Jämsän Seutu 15.5.2015
Himos
perjantai 15. toukokuuta 2015
Konsultit: Jämsässä on luottamuspula
No nyt sen jo konsulttikin näkee. Jämsä tarvitsee jämäkän Johtajan.
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Päätös: Jämsän kaupungin henkilöstövähennys 100 henkeä vuonna 2014 - onko toteutunut?
Jämsän kaupungin hallituksen kokouksen 17.6.2013 mukaan henkilöstövähennyksesi päätettiin noin 100 henkilötyövuotta vuodelle 2014 (dokumentti alla). Tämän myöhemmin valtuusto vahvisti. Myöhemmin ne ajoitettiin vuosille 2014 ja 2015, ja tämä on inhimillisesti hyvä päätös. Tosin työtä tehtiin jo osittain vuonna 2013, mutta päätös on vuodelle 2014.
Nyt on esitetty henkilöstökertomuksessa 2014 (dokumentti alla), että vähennys on 96, mutta en löydä mitenkään sellaista lukua?
Olen saanut monelaisia sähköposteja, hyviä sellaisia sekä henkilöstöjohtajalta että talousjohtajalta. Luku 96 on hyvin perusteltu, mutta se ei ole mielestäni oikein. Aina on otettu huomioon koko vuosi 2013.
Tarkastuslautakunta ei ole puuttunut asiaan. Toteaa raportissaan, että henkilöstövähennys on 59 henkilöä, 32 vakinaista ja 27 määräaikaista, vuonna 2014 (dokumentti alla).
Ja valtuustossa en saanut vastausta kysymykseeni ja jouduin jo jänkäämään. Nyt haluan vielä jälkikäteen selvitellä asiaa.
Lyhyesti: On päätetty vähentää vuonna 2014 100 henkilöä. Tällä hetkellä vähentymä on 59 henkilöä. Virallisesti esitettyä lukua 96 ei löydy mistään.
Hyvää työtä on tehty sitä ei voi kieltää. Kiitos jokaiselle Jämsän kaupungin viranhaltijoille - Nostan hattua teille.
Ohessa henkilöstökertomuksen sivu 4, virallinen raportti. Voitte yrittää tulkita sitä.
Jämsän kaupuginhallituksen kokous 17.6.2013, ote pöytäkirjasta
Tarkastuslautakunnan Arviointikertomus vuodelta 2014
Nyt on esitetty henkilöstökertomuksessa 2014 (dokumentti alla), että vähennys on 96, mutta en löydä mitenkään sellaista lukua?
Olen saanut monelaisia sähköposteja, hyviä sellaisia sekä henkilöstöjohtajalta että talousjohtajalta. Luku 96 on hyvin perusteltu, mutta se ei ole mielestäni oikein. Aina on otettu huomioon koko vuosi 2013.
Tarkastuslautakunta ei ole puuttunut asiaan. Toteaa raportissaan, että henkilöstövähennys on 59 henkilöä, 32 vakinaista ja 27 määräaikaista, vuonna 2014 (dokumentti alla).
Ja valtuustossa en saanut vastausta kysymykseeni ja jouduin jo jänkäämään. Nyt haluan vielä jälkikäteen selvitellä asiaa.
Lyhyesti: On päätetty vähentää vuonna 2014 100 henkilöä. Tällä hetkellä vähentymä on 59 henkilöä. Virallisesti esitettyä lukua 96 ei löydy mistään.
Hyvää työtä on tehty sitä ei voi kieltää. Kiitos jokaiselle Jämsän kaupungin viranhaltijoille - Nostan hattua teille.
Ohessa henkilöstökertomuksen sivu 4, virallinen raportti. Voitte yrittää tulkita sitä.
Jämsän kaupuginhallituksen kokous 17.6.2013, ote pöytäkirjasta
Tarkastuslautakunnan Arviointikertomus vuodelta 2014
maanantai 11. toukokuuta 2015
Valtuusto 11.5.2015 - UJ- valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro
Valtuusto 11.5.2015
Leena Valkeajärvi
UJ- valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro:
Jämsän käyntikortti on Jämsän keskusta, joka ei valitettavasti ole tällä hetkellä nykypäivän tasolla. Osuuspankki ehostaa rakenteitaan, se ei yksin riitä. Pääkadun elävöittämiseen on tehtävä kaikki mahdollinen.
Toivottavasti vireys ja idearikkaus Jämsän asioiden hoidon ympärillä säilyy, ettei koettaisi poliittista turhautuneisuutta kunnallisen päätöksenteon ja muutoksien hitauteen.
Vielä kun muistetaan puhaltaa yhdessä yhteiseen hiileen niin, etteivät savut tulisi omille silmille.
UJ- valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro:
Pitkästä aikaa tuntuu paremmalta Jämsän talouden suhteen. Olosuhteet tuloksen saavuttamiseen ovat olleet hyvin haastavat. Kuntaliitosselvittely Kuhmoisten kanssa ja sosiaali-ja terveydenhuollon ulkoistus sekä koulujen sisäilmaongelmat, ovat mm. vieneet virkanaisten ja miesten aikaa luvattoman paljon. Siihen kun vielä lisätään henkilökunnan vähentäminen ja töiden uudelleen järjestelyt, voi vain todeta huutokauppakeisari Palsanmäkeä mukaellen; ei voi olla kuin tyytyväinen.
Uuden Jämsän valtuustoryhmä kiinnittää erityistä huomiota henkilökuntamenojen laskuun ja olemassa olevan velan pienentämiseen. Sen enempää menemättä eri tulosalueiden toimintaan, toteamme eniten vero euroja vievien sosiaali- ja terveydenhuollon toimivan Jämsässä potilaspalautteiden perusteella liki moitteettomasti. Soten kokonaisulkoistuksen ryhmämme näkee vahvana mahdollisuutena, ei mörkönä. Sivistyspuolen toiminnat ovat kattavat ja monipuoliset tiukasta taloudesta huolimatta. Jämsäläiset lapset saavat hyvää opetusta kouluissamme. Vielä kun saadaan nuo koulujen turhat tilat ja sisäilmat kuntoon on tilanne entistä parempi, suuntaamalla näihin kohdistuvat turhat menot opetukseen ja sen sisältöön.
Tiukka talouden seuranta vaatii jämäkkää johtamista ja johtajuutta. Kaupungille on hankittu uusi taloudenseurantaohjelma, jota ei käsittääksemme ole 100 % otettu käyttöön. Esteet toiminnan täydelliseen hyödyntämiseen olisi pikinmiten saatava poistettua.
Edelleen meillä on yhdessä oltava vahvoja tavoitteita. Kaupunginjohtaja Salmisen sanoin; jämäkkä tahtotila viedä Jämsää eteenpäin. Suurin tavoite meillä on saada käyntiin vauhdilla korjaustoimet menetettyjen työpaikkojen suhteen. Toivottavaa olisi, että valtiokin osallistuu osaltaan näihin talkoisiin. Toivottavasti Himokseen asetetut toiveet ovat myötä tuulessa ja tavoitteet uusista työpaikoista etenee myönteisesti. Jämsän kaupungin on kaikin mahdollisin keinoin huolehdittava olemassa olevista yrityksistä ja niiden säilymisestä seudulla sekä myötävaikuttaa uusien yritysten syntyyn. Jokainen syntyvä työpaikka on meille ja meidän tulevaisuudelle tärkeä.
Uuden Jämsän valtuustoryhmä kiinnittää erityistä huomiota henkilökuntamenojen laskuun ja olemassa olevan velan pienentämiseen. Sen enempää menemättä eri tulosalueiden toimintaan, toteamme eniten vero euroja vievien sosiaali- ja terveydenhuollon toimivan Jämsässä potilaspalautteiden perusteella liki moitteettomasti. Soten kokonaisulkoistuksen ryhmämme näkee vahvana mahdollisuutena, ei mörkönä. Sivistyspuolen toiminnat ovat kattavat ja monipuoliset tiukasta taloudesta huolimatta. Jämsäläiset lapset saavat hyvää opetusta kouluissamme. Vielä kun saadaan nuo koulujen turhat tilat ja sisäilmat kuntoon on tilanne entistä parempi, suuntaamalla näihin kohdistuvat turhat menot opetukseen ja sen sisältöön.
