keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Luontokohteet

Alle on kerätty linkkejä Jämsän lähialueen luontokohteisiin (löytyy välilehdeltä). Pääosin linkit on omiin kirjoituksiin. Pari on muita nettilinkkejä. Omien kirjoitusten linkkeihin on laitettu kartta ohjeineen ja kuvauksineen.

Tarkemmat kartat saa Kansalaisen karttapaikasta tai sitten voit käyttää kännykästä joko Maastokartat tai Karttaselain sovellusta.

Paperinen A4 tuloste kannattaa aina ottaa metsään mukaan teknisemmän kartan varmistamiseksi. Saattaa olla, että puhelimen rikkoontuu, virta loppuu tai se putoaa veteen.

Muista myös ladata 112 -sovellus puhelimeesi. Sitä tarvitaan ennalta odottamattomissa tilanteissa. Tällöin apu osaa perille sovelluksen kautta hätänumeroon soitettaessa, kun sijaintitietosi välittyy pelastushenkiläökunnalle.

Reitit on tarkoitettu omatoimiseen retkeilyyn ja niillä tulee noudattaa jokamiehenoikeuksia.

Paikat pitää kokea omakohtaisesti sillä sanat ja kuvat eivät sitä kerro ;)

Linkki päivitettyyn listaan

Jopotinkoski, Partala, Jämsä 05/2017
Jopotinkoskelta Nytkymelle, Jämsä 05/2017
Juvenin kosken vesiputous, Partala, Jämsä 07/2017
Juvenin kosken vesiputous virtuaalisesti 07/2016
Juupajoen rotko, Juupajoki 07/2016
Jämsänjoen opastaulut 06/2016
Jämsänjoen rantareitti, Oinaala-Ruotsula 04/2016
Jämsänjoki meloen 06/2016
Jämsänniemen pyöräilyreitti, Jämsä 09/2016
Jämsän opaskierros kävellen 06/2016
Jättiläisen kivi, Kuorevesi, Jämsä 07/2016

Kalmoniemi, Kaipola, Jämsä 07/2016
Kammarvuoren luola, Jyväskylä 07/2016
Kammiovuori, Sysmä 06/2016
Kanavuori, Vaajakoski, Jyväskylä 12/2018
Kellokallio, Jämsänkoski, Jämsä 09/2018
Kelvenne, Padasjoki 06/2016
Kelvenne, eteläosa, Padasjoki 07/2018
Koreakoivu, Erakon mökki, Tehinselkä 08/2016
Koski-Keskinen, Jämsä 06/2016
Kuhmoisten viisi luontokohdetta, Kuhmoinen 05/2016

Lakkasuo, Orivesi 03/2020 
Leivonmäen kansallispuisto - Selänpohja, Joutsa 10/2017
Liekokorpi, Länkipohja, Jämsä 06/2016
Linnasenvuori, Jämsä 10/2016
Lullinvuoren luola ja iso siirtolohkare, Jyväskylä 10/2017
Lullinvuoren luola virtuaalisesti, Jyväskylä

Matkosvuoren ympärikierros, Jämsä  08/2018
Morva, Jämsä 06/2018
Mullikkarotti, Jämsä 06/2016
Mustikka- ja Tilusvuori, Himos, Jämsä 04/2020 
Muuratsalo, Jyväskylä 06/2016
Myllyhoilo, Palsina, Jämsä 06/2016
Myllymäen raviini, Jämsänkoski, Jämsä 03/2018
Myllymäen eteläpään raviini, Jämsänkoski, Jämsä 02/2019

Nytkyme, Jämsä 05/2016
Nytkymensuo, Jämsä 2/2020 

Onkirotti, Jämsä 06/2016
Oravivuori, Korpilahti, Jyväskylä 06/2016

tiistai 25. toukokuuta 2021

eFatbike - Jämsä/Jämsänkoski

Vihjeestä lähdin liikkeelle maitolaiturijahtiin, toistamiseen. Suunnaksi oli pohjoinen. Aiemman vinkin perusteella ei löytynyt pientä maitolaituria. Luulin sen olevan niin pieni, ettei sitä silmällä erota. No sain uuden vinkin samaiselta henkilöltä. Google Mapsista tsiigasimme tarkan paikan. Ja sieltähän se pienokainen löytyi. Matkalla löytyi yhden pienen maitolaiturin lisäksi toinen hieman isompikin.

Illan pikku pyöräily oli 22 km.

