Mutta ensin ajoreitti. Kannattaa ajaa Hirvaskankaan kautta. Rotkolaaksoon on opastettu reitti Valkolantieltä. Parkkipaikka on linkin osoittamassa paikassa. Vaihtoehtoisesti voi ajaa Vehniältä heti oikeaan Hirvasmäentien ja Harisentien kautta.
Hitonhaudantien päässä on Harisen laavu, josta opastettu reitti metsätietä ja polkuja pitkin kohti Hitonhautaa lähtee. Pysäköintipaikoilta laavun luota on n. 1,5 kilometrin kävelymatka rotkoon.
Parkkipaikalle mahtuu noin 15 autoa ja välillä voi olla ruuhkaa. Matka parkkipaikalta hitonhautaan on hyvää tietä. Rautapiikkikenkien tarpeellisuus todettiin jo alkumatkasta. Tie oli jäinen. Hieman ennen Hitonhautaa oli toinen iso opastaulu. Sen jälkeen oli vielä selkeä kyltti oikeaan, Hitonhauta. Ei voi eksyä.
Kävelimme polveilevaa polkua alaspäin Hitonhaudan eteläpäähän. Laskeuduimme rotkolaakson pohjalle. Siitä sitten hautaa pitkin eteenpäin. Pohjalla meni hyvä polku. Toisinaan se oli luminen ja toisinaan jäinen. Välillä polku nousi ylöspäin ja laski hieman alas. "Jääputouksia" oli molemmin puolin polkua. Laaksoa pitkin edetessä polku nousi aina vaan ylemmäksi. Takaisin tuleminen ei tullut mieleenkään jäisellä polulla. Menimme aivan laakson pohjoispäähän saakka. Sieltä nousi polku oikealle eli idän puolelle rotkolaaksoa. Laakson reunamaa myötäillen tulimme polkua pitkin takaisin eteläpäähän. Ylhäältä näkyi sieltä täältä laaksoon.
Luola löytyy rotkon puolestavälistä lännen puoleiselta reunalta.
Paluumatka autolle oli samaa tienpohjaa pitkin, mistä sinne menimme.
Kävelymatkaksi kertyi noin 4 km.
Karttapaikan karttalinkki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti