Jämsän rakennemalli on yhteinen tahdonilmaus oman alueen tulevan yhdyskuntarakenteen sisällöstä vuoteen 2025. Siinä luodaan myös tulevien maakuntakaavojen sisältöä ja se toteuttaa kuntakohtaisia, alueellisia strategisia suunnitelmia. Rakennemallityö on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. Se kytkeytyy yleensä tiivisti mm. seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja muihin kehityshankkeisiin. Rakennemalli ei ole kuitenkaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaikka siihen voidaan sisällyttää runsastakin vuorovaikutusta. (Jämsän kaupungin nettisivu)
Jämsän sydänmalli tehtiin aikana, jolloin Suomen taloudellinen tilanne oli vielä jokseenkin hyvä. Ajateltiin, että Jämsä, Jämsäkoski ja Himos ovat ne panostettavat alueet. Mutta ajat muuttuivat nopeasti päätöksen jälkeen. Liike-elämä supistui voimakkaasti sekä Jämsässä että Jämsänkoskella. Tällä hetkellä molemmissa on paljon tyhjiä liiketiloja.
Mielestäni sydänmalli voitaisiin siirtää muutamaksi vuodeksi holdiin. Sydämen vasen puoli tulee jäädyttää. Jämsän tulisi kehittää Seppolan taajamaa ja Himosta. Miksi?
- Virkeä taajama luo kasvua - Seppola
- Potentiaaliseen kasvukohteeseen tulee sijoittaa, koska se tuottaa - Himos
Kun Himos saadaan vauhtiin ja Seppola virkeäksi, niin sen jälkeen voidaan sydänmalli ottaa kassakaapista. Eli kun Himokselle sijoitettu raha rupeaa tuottamaan, niin sillä voidaan kehittää Seppolaa sekä Jämsänkoskea muita taajamia unohtamatta.
Myös julkisten palvelujen keskittäminen Seppolaan on mielestäni suotavaa. Se luo vireyttä. Kaikkien palvelujen hajasijoittaminen eri taajamiin ei ole järkevää.
Karuahan tämä on, mutta tämähän on vain kamppailua isoja maakuntakeskuksia vastaan.