Tuore tieto siitä, että Suomeen ei ole tiedossa valmistuvan ensi vuonna yhtään uutta tuulivoimalaa, on pysäyttävä uutinen, joka pakottaa tarkastelemaan vihreän siirtymän todellista tilaa. Vaikka olemme kokeneet tuulivoiman hurjia kasvu- ja huippuvuosia, ilmoitettu täysjarrutus on osoitus siitä, että pelkät kunnianhimoiset tavoitteet eivät riitä. Vihreä siirtymä ei toteudu vain rakentamalla, vaan se vaatii kokonaisvaltaista, kulutukseen kytkettyä strategiaa.
On totta, että Suomen tuulivoimakapasiteetti on jo huomattava. Kun nyt rakenteilla olevat 171 voimalaa valmistuvat, nimellisteho on jo noin 10 000 megawattia. Tämä on merkittävä saavutus, mutta se ei tarkoita, että voisimme jäädä lepäämään laakereillemme. Uusiutuvan energian tuotantoa on kasvatettava edelleen, jotta pystymme korvaamaan fossiilisen energian kokonaan ja vastaamaan tulevaisuuden kasvavaan sähkön kysyntään.
Hidastumisen taustalla olevat syyt ovat paljastavia. Ensinnäkin yleinen talouden sakkaus ja riittämätön sähkön kulutus osoittavat, että tuotantoinvestoinnit ovat menneet edellä. Vihreän siirtymän moottorina pitäisi olla uuden, sähköä käyttävän teollisuuden syntyminen – ei pelkästään uuden sähkön tuottaminen. Tähän asti investoinnit ovat keskittyneet pikemminkin kysynnän ja tarjonnan tasaamiseen sähkökattiloiden ja -akkujen avulla, mikä on toki tärkeää sääriippuvaisessa järjestelmässä, mutta ei ratkaise perusongelmaa: riittämätöntä, uuden sähkön tarvetta synnyttävää kulutusta.
Varsinaiset ”sähkörohmut”, kuten suuret datakeskukset ja vetylaitokset, ovat edelleen valtaosin vasta suunnitelmia. Vaikka Elinkeinoelämän keskusliiton listailemat yli 300 miljardin euron vihreät investointisuunnitelmat ovat huimia, ne eivät tuota sähkön kulutusta tällä hetkellä. Keskustelun painopiste on siirrettävä tuotannosta mahdollistamaan näiden suurhankkeiden toteutuminen. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, jotka muuttavat suunnitelmat investointipäätöksiksi ja sähkönkulutukseksi.