Nyt jos jollain ois vinkata uusia kohteita, niin mielenkiinnolla otan tiedon vastaan. Kaikki maitolaiturit löytyvät kuvattuna täältä linkki



Minun Jämsä

Pari vuotta sitten koostin kuvistani kokoelman "Minun Jämsä". 

Kuvat löytyvät myös sivun oikeasta laidasta. 

linkki

Puhe valtuustossa Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana

Ohessa puhe:

Puhe kaupunginvaltuustossa 24.5.2021 – Arviointikertomus 2020

Rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet sekä muu kuulijakunta.

Arviointikertomus esittelee vuoden 2020 talouden tilaa, hyvän johtamisen elementtejä ja tarkastuslautakunnan toimintaa.

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida ovatko valtuuston talousarviossa asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet.

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomio niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Samalla tarkastuslautakunta arvioi harkitsemassaan laajuudessa strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarviossa asetetut tavoitteet strategiaa.

Tarkastuslautakunnassa on arvioitu valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan kehittämistä, tavoitteiden asettamista, seurannan prosesseja ja arvioitavuuden edellytyksiä, sekä päätösten toimeenpanojen laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on laadittu toimialojen kuulemisien, seurantaraporttien, tilinpäätösasiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella. Koronan takia suurin osa kuulemisista toteutettiin Teams:n välityksellä, mikä tietyllä lailla hankaloitti arviointia.

Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa käsittelemään vuoden 2020 arviointia. Kuulemisia oli noin 30 ja niihin osallistui tavallisesti yksi henkilö, mutta toisinaan useampikin.

Arvioinnin pohjana ovat olleet myös tilintarkastajan kokouksissa antamat suulliset selvitykset ja raportit sekä toimielinten kokouspöytäkirjat ja niiden liitteet.

Tarkastuslautakunta on arvioinut tavoitteiden toteutumista alkuperäisiä talousarvioita vasten.

Tilintarkastaja on hoitanut ammattitaitoisesti roolinsa mukaiset tehtävät. Yhdessä lautakunnan toiminnan kanssa on kaupungin arviointi ja tarkastus tehty kattavasti

Tarkastuslautakunta on tehnyt muun muassa seuraavia havaintoja ja kannanottoja eri toimintojen osa-alueisiin, jotka on kirjattu arviointikertomukseen. Lisäksi kaupungin johdon tulee kiinnittää huomio tilintarkastajan väliraportin ja loppuraportin asiakohtiin.

Yhden asian havainnoista nostan esille ja loput löytyvät arviointikertomuksesta. Tulos oli reilusti positiivinen 4,2 M€, mutta rakenteellinen alijäämä on todellisuudessa reilun miljoonan. Sen rakenteellisen alijäämän korjaaminen on yksi seuraavan valtuuston tehtävistä.

Tavoitteet talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa ja niiden raportointi tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa ovat oikeellisia ja luotettavia.

Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto pyytää kaupunginhallitusta, lautakuntia, johtokuntia ja kaupungin johtoa kiinnittämään huomiota arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin ja kannanottoihin.

Kiitos.

Jyrki Kokko
Tarkastuslautakunnan pj.

maanantai 24. toukokuuta 2021

Tilinpäätös 2020 - Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 24.5.2021 Jyrki Kokko

Talouden kanssa painiminen on jatkunut myös vuonna 2020. Vaikka talousarvio ja ennusteet vuoden varrella osoittivat välillä heikkoakin tilannetta, niin Jämsän kaupungin tilikauden tulos oli reilusti positiivinen 4,2 M€. Tulos vaikuttaa hyvältä, mutta tulee tietää, miten siihen on päästy. Valtion korona-avustusten myötä saavutettiin tämä tulos. Näin tapahtui myös muissa Suomen kunnissa. On sitten totta tai ei, niin plussalle päästiin. Tämän seurauksena kumulatiivinen alijäämä nousi reilusti plussalle. Nyt kumulatiivinen ylijäämä on +3,6 M€.

Vuonna 2020 on kaupungin tiedottamisen kulttuuri muuttunut. Esillä olevia asioita on tuotu lehdistössä niin kuin digitaalisessa maailmassa tiedoksi kuntalaisille. Erilaisten tutkimusten mukaan tiedottaminen ei ole koskaan riittävää. Elämme kuitenkin tiedottamisen suhteen aivan erilaisessa maailmassa vuonna 2020 kuin sitä edeltävänä vuonna.

