Desibelit vs. todellinen altistus
Nykyinen sääntely sekä Ranskassa että Suomessa perustuu pitkälti A-painotettuun äänitasoon (dB(A)). Tämä mittaustapa on suunniteltu jäljittelemään ihmiskorvan herkkyyttä, mutta siinä on kriittinen tekninen valuvika: se suodattaa pois merkittävän osan matalataajuisesta melusta ja infrasoundista (alle 20 Hz).
Ranskan tapauksessa oikeus totesi, että asukkaiden oireet (huimaus, pahoinvointi, unihäiriöt) olivat suorassa syy-yhteydessä voimaloiden toimintaan. Tekniseltä kannalta tämä viittaa siihen, että pelkkä auditiivinen melun tarkastelu on riittämätöntä. Ongelma ei ole vain se, mitä me kuulemme, vaan se, miten matalataajuinen painevaihtelu vaikuttaa elimistöön, kuten tasapainoelimeen.
Nykyinen sääntely sekä Ranskassa että Suomessa perustuu pitkälti A-painotettuun äänitasoon (dB(A)). Tämä mittaustapa on suunniteltu jäljittelemään ihmiskorvan herkkyyttä, mutta siinä on kriittinen tekninen valuvika: se suodattaa pois merkittävän osan matalataajuisesta melusta ja infrasoundista (alle 20 Hz).
Ranskan tapauksessa oikeus totesi, että asukkaiden oireet (huimaus, pahoinvointi, unihäiriöt) olivat suorassa syy-yhteydessä voimaloiden toimintaan. Tekniseltä kannalta tämä viittaa siihen, että pelkkä auditiivinen melun tarkastelu on riittämätöntä. Ongelma ei ole vain se, mitä me kuulemme, vaan se, miten matalataajuinen painevaihtelu vaikuttaa elimistöön, kuten tasapainoelimeen.
Teknisen sääntelyn murtuminen
Ranskan melurajat ovat Euroopan tiukimpia, erityisesti yöajan 3 dB(A):n marginaali taustameluun nähden. Silti oikeus totesi haitan olevan ”suora ja varma”. Tämä tarkoittaa, että:
Johtopäätökset Suomelle
Suomessa on nojauduttu oletukseen, että melunormien noudattaminen takaa terveyden turvaamisen. Ranskan tuomio murentaa tämän oletuksen oikeudellisen pohjan. Jos 750 metrin etäisyys ja tiukat desibelirajat eivät riittäneet estämään terveyden vaarantumista Ranskassa, on Suomen vastaava sääntely ja usein käytetyt lyhyet suojaetäisyydet teknisesti ja moraalisesti kestämättömällä pohjalla.
On välttämätöntä, että Suomessa otetaan käyttöön pelkkien A-painotettujen keskiarvojen sijaan kattavammat mittausmenetelmät, jotka huomioivat kapeakaistaisen melun, matalat taajuudet ja äänen impulssimaisuuden. Tekninen vaatimustenmukaisuus ei saa olla synonyymi sille, että asukkaiden terveys on suojattu.
Ranskan melurajat ovat Euroopan tiukimpia, erityisesti yöajan 3 dB(A):n marginaali taustameluun nähden. Silti oikeus totesi haitan olevan ”suora ja varma”. Tämä tarkoittaa, että:
- Melumallinnusten epätarkkuus: Teoreettiset laskentamallit eivät pysty ennustamaan äänen kerrannaisvaikutuksia monimutkaisessa maastossa tai tietyissä sääolosuhteissa.
- Infrasoundin merkitys: Päätös antaa painoarvoa sille, että tuulivoimaloiden mekaaninen ja aerodynaaminen toiminta synnyttää painepulsseja, joita perinteiset ympäristölupaehdot eivät tunnista tai rajoita.
- Amplitudimodulaatio: Tuulivoiman erityispiirre, äänen jaksottainen "humpsahdus", on fysiologisesti huomattavasti häiritsevämpää kuin tasainen taustahohina, vaikka keskiarvoinen melutaso pysyisi rajoissa.
Suomessa on nojauduttu oletukseen, että melunormien noudattaminen takaa terveyden turvaamisen. Ranskan tuomio murentaa tämän oletuksen oikeudellisen pohjan. Jos 750 metrin etäisyys ja tiukat desibelirajat eivät riittäneet estämään terveyden vaarantumista Ranskassa, on Suomen vastaava sääntely ja usein käytetyt lyhyet suojaetäisyydet teknisesti ja moraalisesti kestämättömällä pohjalla.
On välttämätöntä, että Suomessa otetaan käyttöön pelkkien A-painotettujen keskiarvojen sijaan kattavammat mittausmenetelmät, jotka huomioivat kapeakaistaisen melun, matalat taajuudet ja äänen impulssimaisuuden. Tekninen vaatimustenmukaisuus ei saa olla synonyymi sille, että asukkaiden terveys on suojattu.
