Tuulivoiman hinta – Onko sähkön hintavakaus uhrattu utopististen tavoitteiden alttarilla?

Suomi tunnettiin vielä muutama vuosi sitten sähkömarkkinoillaan vakaudesta ja edullisuudesta. On vaikea unohtaa aikaa, jolloin kahden vuoden sähkösopimuksen sai kiinteään hintaan noin 4,2 senttiä kilowattitunnilta (esimerkiksi vuonna 2020). Nämä ajat tuntuvat nyt kaukaiselta menneisyydeltä, kun markkinoilla on vallalla ennennäkemätön epävarmuus.

Tämä epävarmuus alkoi nostaa päätään samaan aikaan, kun tuulivoima alkoi vakiinnuttaa asemaansa energiapaletin keskiössä. Nyt olemme tilanteessa, jossa pörssisähkön ostajat joutuvat värjöttelemään kodeissaan pakkaskeleillä, siirtämään saunomisen, pyykinpesun ja astianpesun kaltaiset perustoiminnot yöaikaan. Laitteiden ajoittaminen kello 02:00 tai myöhemmäksi on nykyajan selviytymisstrategia sähkölaskun pienentämiseksi.

Tämä arjen kikkailu on kuitenkin vain väliaikainen helpotus, jos nykyinen kehityssuunta jatkuu. Kun ydinvoiman rakentamisen sijasta lisätään tuulivoimakapasiteettia, ja samaan aikaan Suomeen nousee kuin sieniä sateella valtavia, sähkönkulutukseltaan keskikokoista kaupunkia vastaavia datakeskuksia, sähkönkulutuksen räjähdysmäinen kasvu on väistämätöntä. Silti luonnonlait pysyvät: saksalaistenkin laskelmien mukaan tuulta riittää vain noin joka kolmas päivä.

Hintojen nousukierre ja luontokato

Ajatus 5 000 – 10 000 lisätuuliturbiinin rakentamisesta utopistista vihreää vetyä ja Suomelle hyödyttömiä datakeskuksia varten on paitsi uhka sähkön hinnastolle, myös suora hyökkäys Suomen luontoa ja infrastruktuuria vastaan. Tämä massiivinen rakentaminen tarkoittaa:

1. Miljardien lisäkustannuksia uusiin sähkölinjoihin Suomen metsiin.

2. Sähkönsiirtohintojen rakettimaista kallistumista kuluttajille.

3. Pörssihintojen ennennäkemätöntä sahaamista ja suurten sähkökatkosten riskiä, kun kylmällä korkeapaineella ei tuule eikä paista.

Onko todella järkevää rakentaa riippuvuutta järjestelmälle, jonka toimintavarmuus heittelee päivästä toiseen?

Epäonnistumisen opetus Ruotsista ja luontotuho

Ruotsin esimerkki on pysäyttävä: kun valtio päätti lopettaa tuulivoimarakentamisen tukemisen, 26 tuulivoimahankkeesta 23 ei toteudu vuonna 2025. Tämä osoittaa, että markkinatalouden ehdoilla tuulivoima ei ole aina kannattavaa.

Samaan aikaan, kun Ruotsi tekee perääntymisliikkeen, Suomi on jäänyt ulkomaisten – saksalaisten, ranskalaisten ja ruotsalaisten – energiayhtiöiden uusiutumisen temmellyskentäksi. Nämä yhtiöt rakentavat valtavia tuulivoima-alueita Suomeen, tuhoten surutta maamme luontoa, metsiä ja maaseudun ihmisten elämän. Maaseudun kiinteistöjen arvo laskee, maaseutumatkailun edellytykset heikkenevät.

Meidän omat päättäjämme ovat ne, jotka tekevät tämän mahdolliseksi lainsäädännöllä ja tuilla. On pakko kysyä: Miksi? Eikö edes pesäänsä rakentava pääskynen likaantaisi omaa pesäänsä? Miksi me teemme sen omallemme, uhraten sähkön hintavakauden ja luontomme epävarmojen ja todennäköisesti kestämättömien energiaratkaisujen alttarilla?

On aika asettaa sähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta etusijalle. Sitä vakaata pohjaa me tarvitsemme, emme hintasirkusta.

Kiuruveden tuulivoima-aloite

Kiuruvedellä on tehty valtuustoaloite, joka pyrkii turvaamaan kuntalaisten oikeudet ja estämään pitkät oikeusprosessit tuulivoimaloiden meluhaittojen vuoksi. Nykyinen suojaetäisyys on 1,5 km.

