Sohvalta pois ja metsään mentiin. Pispalan ja Auvilan läpi käveltin kohti Pykälää pitkin Kastjärventietä. Matka jatkui aina Aholammin ohi ja sitten oikeaan Ison Ahonvuoren laelle. Laakee aakee eli tasainen mäen päällinen.
Sieltä sitten laskeuduimme Aholammin rantaan. Järven eteläpää kiertäen kiipesimme Pikku Ahonvuoren laelle. Siellä oli iso viisikivinen rajapyykki kiviröykkiön päällä. Lisäksi muutamassa kohdassa oli jälkiä kivien lohkomisesta eri rakennustarkoituksiin. Nämä kivirakentamisen "muinaiset" jäljet löytyivät Pikku Ahonvuoren päältä.
Pikku Ahonvuoren laen ylimmältä kohdalta oli hienot näkymät Mulikon peltojen suuntaan. Maisemien takia suosittelen Pikku Ahonvuoren. Paikalla oli myös nuotiopaikka, mutta tulentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Matka jatkui uudelle metsäautotielle ja maankuntauraa myöten Jaatilanrinteen päälle lähiliikuntapaikalle. Siitä sitten puikkelehtien kohti kotia. Hautausmaalta oli kaadettu jättikokoisia puita. Kannoissa vuosikasvut olivat "tuuman luokkaa", no paljon kuitenkin.
Ei tullut koronavirus matkalla mieleen.
Matkaa kertyi hieman yli 9 km.
Sieltä sitten laskeuduimme Aholammin rantaan. Järven eteläpää kiertäen kiipesimme Pikku Ahonvuoren laelle. Siellä oli iso viisikivinen rajapyykki kiviröykkiön päällä. Lisäksi muutamassa kohdassa oli jälkiä kivien lohkomisesta eri rakennustarkoituksiin. Nämä kivirakentamisen "muinaiset" jäljet löytyivät Pikku Ahonvuoren päältä.
Pikku Ahonvuoren laen ylimmältä kohdalta oli hienot näkymät Mulikon peltojen suuntaan. Maisemien takia suosittelen Pikku Ahonvuoren. Paikalla oli myös nuotiopaikka, mutta tulentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Matka jatkui uudelle metsäautotielle ja maankuntauraa myöten Jaatilanrinteen päälle lähiliikuntapaikalle. Siitä sitten puikkelehtien kohti kotia. Hautausmaalta oli kaadettu jättikokoisia puita. Kannoissa vuosikasvut olivat "tuuman luokkaa", no paljon kuitenkin.
Ei tullut koronavirus matkalla mieleen.
Matkaa kertyi hieman yli 9 km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti