Kevät koitti vihdoinkin ja fillari oli ajokunnossa. Oli perseen parkitsemisen aika eli baanalle. Suunnaksi otin Kaipolan, koska hiekkatiet saattavat olla vielä hyvin rapaisia ja lumisia. Ajelin suoraan Kaipolaan ja piipahdin Tiirinniemessä muistelemassa lapsusaikoja (0-19 v). Hiljaista oli Kaipolan kylällä. Ei ollut rekkoja, ei tehtaan ääntä, eikä kuusipuun tuoksua. Jatkoin matkaa Olkkolaan ja piipahdin telakalla kunnostettavia laivoja katsomassa. Useampi iso laiva oli maalla korjattavana ja maalattavana. Täytyy todeta, että on siisti telakka-alue. Palailin Jämsään Viialantien kautta. Kalliosta louhittu murske oli finiitto eli loppu. Jämsän Äijän aukiolla kävin ja totesin, että vielä hetki ja sitten uusittu Akuliina on auki. Sitten lopuksi pieni polkaisu ja olin Pispalassa. Akku latuuseen ja uusia reittejä suunnittelemaan.
Matkaa ei kertynyt kuin 25,1 km, mutta se oli näin ekaksi kerraksi ihan hyvä.
Ja muuten pari maitolaituria tuli ikuistettua biteksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti