sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Typpi - lannoitteessa ja ihmisulosteessa

Kaikkea tulee tuumailtua, mutta tämän tuumailun aiheuttaja on naapuri. Mietiskeli sitä, mikä on ihmisen ulosteen ja lannoituksen typen määrän suhteutuminen toisiinsa. Koko homman jutun juuri juontuu "paskahuussidirektiiviin". Hetken googlailun jälkeen syntyi hahmotelma asiasta.

Lähdetään liikkeelle ihmisen ulosteen typen määrästä. Virtsassa on typpeä 4,00 kg/hlö/a ja kiinteässä ulosteessa on 0,50 kg/hlö/a. Eli elon laskuopin mukaan tämä tekee 4,50 kg/hlö/a.

Pihamaalle tulee keväisin kylvettyä apulantaa kasvun parantamiseksi. Apulantasäkissä (40 kg) on typen osuus noin 22 %. Tämä lukema riippuu hieman, mistä säkistä on kyse. Eli yhdessä säkissä on tässä tapauksessa silloin 8,80 kg typpeä. Eli jos pihalleen kylvää 40 kg apulantaa, niin se tarkoittaa samaa typpimäärää kuin 1 ihminen tekisi tarpeensa 1,96 vuoden ajan pihamaalleen.

Sitten siirrytään hieman isompaa mittakaavaan. Peltohehtaarille (100 m x 100 m) kylvetään noin 400 kg/ha apulantaa. No tämä on jokin keskiarvo eri lukemista, mutta laskelmassa käytän nyt edellä mainittua lukua. Ja kun apulannassa oli 22 % typpeä, niin hehtaarille laitetaan 88,00 kg typpeä. No jos yhden ihmisen pitäisi peltoon typpeä ulostaa, niin siihen menee 19,56 vuotta. Eli hetken pitää kyykkypaskalla käydä, tulee pelto kyllä tuona aikana tutuksi.

Ja jatketaan vieläkin isommassa mittakaavassa. Jämsäläisiä on 22 500 henkilöä. Jotta peltohehtaarille saadaan saman verran typpeä ulostamalla kuin lannoitettaessa, niin 19,56 henkilön tuleen vuoden ajan kykkiä peltohehtaarilla. Jos kaikki Jämsäläiset laitetaan peltohommiin, niin tarvitaan peltoalue, joka on 1 km leveä ja 11,51 km pitkä. Eli koko vuoden tulee kaikkien Jämsäläisten tehdä tarpeensa edellä mainitulle peltoalueelle. Operaatiolla saadaan sama typpimäärä peltoon kuin lannoittamisen kautta.

Eli pitääkö se mummonmökin paskahuussin ongelmajäte todellakin pullottaa paskadirektiivin mukaisesti?

No joutuuko peltoon kylvetty typpi kasveihin vai vesistöön, on sitten toinen juttu. Vaatii jo tieteellisemmän tarkastelun.