Tiukka talouden seuranta vaatii jämäkkää johtamista ja johtajuutta. Kaupungille on hankittu uusi taloudenseurantaohjelma, jota ei käsittääksemme ole 100 % otettu käyttöön. Esteet toiminnan täydelliseen hyödyntämiseen olisi pikinmiten saatava poistettua.
Edelleen meillä on yhdessä oltava vahvoja tavoitteita. Kaupunginjohtaja Salmisen sanoin; jämäkkä tahtotila viedä Jämsää eteenpäin. Suurin tavoite meillä on saada käyntiin vauhdilla korjaustoimet menetettyjen työpaikkojen suhteen. Toivottavaa olisi, että valtiokin osallistuu osaltaan näihin talkoisiin. Toivottavasti Himokseen asetetut toiveet ovat myötä tuulessa ja tavoitteet uusista työpaikoista etenee myönteisesti. Jämsän kaupungin on kaikin mahdollisin keinoin huolehdittava olemassa olevista yrityksistä ja niiden säilymisestä seudulla sekä myötävaikuttaa uusien yritysten syntyyn. Jokainen syntyvä työpaikka on meille ja meidän tulevaisuudelle tärkeä.
Jämsän käyntikortti on Jämsän keskusta, joka ei valitettavasti ole tällä hetkellä nykypäivän tasolla. Osuuspankki ehostaa rakenteitaan, se ei yksin riitä. Pääkadun elävöittämiseen on tehtävä kaikki mahdollinen.
Toivottavasti vireys ja idearikkaus Jämsän asioiden hoidon ympärillä säilyy, ettei koettaisi poliittista turhautuneisuutta kunnallisen päätöksenteon ja muutoksien hitauteen.
Vielä kun muistetaan puhaltaa yhdessä yhteiseen hiileen niin, etteivät savut tulisi omille silmille.
sunnuntai 10. toukokuuta 2015
lauantai 9. toukokuuta 2015
Julkisen ja yksityisen sektorin ero - raporttien ja selvitysten määrä sekä laajuus
Mielellään vertaan julkista ja yksityistä sektoria. Molemmista minulla on kokemusta, harrastuksen puolelta julkinen sektori ja työn puolesta yksityinen sektori.
Mutta mikä on olellisin ero?
Reilut 10-15 vuotta sitten yksityinen sektori tuotti runsaan määrän selvityksiä ja raportteja mitä erilaisimmista asioista ja pitkiä sellaisia. Nyt muuttuva maailma on muuttanut toimintatapoja. Vain välttämättöminmmät selvitykset tehdään ja raportit ovat nykyään lyhyitä ja selkeita Power Point esityksiä. Ei ole varaa enää tuottaa sellaista määrää. Eikä niiden lukemiseen olisi enää aikaakaan. Lisäksi on selkeä visio seurantamenettelyineen. Siitä selviää, miten olemme menossa kohti tavoitetilaa.
Julkinen sektori tuottaa edelleen pitkiä
- selvityksiä
- raportteja
- kertomuksia
- strategioita
- suunnitelmia
- jne
Miksi oikeasti tarvitaan noin pitkiä tuotoksia mappiin pölyttymään? Mielestäni tulee keskittyä oleelliseen tekemiseen. Sen kyllä ymmärrän, että tietyt lait vaatimat paperit on tuotettava.
Hinta näillä raporteilla on iso, ilmaisia ne eivät ole. Joku ne on tehnyt ja useiden ne on luettava. Voisiko asiat ilmaista lyhyemmin ja selkeämmin?
Julkisen sektorin tulisi keskittyä selkeiden tavoitteiden tekemiseen ja niiden seuraamiseen. Se tavoite on V I S I O. Ja sitten tulisi luoda selkeä määritellyin ajoin tehtävä vision tarkastelu. Eli silloin tarkatellaan kuinka ollaan etenemässä kohti asetettua tavoitetta.
Ohessa on mm. seuraavan valtuuston materiaali. Se on vaatinut kymmenien ellei satojen tuntien työn. Paksuus on 1,5 tikkuaskia.
Mutta mikä on olellisin ero?
Reilut 10-15 vuotta sitten yksityinen sektori tuotti runsaan määrän selvityksiä ja raportteja mitä erilaisimmista asioista ja pitkiä sellaisia. Nyt muuttuva maailma on muuttanut toimintatapoja. Vain välttämättöminmmät selvitykset tehdään ja raportit ovat nykyään lyhyitä ja selkeita Power Point esityksiä. Ei ole varaa enää tuottaa sellaista määrää. Eikä niiden lukemiseen olisi enää aikaakaan. Lisäksi on selkeä visio seurantamenettelyineen. Siitä selviää, miten olemme menossa kohti tavoitetilaa.
Julkinen sektori tuottaa edelleen pitkiä- selvityksiä
- raportteja
- kertomuksia
- strategioita
- suunnitelmia
- jne
Miksi oikeasti tarvitaan noin pitkiä tuotoksia mappiin pölyttymään? Mielestäni tulee keskittyä oleelliseen tekemiseen. Sen kyllä ymmärrän, että tietyt lait vaatimat paperit on tuotettava.
Hinta näillä raporteilla on iso, ilmaisia ne eivät ole. Joku ne on tehnyt ja useiden ne on luettava. Voisiko asiat ilmaista lyhyemmin ja selkeämmin?
Julkisen sektorin tulisi keskittyä selkeiden tavoitteiden tekemiseen ja niiden seuraamiseen. Se tavoite on V I S I O. Ja sitten tulisi luoda selkeä määritellyin ajoin tehtävä vision tarkastelu. Eli silloin tarkatellaan kuinka ollaan etenemässä kohti asetettua tavoitetta.
Ohessa on mm. seuraavan valtuuston materiaali. Se on vaatinut kymmenien ellei satojen tuntien työn. Paksuus on 1,5 tikkuaskia.
Valtuuston kokoukseen valmistautuessa
Täyty ottaa muutama dokumentti valtuuston kokouksen materaiaalista.
Tämän kohdan lukeminen jäi mieleeni. Jäin miettimään - Puuttuuko kaupungilta johtajuutta? Paljon tuotetaan tekstiä, mutta oleellinen puuttuu V I S I O ja M I T T A R I T.
Tämäkin kohta jäi mieleeni.
Jämsän kaupungin henkilöstömäärä viiden viimeisen vuoden aikana.
Talous on saatu paremmalle tolalle, mutta tiukka taloudellinen linja tulee jatkumaan. Tulevaisuuden ennustaminen kun on äärimmäisen vaikeaa.
Tämän kohdan lukeminen jäi mieleeni. Jäin miettimään - Puuttuuko kaupungilta johtajuutta? Paljon tuotetaan tekstiä, mutta oleellinen puuttuu V I S I O ja M I T T A R I T.
Tämäkin kohta jäi mieleeni.
Jämsän kaupungin henkilöstömäärä viiden viimeisen vuoden aikana.
Ihmettelen miksi 2014 vuotta käsiteltäessä otetaan myös huomioon 2015 vuosi. Kaupungin valtuuston linjaama 100 hengen vähennys 2014 ja 2015 aikana ei ole vielä toteutunut. Suunta on oikea.
Talous on saatu paremmalle tolalle, mutta tiukka taloudellinen linja tulee jatkumaan. Tulevaisuuden ennustaminen kun on äärimmäisen vaikeaa.
Tekevälle sattuu - Sohvalla maaten ois mennyt makeesti
Taikinan noustessa ja jauhelihan lämmetessä ruperin tekemään tomaattisiivuja. Kaikkea pitää tehdä rinta rinnan, jotta on tehokas. Hieman ihmettelin, miksi jauheliha ei jo höyryä. Ajan kulun hahmottaminen touhutessa on suhteellista. No jatkoin tomaattien siivuttamista.
Ja sitten se tapahtui - huomasin kuinka taikinakulho savusi takaliedellä. Äkkiä otin pohjasta sulaneen kulhon laidat ja laitoin sen tiskialtaaseen. Kulhon pohja ja taikina oli edelleen kuumalla liedellä. Ne piti saada pois savuttamasta. Ja ei kun taikinaan käsin kiinni. No samalla paloi kuumassa sulaneessa kulhonpohjassa oikean käden peukalo, iso rakko tuli. Otin lieden pois päältä.