Päätöksenteossa on ollut hyvin erilaisia asioita päätettävänä. Päätöksenteko on sujunut hyvin eli päätöksiä on tehty. Kuitenkin on olemassa erilaisia tiedossa olevia asioita, jotka tulee ottaa käsittelyyn tulevalla valtuustokaudella ja jo vuonna 2021. Yksi näistä asioista on strategian päivittäminen, jota ei ole tehty vuonna 2020. Tämä olisi tullut tehdä, koska maailma on merkittävästi muuttunut ympärillämme.

Jämsäläisten keskuudessa on paljon keskusteltu hankintaosaamisesta. Sitä säätelee hankintalaki. Kilpailuttaminen on taito- ja tahtolaji. Kukin kilpailutus vaatii paljon tietoa ja taitoa. Suurempien hankintojen tarjouspyynnöt pitäisi tulla luottamusmieskäsittelyyn ennen niiden julkaisemista on edelleen relevantti asia. Oikeilla elementeillä voidaan kilpailutusta suunnata paremmin paikallisille yrityksille sopivammiksi. Tämä tuo elinvoimaa ja työllisyyttä seutukunnallemme. Tässä voimme kehittyä.

Myös voimassa oleva, vuodelta 2014 peräisin olevaa hankintaohjeistusta tulee noudattaa. Erityisesti tarkkana pitää olla silloin, kun hankintakilpailuun osallistuu kaupungin johtavassa asemassa oleva luottamushenkilö tai hänen yrityksensä. Tällaisia arvelluttavia tapauksia on ja niistä kuntalaiset ovat ottaneet yhteyttä.


En malta olla palaamatta aiempien vuosien tapaan aiheeseen kaupungin henkilöstömäärä, vaikka se on ns. kielletty aihe. Kuten hyvin tiedämme pääkaupunkiseutu ja maakuntakeskukset vetävät ihmisiä puoleensa työpaikkojen myötä. Asukaslukumme on ollut laskussa jo pitkään, niin kuin monessa muussa vastaavassa seutukaupungissa Suomen maassa. Tästä huolimatta Jämsän kaupungin henkilöstömäärä on pienoisessa kasvussa, kun suunta pitäisi olla toisenlainen. Kolmen viimeisen vuoden aikana 2018-2020 on kaupungin koko henkilöstömäärä kasvanut 940-945, kun samaan aikaan asukasluku on vähentynyt 20600-19889 eli 711 hengellä. Olemme pian kestämättömässä tilanteessa, kun tiedetään, että henkilöstökulut ovat iso menoerä taloudessamme. Siis Jämsän kaupungin henkilöstömäärä tulee olla balanssissa vähenevään asukasmäärään nähden.

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä on ollut viime vuosina noin 18,5 työpäivää vuodessa. Vaikka luku on maan kuntien keskiarvoa, verrattuna esimerkiksi teollisuuteen määrä on kaksinkertainen. Erään laskelman mukaan tämä on noin yli 6 M€ vuodessa palkkakulua sairausajoilta. Tilannetta on aktiivisesti ja konkreettisin toimin pyrittävä parantamaan mm. kehittämällä työergonomiaa, selkeyttämällä tehtäväkuvia, ottamalla tehokkaammin käyttöön varhaisen tuen malli ja ennen kaikkea kehittämällä johtamista. Siten saadaan taloudellista säästöä ja parannetaan työviihtyvyyttä.

Palaan vielä tulokseen. Vaikka tulos vaikuttaakin numeroiden valossa hyvältä, niin totuus on toisenlainen. Tulos muodostui voitolliseksi pelkästään valtion korona-avustusten myötä. Karu totuus on kuitenkin se, että meillä on rakenteellista alijäämää yli 1 M€. Tosin tämä rakenteellinen alijäämä näyttäisi olevan pienempi kuin aiempina vuosina. Tämän kanssa on tehtävä töitä vuonna 2021 ja varmaan sen jälkeenkin. Prosentuaalisesti alijäämä on vain 0,5-1 %, joten mikään tekemätön paikka talouden tasapainotus ei ole.

Toivotaan, että rokotuksien myötä pääsemme siirtymään vuoden 2021 loppupuolella normaalimpaan arkeen myös Jämsässä.

Vuosi 2020 oli haasteellinen ja vuosi 2021 tuo tullessaan uusia haasteita. Mutta haasteet on tehty voitettaviksi. Tästä kohti loppuvuotta ja vuotta 2022.

