Kiertotalous on käsitteenä noussut nykyaikaisen teollisuuspolitiikan keskiöön, ja syystä. Materiaalien suljetut kierrot ja resurssitehokkuus ovat välttämättömyyksiä. Paikkakunnallamme nähdyt harmilliset esimerkit epäonnistuneista hankkeista muistuttavat kuitenkin siitä, että ilman vankkaa teknis-taloudellista perustaa "vihreä siirtymä" muuttuu herkästi pelkäksi riskialttiiksi sanaleikiksi.
Suuret lupaukset vs. luonnonlait
Ensimmäinen oppitunti saatiin kaatopaikkahankkeesta, jossa luvattu materiaalien hyötykäyttöaste jäi pelkäksi puheeksi. Tekninen totuus on, että jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö vaativat merkittäviä investointeja erotteluteknologiaan, automaatioon ja logistiikkaan. Jos yrityksellä on visio mutta ei pääomaa tai osaamista prosessien hallinnasta, päädytään helpoimpaan eli jätteen läjittämiseen. Tällöin toiminta ei vastaa luvattua kiertotaloutta, vaikka se nimellisesti lupien puitteissa pysyisikin.
Toinen esimerkki jätevoimalaitoksesta korostaa raaka-aineanalyysin tärkeyttä. Energiantuotannossa polttoaineen laatu – kuten lämpöarvo, kosteus ja epäpuhtaudet – määrittää voimalaitoskattilan käyttöiän. Epäpuhtaat jätteet aiheuttavat kattilassa korroosiota ja kulumista, jotka tuhoavat kalliin teknisen laitteiston. Kun tekninen toteutus pettää, taloudellinen korttitalo kaatuu ja laskun maksajiksi joutuvat paikalliset yrittäjät ja kumppanit.
Miten tästä eteenpäin? Ratkaisukeskeinen ote
Vaikka koetut tappiot ovat olleet kalliita, ne tarjoavat arvokasta oppia tulevaisuuteen. Jotta voimme aidosti hyötyä kiertotaloudesta, meidän on siirryttävä sokeasta luottamuksesta varmistamiseen:
- Tekninen arviointi: Kun uusi toimija saapuu paikkakunnalle, on vaadittava konkreettinen kuvaus prosessivirroista. Miten materiaali erotellaan? Mikä on lopputuotteen puhtausaste? Onko teknologia koeteltua vai pelkkää kokeilua?
- Toiminnan seuranta: Nykyaikainen kiertotalous perustuu tarkkaan seurantaan, jossa jokainen jätetonni voidaan jäljittää lähteestä uusiokäyttöön. Tämä poistaa hämärän toiminnan ja tuo työhön kaivatun päivänvalon.
- Vastuullinen rahoitus: Vihreän siirtymän nimissä ei pidä ottaa hallitsemattomia riskejä. Hankkeilla on oltava uskottava omarahoitusosuus, jotta paikalliset urakoitsijat eivät joudu toimimaan huterien visioiden rahoittajina.
Yhteenveto
Emme saa antaa onnenonkijoiden pilata kiertotalouden mainetta. Aidolla asiantuntemuksella, tiukalla teknisellä vaatimustasolla ja rehellisellä läpinäkyvyydellä voimme rakentaa teollista toimintaa, joka kestää sekä päivänvalon että taloudellisen tarkastelun. Kiertotalous ei ole uskon asia, vaan se on osaamista ja rehellistä työtä.