Siinä sitten peukaloa hanan alla jäähdyttäessä kulhon pohja savusi edelleen liedellä. No pitihän siinä turvautua vaimon apuun, joka tuli kaapimaan sulaneen taikiankulhon pohjan liedeltä pois. Samaan hätään jälkikasvu aukoi pari ikkunaa ja parvekkeen oven. Käry oli melkoinen
No taikinapohjan teko oli aloitettava alusta. Jauheliha säästyi vaurioilta. No loppujen lopuksi pitsakin tuli valmiiksi.
Mutta jos alunperin olisin jäänyt sohvalle makoilemaan pitsan tekemisen sijaan, niin tämäkin kirjoitus olisi jäänyt kirjoittamatta.
torstai 7. toukokuuta 2015
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
Esko Järvenpää: Terveysyritysten hallittua voittoa ei pidä pelätä, jos SOTE - kustannukset alenee
Yhteisyritysten osingonjako on määritetty sopimuksessa jaettavaksi yrittäjäosapuolen ja kunnan kesken sekä osa toiminnan kehitykseen, mikään kultakaivos ei terveysyritys ole. Tuotettu voitto on kuitenkin osoitus toiminnan tehokkuudesta kun samalla sopimuksen laatutavoitteissa pysytään. "Pientä" voittoa tuottavat myös terveysyritykset - apteekit eikä niitä ihmetellä.
Yhteisyritys on toiminut Jämsässä viitisen vuotta ja kokemuksen vahvistamana syksyllä aloittaa samalla, mutta laajennetulla mallilla uusi kymmenen vuoden jakso. Kumppanin listautuminen pörssiin tuo lisää avoimuutta, kehityspotentiaalia ja uskoa kotimaisuuteen ja se on meidän potilaiden etu. Valitettavasti ministerit Räty ja Huovinen ovat kovasti arvostelleet tätä uutta kustannustehokasta mallia.
Pitkään on puhuttu Suomen elvyttämisestä rakenteita uusimalla, nyt tässä on oikeasti uusi hyväksi havaittu rakenneuudistus, se pitäisi noteerata myös uudessa valtion SOTE X mallissa. Kunnan ja terveysyrityksen yhteisyrityksen uusi malli tuo säästöjä asiantuntijayrityksen organisoinnin kautta, työt järjestellään yksityispuolella tehokkaammin kuin hallintosäännösten ohjaamalla julkisella sektorilla. Voitto on tietenkin se yritystoiminnan luonnollinen vauhdittaja eikä sitä pidä pelätä kun samalla veronmaksajien rahoja säästyy. Säästötavoitteet ei ole utopiaa, ne on kirjattu sopimuksiin ja niitä tietenkin seurataan.
tiistai 5. toukokuuta 2015
SOTE -päätöksien positiivinen pöhinä
Keskustelin erään ex -kansanedustaja ehdokkaan kanssa. Tuntui sille, ettei hän ole suvainnut paikallista eikä valtakunnallista SOTE -päätöstä.
Paikallisesti on sovittu, että Jämsän kaupungin SOTE -palvelut ulkoistetaan suurelta osin, mutta muutamia osakokonaisuuksia ei. Tämä on paikallinen demokraattinen päätös.
Valtakunnallisesti SOTE -palvelujen keskittämiseen on otettu aikalisä. Sen pituudesta ei ole tietoa. Kansa on puhunut ja demokratia on toteutunut.
Sekä paikallisia että valtakunnallisia päätöksiä tullaan arvioimaan tulevina vuosina, kuten kaikkia päätöksien arviointeja tehdään. Linjauksia voidaan tarvittaessa muuttaa perustelluista syistä. Jämsäläiset ja suomalaiset ovat puhuneet - pulinat pois. Demokratia on toteutunut.
Mielestäni demokratia tarkoittaa sitä, että päätöksia valmisteltaessa voidaan asioihin vaikuttaa. Mutta kun päätökset on tehty, niin kaikkien tulee puhaltaa yhteen hiileen yhdessä demokraattisesti sovitun päätöksen eteen.
Ja tästä pitää syntyä positiivinen pöhinä - jytkytellen kohti sovittua maalia.
Paikallisesti on sovittu, että Jämsän kaupungin SOTE -palvelut ulkoistetaan suurelta osin, mutta muutamia osakokonaisuuksia ei. Tämä on paikallinen demokraattinen päätös.
Valtakunnallisesti SOTE -palvelujen keskittämiseen on otettu aikalisä. Sen pituudesta ei ole tietoa. Kansa on puhunut ja demokratia on toteutunut.
Sekä paikallisia että valtakunnallisia päätöksiä tullaan arvioimaan tulevina vuosina, kuten kaikkia päätöksien arviointeja tehdään. Linjauksia voidaan tarvittaessa muuttaa perustelluista syistä. Jämsäläiset ja suomalaiset ovat puhuneet - pulinat pois. Demokratia on toteutunut.
Mielestäni demokratia tarkoittaa sitä, että päätöksia valmisteltaessa voidaan asioihin vaikuttaa. Mutta kun päätökset on tehty, niin kaikkien tulee puhaltaa yhteen hiileen yhdessä demokraattisesti sovitun päätöksen eteen.
Ja tästä pitää syntyä positiivinen pöhinä - jytkytellen kohti sovittua maalia.
maanantai 4. toukokuuta 2015
Uuden päiväkodin nimikilpailu - Hätäinenkö olin?!
Innostuin uuden päiväkodin nimikilpailusta luettuani siitä 30.4.2015. Joten laitoin heti intuitiolla sähköpostin kirjaamoon 30.4.2015
Moi
Päiväkodin nimikilpailun ehdotukseni on:
"NN"
Terveisin Jyrki Kokko
Hei ja kiitos viestistäsi.
Jämsän uuden vuoropäiväkodin-päiväpäiväkodin nimikilpailun kilpailuaika alkaa maanantaina 4.5.2015.
Lisätietoja Jämsän kaupungin nettisivulta:
http://www.jamsa.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/2594-uuden-paivakodin-nimesta-kilpailu
Terveisin toimistosihteeri
Kait sen voi nytkin vastaanottaa?
Terveisin Jyrki Kokko
No siihen sain vastauksen 4.5.2015
Hei Jyrki,
Nimikilpailuun on laadittu säännöt, joiden mukaan kilpailuaika on 4.5.-18.5.2015 klo 15.
Näitä sääntöjä noudatetaan kaikkien kohdalla.
Jos haluat ehdotuksesi mukaan kilpailuun, lähetätkö sen ko. aikana joko sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@jamsa.fi tai
Postiosoitteeseen Jämsän kaupunki, sivistyspalvelukeskus, Kelhänkatu 3, 42100 Jämsä. Kuoreen merkintä ”Nimikilpailu”.
Terveisin toimistosihteeri
No totesin pääkoppani sisällä, että tämä on byrokratian huippusuoritus. Päätin, että laitan kuitenkin uuden sähköpostin kirjaamoon 4.5.2015, vaikka byrokratian kukat kukkivat kevätauringossa.
Moi
Moi
Päiväkodin nimikilpailun ehdotukseni on:
"NN"
Terveisin Jyrki Kokko
No sitten sain paluupostia 30.4.2015, asiallisen sellaisen.
Hei ja kiitos viestistäsi.
Jämsän uuden vuoropäiväkodin-päiväpäiväkodin nimikilpailun kilpailuaika alkaa maanantaina 4.5.2015.
Lisätietoja Jämsän kaupungin nettisivulta:
http://www.jamsa.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/2594-uuden-paivakodin-nimesta-kilpailu
Terveisin toimistosihteeri
Jäin hämmästelemään, miksi nimikilpailun ehdotustani ei voinut vastaanottaa jo 30.4.2015 No päätin kysyä vielä, että eikö ilmoitusta voi jo nyt vastaanottaa?
Moi
Moi
Kait sen voi nytkin vastaanottaa?