Aloitteessa esitetään kaksi vaihtoehtoa:

• Ympäristölupa: Kaupunki edellyttäisi tuulivoimaloilta ympäristölupaa ennen rakentamista. Yhdistysten mukaan vain ympäristöluvalla kunnan viranomaiset voivat puuttua melu- ja välkehaittaan tehokkaasti. Tällä turvattaisiin kunnan selusta myöhemmiltä oikeudenkäynneiltä.
• Suojaetäisyys: Kaupunginvaltuusto säätäisi suojaetäisyydeksi 3 km tuulivoimaloiden ja vakituisen asutuksen välille.

Aloitteen tekijät korostavat, että liian lähelle rakennetut voimalat ovat aiheuttaneet ongelmia eri puolilla Suomea, ja kiuruvetiset haluavat turvata maaseudun rauhan.

Kriittinen arviointi ja rakentava viestintä

Mikä tekee viestinnästä aidosti rakentavaa ja tehokasta. Syvempi analyysi paljastaa kaksi keskeistä dynamiikkaa ja niiden vaikutuksen.

1. Kriittisyyden ja myönteisyyden välinen synergia

Rakentava viestintä hylkää kaksi ääripäätä:

1. Siloiteltu puhe: pelkkä kehuminen, joka jättää kehityskohteet huomiotta. Se tuntuu usein epäaidolta eikä johda parannuksiin.
2. Puhtaasti kriittinen puhe: pelkkä virheiden osoittelu. Vaikka se voi olla rehellistä, se usein lannistaa, aiheuttaa puolustuskannalle asettumista ja tuhoaa suhteita tai motivaatiota.

Synergia syntyy, kun nämä kaksi elementtiä yhdistyvät:

• Kriittinen arviointi (eli rehellisyys) antaa viestinnälle sisällön ja suunnan: mitä pitäisi muuttaa?
• Myönteinen lähestymistapa (eli kannustus) antaa viestinnälle sielun ja vastaanottokyvyn: miksi minun pitäisi muuttaa ja miten voin onnistua?

Tämä tasapaino varmistaa, että palaute on relevanttia (puututaan todelliseen ongelmaan) ja vastaanotettavissa (vastaanottaja ei koe itseään hyökätyksi ja pystyy käsittelemään tiedon).

2. Vaikutukset käytännön tilanteissa

Tämä viestintämalli luo suotuisaa maaperää kasvulle:

Turvallisuuden tunne

Kun kriittinen palaute annetaan myönteisessä, tukea antavassa ympäristössä, vastaanottajalle syntyy psykologinen turvallisuuden tunne. Hän tietää, että palaute koskee tekoa tai tulosraporttia, ei hänen arvoaan ihmisenä tai työntekijänä. Tämä turvallisuus vähentää puolustusreaktioita ja mahdollistaa avoimen oppimisen.

Ratkaisukeskeisyys vs. ongelmakeskeisyys

Myönteinen lähestymistapa ohjaa viestinnän luonteen ratkaisukeskeiseksi. Sen sijaan, että vain todettaisiin "Tässä epäonnistuit", kehys muuttuu muotoon "Tässä on kehityskohta, ja uskon, että voit korjata sen tällä tavalla, koska sinulla on jo tämä vahvuus." Tuki ja arvostus toimivat siltana nykyisen tilan ja toivotun tulevaisuuden välillä.

Aitous ja luottamus

Koska rakentava viestintä ei ole "siloiteltua mainospuhetta", se on aitoa. Kun viestijä on valmis esittämään vaikean asian (kriittisyyden), mutta tekee sen kunnioittavasti (myönteisyys), syntyy luottamusta. Vastaanottaja alkaa uskoa, että palautteen antajan motiivi on aidosti auttaa häntä menestymään, ei vain päästä purkamaan omia turhautumisiaan.

Yhteenvetona: Rakentava viestintä on kypsää viestintää. Se vaatii palautteen antajalta tunneälyä ja taitoa esittää totuus tavalla, joka inspiroi muutosta eikä aiheuta haittaa. Sen tavoitteena on aina parantaminen, ei syyttäminen.

Positiivinen Jämsä: Nostetta tulevaisuudesta ja vahvasta yhteishengestä

Jämsässä sykkii vahva historian sydän, mutta olemme aina olleet myös edelläkävijöitä. Vaikka koettu muutos on herättänyt tunteita – ja onkin ymmärrettävää, että nuorten poismuutto tai teollisuuden murros mietityttävät – meidän on nyt aika keskittyä siihen, mikä on vahvaa ja eteenpäin vievää.

On totta, että kansalliset ja kansainväliset haasteet heijastuvat meihin, ja paikallinen kritiikki nostaa esiin tärkeitä epäkohtia. Kriittinen keskustelu on terveen yhteisön merkki, mutta yltiöpessimismi ei saa syödä yhteistä uskoamme Jämsän tulevaisuuteen. Meillä on liian paljon annettavaa, jotta antaisimme negatiivisuuden hidastaa vauhtiamme.

