee useampi mylly, niin pätäkkää tulee.
Mutta onko tämä ekologista? Ei ole. Kun tehdään ympäristötaselaskelma, jossa otetaan voimaloiden valmistus ja valmistajamaihin jätetyt päästöt, kuljetukset, rakentaminen, betoniperustukset, purkaminen, romutus ja kierrätys huomioon, niin ekologisuus on kyseenalaista.
Tuulivoimalan purkaminen, romutus ja kierrätys maksaa Saksassa tehdyn arvion mukaan 6,5 - 10 % investoinnin arvosta. Jos 1 MW:n rakentamiskustannus on 1,3 miljoonaa, niin 7 MW:n voimalan investointi on 9,1 miljoonaa. 6,5 % tästä on 591 500 euroa. Tuo summa voimalaa kohden pitäisi asettaa purkuvakuudeksi ja mieluummin kunnan/kaupungin hyväksi kuin maanvuokraajan.
Ja haluammeko me 300 m korkeita tuulimyllyjä Jämsään? Mielestäni emme.