Terveisin Jyrki Kokko
No siihen sain vastauksen 4.5.2015
Hei Jyrki,
Nimikilpailuun on laadittu säännöt, joiden mukaan kilpailuaika on 4.5.-18.5.2015 klo 15.
Näitä sääntöjä noudatetaan kaikkien kohdalla.
Jos haluat ehdotuksesi mukaan kilpailuun, lähetätkö sen ko. aikana joko sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@jamsa.fi tai
Postiosoitteeseen Jämsän kaupunki, sivistyspalvelukeskus, Kelhänkatu 3, 42100 Jämsä. Kuoreen merkintä ”Nimikilpailu”.
Terveisin toimistosihteeri
No totesin pääkoppani sisällä, että tämä on byrokratian huippusuoritus. Päätin, että laitan kuitenkin uuden sähköpostin kirjaamoon 4.5.2015, vaikka byrokratian kukat kukkivat kevätauringossa.
Moi
Laitoin postin uudelleen, koska kilpailu alkaa tänään 4.5.2015.
Päiväkodin nimikilpailun ehdotukseni on:
"NN"
"NN"
Terveisin Jyrki Kokko
No loppujen lopuksi posti meni perille kirjaamoon. Mutta alitajuntani jäi raksuttelemaan.
- Olinko tyrinyt ja ollut hätäinen?
- Vai oliko byrokratian tuoma tarkka nimikilpailun aikataulu tehnyt minulle kepposet?
- Viestit olivat asiallisia, mutta onko tämä kuntalaisen saamaa asiakaspalvelua?
Totuushan on se, että laitoin postin kirjaamoon ennen nimikilpailun alkua 4.5.2015, mutta kuitenkin...
lauantai 25. huhtikuuta 2015
Talouselämä 24.4.2015 - Intohimon vuori
Talouselämän 24.4.2015 sivulla 65 on Eija Pöysän kirja arvostelu "Himoittu vuori " kirjasta. Kirja on Timo Siukosen kirjoittama Hiihtokeskus Himosvuori Oy historiikki 30 toimintavuoden ajalta.
Osa historiaan liittyvistä henkilöistä ovat sulkeneet suunsa, eivät antaneet haastattelua kirjan tekijälle Timo Siukoselle.
Hyvin on Eija asian kiteyttänyt "Monet ruikuttavat, harvat tekevät".
Osa historiaan liittyvistä henkilöistä ovat sulkeneet suunsa, eivät antaneet haastattelua kirjan tekijälle Timo Siukoselle.
Hyvin on Eija asian kiteyttänyt "Monet ruikuttavat, harvat tekevät".
perjantai 24. huhtikuuta 2015
Päätöksestä ei ole valitettu - Määräalan myynti vuokra-alueesta, Himoshaiska 182-430-2-79
Kaupunvaltuustossa 16.3.2015 päätetty pykälä 19 "Rinnealueen vuokraus Hiihtokeskus Himosvuori Oy:lle / Määräalan myynti vuokra-alueesta, Himoshaiska 182-430-2-79".
Saamani tiedon mukaan päätöksestä ei ole valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen "päätöksestä ei löydy vireillä olevia valituksia".
torstai 23. huhtikuuta 2015
Sydämelliset onnitteluni Jyrki nimipäiväsi johdosta
Suomen Partiolaisten peruskirjan mukaan partiointi on toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus kunkin yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi.
Wikipediasta lainattua tekstiä partiolaisten ritarista; partiolaisten suojelupyhimys:
Pyhä Yrjö eli Pyhä Yrjänä (kreik. Άγιος Γεώργιος, Hagios Georgios, lat. Sanctus Georgius) suomeksi myös Yrjänä, Karjalassa myös Jyri, (275/280–23. huhtikuuta 303) oli roomalainen sotilas, kristittyjen marttyyri, legendaarinen hahmo ja monien maiden ja ryhmittymien, muun muassa partiolaisten suojelupyhimys. Ortodoksit käyttävät hänestä kunnianimeä Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja. Georgios -nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa.
Legendan mukaan Yrjö syntyi 200-luvulla kristittyyn perheeseen. Hänen isänsä oli Kappadokiasta, nykyisestä Vähästä-Aasiasta ja äitinsä Lyddasta, Palestiinasta. Isä palveli armeijan upseerina ja äiti jäi leskeksi nuoren poikansa kanssa, jolle hän kuitenkin järjesti hyvän koulutuksen.
Yrjön sanotaan liittyneen armeijaan isänsä tavoin ja nousseen tribuuniksi ja kreiviksi (lat. comes) ja palvelleen keisari Diocletianuksen (hallitsi 284–305) henkivartiokaartissa. Vuonna 303 Diocletianus määräsi kristittyjen vainon Rooman valtakunnassa. Hänen caesarinsa Galerius vaikutti kertomuksen mukaan päätökseen ja jatkoi vainoa omalla keisarikaudellaan 305–311.
Yrjö kieltäytyi toteuttamasta käskyä ja tunnustautui itse kristityksi ja arvosteli keisarillista päätöstä. Diocletianus raivostui ja määräsi petturin kidutettavaksi ja teloitettavaksi. Kidutuksen jälkeen hänen kaulansa katkaistiin Nikomedian muurin vieressä 23. huhtikuuta 303. Hänen kärsimyksensä vakuutti keisarinna Alexandran ja pakanapapin kääntymään kristityiksi ja heidät teloitettiin samalla. Yrjön ruumis palautettiin Lyddaan haudattavaksi, ja kristityt kunnioittivat Yrjöä marttyyrina.
Pyhän Yrjön kunnioitus alkoi varhain, keisari Konstantinus Suuri (hallitsi 306–337, yksin keisarina vuodesta 324) rakennutti Lyddaan kirkon Yrjänän kunniaksi. Kirkko tuhoutui 1010, mutta ristiretkeläiset pystyttivät sen uudelleen. Kolmannen ristiretken aikaan sulttaani Saladin tuhosi kirkon, viimeisin ja olemassa oleva pystytettiin 1872.
300-luvulla Yrjön maine levisi Palestiinasta koko Itä-Roomaan, 400-luvulla hahmo oli tunnettu jo Länsi-Roomassakin. Paavi Gelasius I (492–496) kanonisoi Yrjön pyhimykseksi 494. Ensimmäinen teksti, jossa Yrjänän elämään yhdistetään ihmeteot on Acta Sanctorum 400-luvulta.
tiistai 21. huhtikuuta 2015
Päätöksenteon hankaluudet
En ymmärrä, miksi virkamies tekee listan, johon on kerätty tiettyjä asioita. Listassa perustellaan, miksi yrittäjä on väärässä ja miksi kaupunki on oikeassa.Onko tässä mitään järkeä?
Mielestäni virkamiehen tulisi keskittyä siihen, miten asioissa päästään keskusteluyhteyteen ja sitä kautta voitaisiin saavuttaa sopuratkaisu.
Se on lisäksi arveluttavaa, miksi listaa esitellään luottamushenkilöille niin sanotusti ainoana totuutena. Kuten tiedämme totuudella on aina kaksi puolta. Ja molempien osapuolien tulee katsoa totuutta nöyrästi peilistä.
Julkisuusperiaate on keskeinen hallinnon asiakirjojen julkisuutta koskeva lähtökohta, joka on kirjattu perustuslain 12 §:n 2 momenttiin. Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta ja muusta tallenteesta. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.
No tämä ensin mainitun listanhan tulisi olla kaikkien saatavissa lain mukaisesti. Siinä ei pitäisi olla mitään salaista. Mutta minulta on kielletty näyttämästä listaa kenellekkään. Mielestäni on erittäin vaikea selvitellä asioiden molempien osapuolien näkemyksiä, jos ei saa avoimesti keskustella asioista asioina.
Miten se lista voi olla salainen perustuslain 12 § 2 momentin perusteella?
Kuten Seija El Sayed on maininnut mielipidekirjoituksessaan "pöytä on ollut katettuna servettejä myöten". Tämä tarkoittaa sitä, että uuden virkamiehen tulisi kattaa pöytä aivan itse. Usean eri henkilön suusta on kuulunut seuraavaa "vaaran ajat jatkuvat".
Voiko mikään muuttua, jos aina istutaan katettuun pöytään?