Kiitoksia kaikille menneestä neljästä vuodesta.

Jämsä asujan silmin

Talvella koostin ottamistani kuvistani videon "Jämsä asujan silmin" - Kulkekaa silmät auki kotikaupungissamme. 


sunnuntai 23. toukokuuta 2021

eFatbike - Jämsä/Jämsänkoski

Oli sunnuntaiajelun paikka. Suuntasimme etsimään maitolaituria reitin pohjoisista osista vinkin perusteella. Taitaa olla niin olemattoman pieni maitolaituri, että oli mahdoton löytää. Mutta yksi toinen maitolaituri osui eteen ja se oli ikuistettava. 

Ajeltiin vähän siellä sun täällä ja matkaa kertyi 27,5 km.


perjantai 7. toukokuuta 2021

eFatbike - Liesjärvi / Suinula / Kerte

Sohvalta pois ja baanalle. Autolla Liesjärvelle ja fillari ajokuntoon. Siitä alkoi polkeminen. Alkupätkä oli Liesjärventietä ja sitten Pärnäjärventietä Ylövedentielle. Hieman ajelin Jämsään päin ja Poukantietä Matokulmalle. Sitten menin Matokulmantien ja Palsinnatien kautta Härkäsalontielle. Sitten ajelin Ylä-Pietiläntietä Niinimäentielle ja olinkin mäkien jälkeen Suinulassa. Polkaisin Kuorevedentietä Kertteen risteykseen. Otin oikeaan Myllykylänteille ja edelleen Kertteentien kautta takaisin Ylövedentielle. Hetken ajelin Jämsään päin ja sitten koitti Elimäentie. Aikansa kun sitä ajelin olikin edessä Liesjärventie. Hetken päästä olin alkupisteessä.

Maitolaitureita reitillä oli 11 kpl. Se on yhden pyöräilyn aikana suurin bongattu maitolaiturimäärä.

Matkaa reitille kertyi 45 km.













torstai 6. toukokuuta 2021

eFatbike - Pettämä/Iso-Rautavesi

Työpäivän päätteeksi lähdin jahtaamaan maitolaitureita. Pyörä auto perään ja suunnaksi Koskenpää. Huhtialle laitoin auton parkkiin Paavo Virtasen kaupan huudeille. Siitä sitten lähdin kiertämään Pettämää vastapäivään. Ensin ajelin Vekkulantietä ja sitten Ehikintietä. Niinimäen kohdilla käännyin vasempaan Korpilahdentielle. Koskenpäältä jatkoin matkaa kohti Jämsänkoskea. Ennen Vienolan taloa käännyin oikeaan metsäautotielle, jota ajoin Loppulantielle. Käännyin vasempaan ja hetken poljin, kunnes käännyin oikeaan Rautavedentielle. Kävin tien päässä. Matka jatkui kohti Huhtiaa Loppunlatietä pitkin. Kurvasin Puttolantien kautta. Loppurykäisy oli Kaivannontietä pitkin ja olinkin lähtöpisteessä.

Matkaa kertyi 19,9 km.






sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Jämsän baarikierros

Jämsän baarikierroksen voi tehdä oheisia paikkoja kiertämällä. Valitse yksi, muutama tai kaikki viikonlopun aikana.

1. Rantapirtti, karttalinkki, linkki
2. Morva, karttalinkki, linkki
3. Patapirtti, karttalinkki, linkki
4. Rinne, karttalinkki, linkki
5. Tupa, karttalinkki, linkki
6. Mono, karttalinkki, linkki
7. Hirvikartano, karttalinkki, linkki
8. Hilpeä Hirvi, karttalinkki, linkki
9. Wanha Mestari, karttalinkki, linkki
10. Akuliina, karttalinkki, linkki
11. River Side, karttalinkki
12. Myrsky, karttalinkki, linkki
13. Vanha Mylly, karttalinkki, linkki
14. General Way Pub, karttalinkki
15. Bar Monttu, karttalinkki, linkki
16. Hallin Janne, karttalinkki, linkki


Hallin maitolaiturit biteiksi

Fillarin laitoin autoperään ja suunnaksi otin Hallin Jannen parkkipaikan.  Ensin suunnattiin itään ja tultin Hallin penkan kautta takaisin. Sitten kierros K-kaupan takamailla. Loppukierros meni myötäpäivään lentokentän ympäri. Maitolaitureita kertyi kameraan neljä (4). 