Muutos ei ole ollut vain palveluiden karsiutumista, vaan myös uuden elinvoiman synnytys. Matkailumme vetää ennätysmäärin vierailijoita, tapahtumat kukoistavat ja ilmailuteollisuudessa luodaan huippuosaamista ja uusia työpaikkoja. Uudet yritykset kiinnostuvat alueestamme, vihreän siirtymän ratkaisut luovat kestävää kasvua ja opetuksemme laatu on saanut tunnustusta. Nämä ovat tarinoita Jämsästä, jotka kantavat.

Kaupungin elinvoima ei synny vain päätöksistä, vaan siitä positiivisesta kuvasta, jonka me jämsäläiset luomme kotiseudustamme. Viranhaltijoina kehitämme viestintäämme avoimemmaksi ja oikaisemme puutteellista tietoa. Mutta tärkein energianlähde olemme me kaikki: Sen sijaan, että valjastaisimme energian toivottomuuden purkamiseen, käytämme sen ratkaisujen etsimiseen ja onnistumisten nostamiseen.

Positiivinen Jämsä -viestintäkampanja kutsuu jokaisen meistä mukaan. Se on kehotus nähdä hyvä, joka jo tapahtuu, ja kertoa se eteenpäin. Me tarvitsemme rakentavaa keskustelua, jossa kriittisyys ja kiitollisuus kulkevat käsi kädessä. On täysin sallittua, jopa suotavaa, kyseenalaistaa – mutta on myös elintärkeää iloita jokaisesta uudesta työpaikasta, investoinnista ja Jämsään muuttavasta perheestä.

Kun puhut Jämsästä ystävällesi, somessa tai kokouksessa, valitse sävy, joka vie meitä eteenpäin. Meillä on valtava potentiaali, joka odottaa vain näkyväksi tekemistä. Kun huudamme metsään myönteisyyttä, saamme vastaukseksi uskoa, kasvua ja uutta elinvoimaa. Vaihdetaan yhdessä sävyä ja varmistetaan, että Jämsän paras tarina on vasta alussa!

Ympäristöpäällikön tehtävät

Kun en tiedä, mitä kuuluu kaupungin ympäristöpäällikölle, niin kysyin asiaa tekoalyltä. Onko saamani vastaus oikein vai väärin, niin en osaa ottaa kantaa? 

Copilotin vastaus

Jämsän kaupungin ympäristöpäällikön vastuisiin kuuluu ympäristönsuojelun ylläpito ja kehittäminen, lupien ja ilmoitusten käsittely, neuvonta, valvonta sekä ympäristöohjelman toteuttaminen. Näihin tehtäviin liittyy myös merkittäviä haasteita, jotka vaativat asiantuntemusta, yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä.

Keskeiset vastuut

• Ympäristönsuojelu: Puhtaan, terveellisen ja viihtyisän ympäristön varmistaminen jämsäläisille.
• Lupakäsittely: Ympäristölupien, maa-aineslupien, meluilmoitusten ja muiden ympäristöön liittyvien lupien käsittely.
• Valvonta ja ohjaus: Toiminnan ohjaaminen niin, että ympäristöhaitat pysyvät mahdollisimman vähäisinä.
• Ympäristöohjelman toteutus: Jämsän kaupungin ympäristöohjelman koordinointi ja seuranta. [JÄMSÄN YMP...STÖOHJELMA]

---

Vastuisiin liittyvät haasteet

🌍 Ilmastonmuutoksen vaikutukset

• Paikalliset vaikutukset, kuten sään ääri-ilmiöt ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vaativat jatkuvaa seurantaa ja sopeutumistoimia.
• Tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää uusiutuvan energian käyttöä.

🔄 Kiertotalouden ja resurssitehokkuuden edistäminen

• Materiaalikriisi ja luonnonvarojen niukkuus vaativat uusia ratkaisuja jätehuollossa, rakentamisessa ja energiankäytössä.
• Kuntalaisten ja yritysten sitouttaminen kiertotalouden periaatteisiin.

🧭 Monitasoinen ohjaus ja sääntely

• Ympäristöpäällikön on sovitettava yhteen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset tavoitteet ja säädökset.
• Muuttuva lainsäädäntö ja EU:n ympäristötavoitteet tuovat jatkuvia päivitystarpeita.

🤝 Yhteistyö ja viestintä

• Tarve tehdä tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten yritysten, viranomaisten ja kuntalaisten kanssa.
• Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asenteiden muokkaaminen vaativat aktiivista viestintää ja koulutusta.

📊 Seuranta ja raportointi

• Ympäristön tilan seuranta vaatii ajantasaisia mittareita ja järjestelmiä.
• Tulosten raportointi ja vaikutusten arviointi on tärkeää päätöksenteon tueksi.