Tässä olen nyt muutaman vuoden yrittänyt saada puolueetonta tietoa päätöksen tekoa varten eri osapuolia kuunnellen ja keskustellen. Henkilökohtaiseti täytyy todeta, että yhteistyöni virkamiesten kanssa on ollut hyvin haasteellinen.
Tietyllä lailla luottamushenkilöt ovat melko täysin virkamiesten vietävissä. Myös minä itse kuulun siihen joukkoon, ja moni muu. Tietysti virkamiehet vetoavat usein sihen, että he tekevät töitä virkavelvollisuutta noudattaen eli he tekevät asiat ns. aina oikein.
Hiljennetäänkö virkavelvollisuuteen vedoten viimeisetkin epäilijät?
Äskeishistoriassa on ollut eräs toinen tapaus. Virkamiehet vastustivat kaikin keinoin asian toteuttamista, tulkintani mukaan "oma palli oli vaarassa". Jämsäläinen paatöksenteko päätti kuitenkin toisin kuin virkamiesesitys, mutta virkamiesten vastustus jatkui edelleen. Käytettiin jopa niin sanottua ranskalaista lakkoa. No tästähän voidaan olla montaa eri mieltä. Sitten asia saatiin lopulliseen päätökseen ja paikallislehden sivulla oltiin kättä kaulaa suut messingillä ja tietysti voittajina.
Käännettiinkö takki?
Täytyy muistuttaa vielä kaikkia lukijoita, virkamiehet valmistelelevat asioita lautakuntien ja kaupunginhallituksen kanssa ja kaupunginvaltuusto on ylin jämsäläisten asioista päättävä elin. Tämän lisäksi moni luottamushenkilö selvittelee asioita aivan omin päin.
Voiko valtuusto olla kuitenkin oikeassa, vaikka päätös ei ole virkamiesten esityksen mukainen?
Jos näitä kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä asioita perusteellisesti rupeaa miettimään niin "pälli leviää" - kaiken kaikkiaan "herkku homma", jos ei rupea asioita syvällisesti pohtimaan.
LISÄYS 22.4.2015 Pälli on pää. Savolainen sanasto ei tunne ainakaan sanaa pälli.
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Himoksen kylpylää odotellessa
Odottavalla kannalla oltu jo noin 10 vuotta. Kaikkien jämsäläisten etu on Himoksen kylpylä. Se on etu sekä Himos-alueen yrittäjille että Jämsän keskusta-alueelle. Se olisi henkinen ja positiivinen piristysruiske seutukunnalle. Päätöksen jälkeen moni lähtökuopissa ollut asia saattaa nytkähtää eteenpäin.
Tänä kymmenen vuoden aikana olemme jämsäläisinä hävinneet 1 000 000 000 euroa eli noin 100 miljoonaa euroa per vuosi. Summa koostuu arvioiduista jäämättä jääneistä matkailutuloista. Summa on noin yhtä suuri kuin koko Jämsän sotemenot eli hieman yli 80 milj. euroa per vuosi. Mutta ei katsota menneisyyteen vaan suunnataan tulevaisuuteen.
Mihin se kylpylä sitten tulee, on arvailujen varassa. On se paikka mikä vaan, niin sen on meidän kaikkien etu, myös rinneyrittäjän. Kylpyläpäätös tuo rakennusaikaisia työpaikkoja, pysyviä työpaikkoja sekä kiinteistöveroja ja paljon, paljon muuta.
Itse jään odottamaan visonääristä ympärivuotista lasketteluhallia joka imee satoja laskettelijoita. Edes iso Nokian kylpylä ei ime yhtä paljon uimareita yhdellä kertaa. Se olisi monen pohjoismaalaisen alppinistin kesäajan harjoittelupaikka. Edes Alppien tarjoama harjoittelupaikka vaihtelevine sääoloineen ei vetäisi vertoja lasketteluhallille.
Laskettelijana jään myös odottamaan uusia Keski-Himoksen hyväprofiilisia rinteitä. Sen jälkeen koko rinnesirkus olisi valmis. Tavoitteenahan on Suomen isoin laskettelukeskus.
Jos taivaanrannan planeetojen liikkeitä seuraa niin "Venus ja Mars on piakkoin lähellä toisiaan". Ovatko ne oikeassa asemassa vai ei, niin sen aika näyttää.
Tänä kymmenen vuoden aikana olemme jämsäläisinä hävinneet 1 000 000 000 euroa eli noin 100 miljoonaa euroa per vuosi. Summa koostuu arvioiduista jäämättä jääneistä matkailutuloista. Summa on noin yhtä suuri kuin koko Jämsän sotemenot eli hieman yli 80 milj. euroa per vuosi. Mutta ei katsota menneisyyteen vaan suunnataan tulevaisuuteen.
Mihin se kylpylä sitten tulee, on arvailujen varassa. On se paikka mikä vaan, niin sen on meidän kaikkien etu, myös rinneyrittäjän. Kylpyläpäätös tuo rakennusaikaisia työpaikkoja, pysyviä työpaikkoja sekä kiinteistöveroja ja paljon, paljon muuta.
Itse jään odottamaan visonääristä ympärivuotista lasketteluhallia joka imee satoja laskettelijoita. Edes iso Nokian kylpylä ei ime yhtä paljon uimareita yhdellä kertaa. Se olisi monen pohjoismaalaisen alppinistin kesäajan harjoittelupaikka. Edes Alppien tarjoama harjoittelupaikka vaihtelevine sääoloineen ei vetäisi vertoja lasketteluhallille.
Laskettelijana jään myös odottamaan uusia Keski-Himoksen hyväprofiilisia rinteitä. Sen jälkeen koko rinnesirkus olisi valmis. Tavoitteenahan on Suomen isoin laskettelukeskus.
Jos taivaanrannan planeetojen liikkeitä seuraa niin "Venus ja Mars on piakkoin lähellä toisiaan". Ovatko ne oikeassa asemassa vai ei, niin sen aika näyttää.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2015
KUNTALAISALOITE: Jämsän keskusta-alueen uudisrakentamisen edistäminen
KUNTALAISALOITE 14.4.2015
Jämsän keskusta-alueen uudisrakentamisen edistäminen
Jämsän keskusta-alueen uudisrakentamisen edistäminen
Jämsän keskusta-alueen rakennuskanta erityisesti Keskuskadun varrella on osaksi vanhentunutta ja katukuvaa huonontavaa. Olemme keskustelleet kiinteistönomistajien kanssa keinoista ja mahdollisuuksista edistää rakennuskannan uusiutumista. He suhtautuvat myönteisesti kaupungin kehittämiseen.
Uudistumisen esteenä nähdään nykyiset uudisrakentamisen markkinakelpoisuutta haittaavat kaavamääräykset. Ne sallivat yleensä vain kaksikerroksisten rakennusten rakentamisen ja edellyttävät liian suurta autopaikka määrää rakennuksiin. Määräykset tekevät uudisrakentamisesta kannattamatonta.
Jämsän keskustaan on nykyaikana kannattavaa ja markkinakelpoista rakentaa vain taloja, joissa on hissi. Ilman hissiä olevasta talosta asunnot eivät käy kaupaksi. Hissi on taas kannattavaa rakentaa vain vähintään neljäkerroksiseen rakennukseen.
Autohallipaikkojen rakentamiskustannukset ovat kohtuuttoman korkeat. Liian suuri paikkamäärävaatimus nostaa myös rakentamisen kustannuksia ja haittaa asuntojen markkinakelpoisuutta ja myyntiä.
Esitämme, että kaupunki käynnistää pikaisesti toimet ja neuvottelut kiinteistönomistajien kanssa keskusta-alueen kaavamääräysten tarkistamiseksi siten, että ne edistävät ja mahdollistavat rakennuskannan uusiutumista ja kaupunkikuvan paranemista.
JÄMSÄ UP – ryhmä
Seija El Sayed
Katja Minkkinen
Jyrki Kokko
Helena Spelman
Markku Vehkala
Olli Levaniemi
Hannu Weijo
Uudistumisen esteenä nähdään nykyiset uudisrakentamisen markkinakelpoisuutta haittaavat kaavamääräykset. Ne sallivat yleensä vain kaksikerroksisten rakennusten rakentamisen ja edellyttävät liian suurta autopaikka määrää rakennuksiin. Määräykset tekevät uudisrakentamisesta kannattamatonta.
