Jämsässä on herännyt keskustelu uuden liikuntahallin rakentamisesta, ja kuten yleensä, talous ja rahoitus ovat keskeisiä kysymyksiä. Moni on pohtinut, onko hankkeelle olemassa realistista rahoitusmallia, varsinkin kun kunnan taloutta pyritään samanaikaisesti tasapainottamaan säästötoimin.
Rahoitusmalli ja taloudelliset vaikutukset
Nykyisten tietojen mukaan Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtisen kaavailemalle liikuntahallille ei ole vielä julkisesti esitetty yksityiskohtaista rahoitussuunnitelmaa. Hankkeen vuosittaiset poistot ja ylläpitokustannukset olisivat merkittäviä, ja ne on pystyttävä kattamaan ilman, että ne rasittavat kunnan taloutta kohtuuttomasti. Usein vastaavissa hankkeissa rahoitus voi koostua useista osista, kuten valtionavustuksista, lainarahoituksesta ja mahdollisesti yksityisestä pääomasta tai käyttäjämaksuista. Tärkeää on, että kaikki nämä tulonlähteet kattaisivat paitsi rakentamiskustannukset myös pitkän aikavälin käyttökustannukset ja poistot.
On ymmärrettävää, että Jämsän asukkaita huolettaa hankkeen rahoitus, etenkin kun se nousee esiin aikana, jolloin talouden tasapainotus on pääprioriteetti. Tällaiset suurhankkeet vaativat avointa ja perusteellista pohdintaa siitä, kuka maksaa ja miten kustannukset jaetaan. Avoimuus on avainasemassa luottamuksen rakentamiseksi, jotta vältytään tilanteilta, joissa hankkeet saavat nimellisiä lempinimiä kuten "Lotan kenttä" tai "Merjan halli" viitaten henkilöiden, ei yhteisön, hankkeisiin.
Tarve ja nykyisten tilojen käyttöaste
Liikuntahallin tarve on olennainen osa keskustelua. Ennen kuin uutta rakennetaan, on tärkeää selvittää nykyisten tilojen, kuten Jämsän liikuntahallin ja muun muassa koulujen liikuntasalien, käyttöaste. Vastaamalla tähän kysymykseen saadaan selville, onko tarve todella olemassa ja onko se riittävän suuri oikeuttamaan mittavan investoinnin. Uuden hallin rakentaminen on perusteltua vain, jos nykyiset tilat ovat täydessä käytössä tai niiden ominaisuudet eivät riitä kattamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita.
Vaikka liikuntamahdollisuuksien parantaminen on periaatteessa hyvä tavoite, kaavoituksen aloittaminen ennen sijaintipäätöstä ja selkeää rahoitussuunnitelmaa voi herättää epäilyksiä hankkeen valmistelusta. Kuten Laukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Sakari Suomala totesi Hirviareenasta, suurten liikuntapaikkojen rakentaminen ilman vankkaa taloudellista pohjaa voi osoittautua erittäin hankalaksi, etenkin talouden tasapainotuksen aikoina.
On tärkeää, että Jämsän päätöksentekijät ottavat huomioon nämä huolet ja varmistavat, että hankkeen taustalla on kattava ja kestävä suunnitelma, joka kestää päivänvalon. Vain näin voidaan välttää tilanne, jossa innostus muuttuu taloudelliseksi taakaksi.
Mikäli kaikki on oikein valmisteltu ja liikuntahallille on silloinkin tarve, niin sitten sellainen pitää rakentaa.