Matkaa kertyi 21,2 km.





Vappukiertue ja päiväkännipassi

Seija El Sayedin ideasta lähdettiin vappukiertueelle. Seijalla oli muuten ainoana päiväkännipassi matkassa. Ensin oli kohteena Koskenpäällä Rantapirtti ja ensimmäinen leima tuli sieltä päiväkännipassiin. Tosin nautimme "pienet" seisovasta pöydästä, koska herkullista pöytää ei voitu ohittaa. Sitten suunnattiin Koskelle Wanhalle Myllylle. Perään otettiin Bar Monttu. Seija oli ainoa, joka piipahti General Way Pubissa nopealla. Edessä oli pitkä siirtymä Uusi-Yijälän tilalle Patapirttiin. Siellä nautittiin Vappuun kuuluvia kuplivia. Seuraavaksi koitti Seppola ja uusittu Akuliina. Siellä kelpasi jo jokin muukin kuin nestemäinen. Tässä vaiheessa oli jo puolet porukasta tippunut matkasta. 

Päiväkännipassi ei ollut Seijalla vielä täynnä, mutta itse suunnistin kotiin. 

Seija jatkoi sosiaalisen median mukaan vielä Wanhaan Mestariin ja Hilpeeseen Hirveen. Tässä vaiheessa päiväkännipassi oli täynnä, kahdeksan kohdetta. Extrakiekka Ravintola Myrskyyn oli viimeinen etappi.

Idea oli hauska ja tulihan käytyä itsekin aika monessa paikassa. Tuppisuina emme olleet ja tarinat vaihtelivat laidasta toiseen, asiaa ja asian vierestä. 










lauantai 1. toukokuuta 2021

Vapun historiaa

Tuhansia vuosia sitten: Varhaisin tunnettu siman valmistus.

1. toukokuuta 870: Vapusta tulee Vuonna 779 kuolleen Pyhän Valburgin muistopyhä. Hänen luunsa siirretään Eichstattin Pyhän ristin kirkkoon.

1400-luku: Vanhimmat tunnetut tippaleipäreseptit Etelä-Saksassa.

1400-luvun loppu: Sääolojen kylmetessä Ranskan Champagnen viineistä alkaa muodostua spontaanisti alkukantaista samppanjaa.

1500-luku: Simaa aletaan tuoda Suomeen Lyypekistä ja Riiasta.

1670-luku: Samppanja muuttuu "virheellisestä viinistä" arvostetuksi juomaksi.

1700-luku: Tippaleipää aletaan valmistaa juhlaherkuksi suomalaisissa säätyläiskodeissa.

1810-luku: Ylioppilaslakki käyttöön. 1870-luku: Ylioppilaslakin käyttö vakiintuu.

1874: Suomen ensimmäinen teekkarilakki, niin sanottu kuntalakki, otetaan käyttöön.

1884: Suomessa käyttöön tupsullinen, harmaa teekkarilakki norjalaista yo-lakkia matkien.

Vappu 1890: Vapusta tulee kansainvälinen työväen mielenosoituspäivä / Suomessa esitellään naisten oma ylioppilaslakki.

1893: Teekkarilakin päällinen muuttuu valkeaksi ja tupsu mustaksi (yhä käytössä Otaniemessä).

1897: Naiset alkavat käyttää samanlaista ylioppilaslakkia kuin miehet.

1800-luvun loppu: Tippaleivästä tulee erityisesti vappuherkku.

1800- ja 1900-luvun taite: Vapunvietto alkaa korvata markkinahuveja. Ilmapallot, serpentiinit, vappuhuiskat ja naamarit muuttuvat vappujutuiksi.

1903: Suomessa myydään ensi kertaa ilmapalloja.

Kevät 1908: Havis Amandan patsas paljastetaan.

Vappu 1909: Manta todennäköisesti lakitetaan ensi kertaa.

1920-luku: Vappupallot yleistyivät. Muodissa värikkäät raita- ja pilkkupallot.

Vappu 1951: Manta lakitetaan ensi kertaa poliisin luvalla.

1970-luku: Mantan lakitusperinne siirretään keskiyöltä iltakuuteen, koska vapun juhlinta on käynyt niin rajuksi.

1980-luku: Vappupallot yhä useammin foliopalloja.

Vappu 2004: Suomen uusin teekkarilakki! Vaasassa aletaan käyttää omaa teekkarilakkia.