Jämsän keskustaan on nykyaikana kannattavaa ja markkinakelpoista rakentaa vain taloja, joissa on hissi. Ilman hissiä olevasta talosta asunnot eivät käy kaupaksi. Hissi on taas kannattavaa rakentaa vain vähintään neljäkerroksiseen rakennukseen.
Autohallipaikkojen rakentamiskustannukset ovat kohtuuttoman korkeat. Liian suuri paikkamäärävaatimus nostaa myös rakentamisen kustannuksia ja haittaa asuntojen markkinakelpoisuutta ja myyntiä.
Esitämme, että kaupunki käynnistää pikaisesti toimet ja neuvottelut kiinteistönomistajien kanssa keskusta-alueen kaavamääräysten tarkistamiseksi siten, että ne edistävät ja mahdollistavat rakennuskannan uusiutumista ja kaupunkikuvan paranemista.
JÄMSÄ UP – ryhmä
Seija El Sayed
Katja Minkkinen
Jyrki Kokko
Helena Spelman
Markku Vehkala
Olli Levaniemi
Hannu Weijo
lauantai 18. huhtikuuta 2015
Uhataanko tätäkin kirjoittajaa oikeudella?
Lehtikirjoituksessa voi "näköjään" mainita virkamiehen nimen. Itse olen jo kaksi kertaa joutunut pyynnöstä poistamaan virkamiehen nimen Blogi -kirjoituksistani.
Ensimmäisen kerran soitettiin ja sanottiin, että poista heti minun nimeni. Se pitää korvata sanalla "kaupunki". No niin tein.
Toisen kerran olin hautajaisissa ja korkea virkamies soitti 4 kertaa aivan peräjälkeen kesken hautajaisten. Laitoin tekstarin ja kerroin olevani hautajaisissa. Sen jälkeen tuli teksti, että parempi poistaa heti tai asiaa tullaan käsittelemään oikeudessa. Poistin pyynnöstä tekstini.
Saa nähdä kuinka tulee käymään Jämsän Seudun mielipidekirjoittajalle, joka on maininnut virkamiehen nimen kirjoituksessaan :D
Asian selvittelin tapauksen jälkeen ja tälle ei ole mitään estettä mainita virkamiehen nimeä.
Sain asiaan tarkentavan sähköpostin.
"Julkisuuslainsäädäntö antaa tähän ihan selvät sävelet. Virkamiehiä (sekä poliitikkoja) voi ja saa arvioida heidän julkiseen vallankäyttöön liittyvissä asioissa aika reippaasti. Yksityisyyden puolellakin he ovat jonkinverran "turvattomampia" kuin tavikset. Tässä on perusteena se, että he vastaavat yhteisistä verorahoista."
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Jämsän Seutu -lehden linja
Tuumailin tässä Jämsän Seutu -lehden linjaa.
Voitto Suosaaren mielipidekirjoitus "Himosta vastaan" julkaisiin laajalevikkisessä Vekkarissa, joka jaetiin kaikkiin talouksiin Jämsän seudulla 8.4.2015. Juttu sinänsä oli erittäin epäselvä. Usealta henkilöltä saamani palautteen mukaan kirjoituksen viesti jäi monelle lukijalle epäselväksi.
Sitten erittäin selkeä Teuvo Tihilän kirjoitus 17.4.2015 "Himoksen puolesta" julkaistaan Jämsän Seudussa, jonka peitto on vain noin 30 %, kun verrataan Vekkarin jakeluun.
Joten tästä voidaan tulkita, että Jämsän Seutu -lehden toimitus on profiloitunut "Himos -vastaiseksi". Onko tulkintani oikea vai väärä, se jää Teidän arvioitavaksi.
torstai 16. huhtikuuta 2015
keskiviikko 15. huhtikuuta 2015
Juokslahden kyläkaava - Haluaako ihminen metsään vai järven rantamaisemiin?
Perusasiat
- Ihmiset haluavat asumaan järven rannalle, jos he hakeutuvat taajama-alueen ulkopuolelle
- Maanomistajat haluavat tontteja rantaan tai rannan läheisyyteen, ne käyvät kaupaksi
- Juoksjärven ympärillä on noin 10 eri maanomistajaa ja alue on houkutteleva rakennuspaikka
Mutta toteutus on toisenlainen.
Kannattaako kaavoittaa sellaista, jota "tulevat asukkaat" eivät halua?
Onko "metsä -tonteille" tulijoita?
Onko tämä kaavoituksen mielivaltaa?
Kenen etu tämä on?
Totuushan on, että valtuusto päättää, ELY -keskus voi vain valittaa.
Jämsän Seutu 15.4.2015
tiistai 14. huhtikuuta 2015
Jämsälle 1 000 000 000 € tappio
Tulkitsen alla olevaa ja aiemmin kirjoittamaani kursivoitua tekstiä.
Himoksella on nyt noin 10 vuoden aikana menetetty matkailutuloa noin 1 miljardi euroa, kun kaavaillut hankkeet eivät ole käynnistyneet. Summa on suunnilleen yhtä suuri kuin koko Jämsän kaikki SOTE -menot samana aikana. Siitä saa jonkilaisen vertailukohteen summan suuruudelle.
Onko meillä varaa vielä menettää matkailutuloa noin 100 000 000 € (100 milj. €) joka vuosi?
Mielestäni ei ole.
Lisäksi Jämsä saisi paljon kaivattuja työpaikkoja noin 300 - 350. Ely-keskuksen tuoreiden tilastojen mukaan Jämsässä oli tammikuun 2015 lopussa kaikkiaan 1 689 työtöntä työnhakijaa.
Onko meillä varaa jatkaa tätä?
Ei ole.
On katsottava peiliin ja laitettava uusi isompi vaihde päälle !!!
Aiemmin kirjoitettu Blogiteksti
On tutkittua tietoa, että Hiihtokeskus Himosvuoren 5 - 6 M€:n liikevaihto aiheuttaa matkailutuloa 7 - 10 kertaisen määrän Jämsän alueelle. Jos ne luvut kaksinkertaistuisivat, niin tulisi Hiihtokeskukselle liikevaihtoa n. 10 M€ ja uusia työpaikkoja n. 40 lisää ja Jämsään matkailutuloa n. 80 M€ sekä työpaikkoja n. 300, mutta ehdokkaita se ei tunnu kiinnostavan.
Nythän on menetetty 10 vuotta, mutta Himoksen mahdollisuudet eivät ole mihinkään kadonneet.
Himoksella on nyt noin 10 vuoden aikana menetetty matkailutuloa noin 1 miljardi euroa, kun kaavaillut hankkeet eivät ole käynnistyneet. Summa on suunnilleen yhtä suuri kuin koko Jämsän kaikki SOTE -menot samana aikana. Siitä saa jonkilaisen vertailukohteen summan suuruudelle.
Onko meillä varaa vielä menettää matkailutuloa noin 100 000 000 € (100 milj. €) joka vuosi?
Mielestäni ei ole.
Lisäksi Jämsä saisi paljon kaivattuja työpaikkoja noin 300 - 350. Ely-keskuksen tuoreiden tilastojen mukaan Jämsässä oli tammikuun 2015 lopussa kaikkiaan 1 689 työtöntä työnhakijaa.
Onko meillä varaa jatkaa tätä?
Ei ole.
On katsottava peiliin ja laitettava uusi isompi vaihde päälle !!!
Aiemmin kirjoitettu BlogitekstiOn tutkittua tietoa, että Hiihtokeskus Himosvuoren 5 - 6 M€:n liikevaihto aiheuttaa matkailutuloa 7 - 10 kertaisen määrän Jämsän alueelle. Jos ne luvut kaksinkertaistuisivat, niin tulisi Hiihtokeskukselle liikevaihtoa n. 10 M€ ja uusia työpaikkoja n. 40 lisää ja Jämsään matkailutuloa n. 80 M€ sekä työpaikkoja n. 300, mutta ehdokkaita se ei tunnu kiinnostavan.
Nythän on menetetty 10 vuotta, mutta Himoksen mahdollisuudet eivät ole mihinkään kadonneet.
maanantai 13. huhtikuuta 2015
Jämsän seudun MasterPlan -tiivistelmä
JÄMSÄN SEUDUN MASTER PLANIN TEHTÄVÄT
Kokonaissuunnitelman (Master Plan) tehtävänä on:
· konkretisoida alueen kehittämisen tavoitteet ja reunaehdot,
· sitouttaa toimijat yhteisen päämäärän toteuttamiseen
· toimia työvälineenä eri tahoilla, esim. ohjata kaavoitustyötä.
Kaksiosaisessa työohjelmassa määriteltiin matkailuklusteri ja laadittiin konseptit toiminnallisten alueiden kehittämiseksi. Toiminnallisia alueita ovat:
· Himoksen matkailukeskus
· Seudulla ja alueella sijaitsevat klusterin toiminnan kannalta tärkeät kohteet ja yritykset
· Yhteistyöverkostot
JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUN MASTERPLANIN VISIO
Jämsän seudulle on muodostunut kansainvälinen ja ympärivuotinen aitoja ja monipuolisia elämyksiä tarjoava suomalaisen näköinen vapaa-ajankeskus Himos, jonka läheisyydessä on Jämsän keskustan monipuoliset palvelut ja ympärillä maaseutumainen luonto- ja kulttuuriaktiviteetteja tarjoava alue. Jämsän seutu tarjoaa verkostoitumalla syntyneitä, kohdennettuja palveluja ja aktiviteetteja erityisesti matkaileville aikuisille ja perheille, mutta myös kesäasukkaille ja paikallisväestölle. Palvelut ovat laadukkaita, ympäristöystävällisiä, turvallisia ja esteettömyyden periaatteet huomioivia, tuoden tuloja, työllisyyttä ja hyvinvointia alueelle.
Vision saavuttamiseksi valittiin kaksi pääkeinoa:
1. Himokseen investoidaan vahvasti ja palveluja tuotteistetaan matkailijoiden tarpeisiin.
2. Vesistö- ja luontomatkailua kehitetään investointien ja tuotekehityksen avulla
MASTER PLANIN STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET
Matkailutulon kasvattaminen vuoteen 2015 mennessä
Matkailijamääriä kasvattamalla, viipymää ja sesonkia pidentämällä, hinnoittelulla ja käytössä olevia resursseja tehostamalla
Matkailijamäärien kasvattaminen
Päätalvisesongin ulkopuolella, kesällä ja kansainvälisesti
Himoksen markkina-aseman vahvistaminen
Kolmen suurimman hiihtokeskuksen joukossa pysyvästi
Alueen imagon ja brändin luominen
Heijastavat valittujen kohderyhmien ominaisuuksia ja sopivat luontevasti kuluttajan minäkuvaan.
Laadun parantaminen Yhteisen laatujärjestelmän ja laatustandardien luomisen avulla koko alueen laadun parantaminen.
Yhteistyön parantaminen
Puolueettoman ja vahvan koordinoijan avulla yhteistyön parantaminen yritysten kesken ja yksityisen sekä julkisen sektorin välillä
Ympärivuotisuuden kasvattaminen
Olemassa olevaa kapasiteettia ja mahdollisuuksia paremmin hyödyntämällä ja tuotekehittämällä saadaan alueelle kysyntälähtöistä tarjontaa.
Kestävän matkailun periaatteiden toteuttaminen
Sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset, ympäristölliset ja asiakastyytyväisyyden näkökulmat huomioiden.
KONKREETTISET KEINOT TAVOTTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI
YHTEISET JA MUUN ALUEEN KONSEPTIT
Kaavoitus- ja tonttipolitiikka
Himokselle ja koko seudulle luodaan tehokas, sujuva ja palveleva kaavoitus- ja tonttipolitiikka.
Työvoimaa
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen asunto –ja peruspalvelupolitiikalla sekä oppilaitosyhteistyöllä.
Laatuohjelma
Alueella aloitetaan systemaattinen ja yhteinen laadun kehittämisprosessi
Ympäristöohjelma
Laatujärjestelmän lisäksi luodaan kattava ympäristöohjelma.
Tutkimustoimintaa
Alueella alkanutta tutkimustyötä jatketaan.
Jatkuva koulutus
Yrittäjille ja muille matkailun ammattilaisille tarkoitettua tarvelähtöistä koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä elinkeinon kanssa
Matkailustrategia
Jämsän (seudun) matkailustrategia prosessinomainen tarkistaminen määräajoin.
Matkailutoimijoiden työnjako ja vastuut
Eri toimijoiden välinen työnjako selkeytetään ja vastuut määrätään esim. strategiassa koordinoinnin, markkinoinnin, myynnin, jakelun ja matkailuneuvonnan osalta
Markkinointiyhteistyö
Matkailumarkkinointi keskitetään yhteen brändiin, jonka ympärille markkinointi rakennetaan. Imagon luomisen lisäksi alueen yrittäjien yhteistyön tulee näkyä kokonaisvaltaisessa markkinoinnissa. Alueella on tarvetta näkyvämpään ja keskitetympään markkinointiin, joka pitää sisällään koko markkinoinninkonseptin.
HIMOKSEN MATKAILUKESKUKSEN KONSEPTIT
Majoituskapasiteetin ja sen tason nostaminen
· Nykyisten majoitustilojen kunnosta ja siisteydestä huolehtiminen.
· Hotelliyksikkö, jossa 150 huonetta, 320 vuodepaikkaa.
· Huoneistohotelli, jossa 50 huonetta, 200 vuodepaikkaa
· Mökit/loma-asunnot ja asuntoajoneuvoalue, 2000 uutta mökkivuodepaikkaa vuoteen 2015.
Ravintolapalveluiden riittävyyden ja tason varmistaminen
· Rinneravintolan tuotekonseptin muuttamista ruokailun nopeuttamiseksi.
· Hotellin ruoka- ja iltaravintola, ruokaravintolaan 250 ja iltaravintolaan 500 asiakaspaikkaa.
· Rinneravintola, 400 sisäasiakaspaikkaa ja 400 terassipaikkaa
· Kahvilaravintola sataman yhteyteen, 100 asiakaspaikkaa.
· Golf-klubin ravintola, 50 sisäasiakaspaikkaa ja 50 ulkoterassipaikkaa,
· Nettikahvila/pikaruokapaikka, 50 asiakaspaikkaa
· Tilausravintola, 1000 asiakaspaikkaa.
· Näköalakahvila, 50 asiakaspaikka
Monitoimihalli
Toimii kokoustilana, liikuntahallina ja tapahtumien pitopaikkana, istumapaikkoja 1000 hengelle
Hyvinvointikylpylä
Pitkällä tähtäimellä ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen kylpylä. Nopeammalla aikavälillä ”saunakylä” Patalahden rantaan.
Tapahtuma-areena
Isoja ulkotilaisuuksia varten.
Näkötorni
Huipun korkeimmalle kohdalle, houkuttelee myös ohikulkijoita pysähtymään alueella.
Golf-kenttä
· Nykyistä 9-reikäistä golf-kenttää kohennetaan ja se toimii harjoituskenttänä sekä vaihtoehtona lyhyemmän kierroksen pelaajalle
· Uusi 18-reikäinen golf-kenttä.
Pistäytymissatama - Pienvenelaituri
Keski-Himos projekti
· Rinne-, hissi-, ravintolainvestointeja
Reitistöt; ladut, polut, moottorikelkka
· Reitistöjä kävelijöille, pyöräilijöille, rullailijoille ja murtomaahiihtäjille.
· Maastohiihtokeskussuunnitelma päivitetään ja toteutetaan päivityksen mukaisesti.
· Nykyistä kelkkareittiä parannetaan
· Moottorikelkkareitistö yhteistyössä laajemman keskisuomalaisen hankkeen kanssa.
Tuotekehitys
· Tuotekokonaisuuksia ovat mm. kokous-, tyky-, hyvinvointi- ja luontopaketit.
· Multiaktiviteetteja rakennetaan Himoksen yhteyteen viikko- ja päiväohjelman muodossa.
· Patalahdesta muodostetaan toiminnallinen vesiaktiviteettien keskus.
· Olemassa olevia tapahtumia monipuolistetaan siten, että saadaan viipymä pidentymään.
· Aktiviteetteja tulee olla tarjolla ympärivuoden
Tukitoiminnot
Taksitolppa, linja-autopysäkki, hiljentymispaikka, kyläpoliisi- ja vartiointipalvelut, ensiapupalvelut/lääkäri, apteekki pankkiautomaatti, ”kauppakeskus”.
Lapsille ja lapsenmielisille
Leikki- ja pelipaikkoja sekä talvi- että kesäkäyttöön, luistelurata, pulkkamäkiä, leikkipuistoja ja sisäleikkipaikka, vesipuisto kunnostetaan ja laajennetaan ja uusi puuhamaa
MUUN ALUEEN KONSEPTIT
Jämsän seutua, Himoksen ulkopuolista aluetta, tarkastellaan matkailukeskusten hierarkkisuusperiaatteen valossa .
Koko alue voi hyvin, jos Himokseen panostetaan, sillä sitä kautta koko alueen vetovoimatekijät muuttuvat ja monipuolistuvat.
· Nykyisten majoitustilojen kunnosta ja siisteydestä huolehtiminen.
· Hotelliyksikkö, jossa 150 huonetta, 320 vuodepaikkaa.
· Huoneistohotelli, jossa 50 huonetta, 200 vuodepaikkaa
· Mökit/loma-asunnot ja asuntoajoneuvoalue, 2000 uutta mökkivuodepaikkaa vuoteen 2015.
Ravintolapalveluiden riittävyyden ja tason varmistaminen
· Rinneravintolan tuotekonseptin muuttamista ruokailun nopeuttamiseksi.
· Hotellin ruoka- ja iltaravintola, ruokaravintolaan 250 ja iltaravintolaan 500 asiakaspaikkaa.
· Rinneravintola, 400 sisäasiakaspaikkaa ja 400 terassipaikkaa
· Kahvilaravintola sataman yhteyteen, 100 asiakaspaikkaa.
· Golf-klubin ravintola, 50 sisäasiakaspaikkaa ja 50 ulkoterassipaikkaa,
· Nettikahvila/pikaruokapaikka, 50 asiakaspaikkaa
· Tilausravintola, 1000 asiakaspaikkaa.
· Näköalakahvila, 50 asiakaspaikka
Monitoimihalli
Toimii kokoustilana, liikuntahallina ja tapahtumien pitopaikkana, istumapaikkoja 1000 hengelle
Hyvinvointikylpylä
Pitkällä tähtäimellä ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen kylpylä. Nopeammalla aikavälillä ”saunakylä” Patalahden rantaan.
Tapahtuma-areena
Isoja ulkotilaisuuksia varten.
Näkötorni
Huipun korkeimmalle kohdalle, houkuttelee myös ohikulkijoita pysähtymään alueella.
Golf-kenttä
· Nykyistä 9-reikäistä golf-kenttää kohennetaan ja se toimii harjoituskenttänä sekä vaihtoehtona lyhyemmän kierroksen pelaajalle
· Uusi 18-reikäinen golf-kenttä.
Pistäytymissatama - Pienvenelaituri
Keski-Himos projekti
· Rinne-, hissi-, ravintolainvestointeja
Reitistöt; ladut, polut, moottorikelkka
· Reitistöjä kävelijöille, pyöräilijöille, rullailijoille ja murtomaahiihtäjille.
· Maastohiihtokeskussuunnitelma päivitetään ja toteutetaan päivityksen mukaisesti.
· Nykyistä kelkkareittiä parannetaan
· Moottorikelkkareitistö yhteistyössä laajemman keskisuomalaisen hankkeen kanssa.
Tuotekehitys
· Tuotekokonaisuuksia ovat mm. kokous-, tyky-, hyvinvointi- ja luontopaketit.
· Multiaktiviteetteja rakennetaan Himoksen yhteyteen viikko- ja päiväohjelman muodossa.
· Patalahdesta muodostetaan toiminnallinen vesiaktiviteettien keskus.
· Olemassa olevia tapahtumia monipuolistetaan siten, että saadaan viipymä pidentymään.
· Aktiviteetteja tulee olla tarjolla ympärivuoden
Tukitoiminnot
Taksitolppa, linja-autopysäkki, hiljentymispaikka, kyläpoliisi- ja vartiointipalvelut, ensiapupalvelut/lääkäri, apteekki pankkiautomaatti, ”kauppakeskus”.
Lapsille ja lapsenmielisille
Leikki- ja pelipaikkoja sekä talvi- että kesäkäyttöön, luistelurata, pulkkamäkiä, leikkipuistoja ja sisäleikkipaikka, vesipuisto kunnostetaan ja laajennetaan ja uusi puuhamaa
MUUN ALUEEN KONSEPTIT
Jämsän seutua, Himoksen ulkopuolista aluetta, tarkastellaan matkailukeskusten hierarkkisuusperiaatteen valossa .
Koko alue voi hyvin, jos Himokseen panostetaan, sillä sitä kautta koko alueen vetovoimatekijät muuttuvat ja monipuolistuvat.
Ensisijaisia tehtäviä ovat:
· Tuotteiden hionta ja verkostomaisten uusien tuotteiden luonti
· Hankkeiden loppuunsaattaminen ja jalkauttaminen yrityskenttään
· Yhteisten markkinointi- ja jakelukanavien käyttöönotto
· Jakeluteiden suunnittelu ja toteuttaminen
· Reitistöjen parempi hyötykäyttö ja mahdollisen uuden infrastruktuurin rakentaminen
Kehittämisalueina seuraavat kohteet
· Isojärven kansallispuisto
· Vesistö- ja luontoreitit sekä tuotekehitys
· Autonähtävyysreitit
· Jämsän keskustan satamapalvelut
· Tapahtumat
· Paikallisen kulttuurin hyväksikäyttö tuotekehityksessä
· Ryhmä- ja kokousmatkojen kehittäminen
ASIAKKAAT
Himoksen pääasialliset asiakasryhmät:
· Lähialueen päiväkävijät talvella sekä kesällä
· Keskisuomalaiset opiskelijat
· Pääkaupunkiseutulaiset perhematkailijat
· Yritysryhmät
· Tyky-ryhmät
· Tapahtumamatkailijat
· Karavaanarit, vakiopaikalla
· Kesäperhematkailijat
· Eurooppalaiset aktiviteettilomailijat
· Balttialaiset lomailijat
Jämsän seudulla edellisten lisäksi
· Ryhmämatkailijat
· Kiertomatkailijat
· Maaseutumatkailijat
· Pääkaupunkiseutulaiset luontomatkailijat
INVESTOINNIT
Taulukkoon on koottu tärkeimmät vuoteen 2015 mennessä toteutettavat Himoksen rakennusinvestoinnit. Lisäksi investointeja tarvitaan mökkien/loma-asuntojen rakentamiseen sekä muuhun tukevaan infrastruktuuriin.
Himoksen kehittämishankkeiden rakentamisen kustannusarvio on noin 55 milj. euroa. Rakentamisinvestointien kokonaistyöllisyysvaikutus on 1380 henkilötyövuotta.
· Tuotteiden hionta ja verkostomaisten uusien tuotteiden luonti
· Hankkeiden loppuunsaattaminen ja jalkauttaminen yrityskenttään
· Yhteisten markkinointi- ja jakelukanavien käyttöönotto
· Jakeluteiden suunnittelu ja toteuttaminen
· Reitistöjen parempi hyötykäyttö ja mahdollisen uuden infrastruktuurin rakentaminen
Kehittämisalueina seuraavat kohteet
· Isojärven kansallispuisto
· Vesistö- ja luontoreitit sekä tuotekehitys
· Autonähtävyysreitit
· Jämsän keskustan satamapalvelut
· Tapahtumat
· Paikallisen kulttuurin hyväksikäyttö tuotekehityksessä
· Ryhmä- ja kokousmatkojen kehittäminen
ASIAKKAAT
Himoksen pääasialliset asiakasryhmät:
· Lähialueen päiväkävijät talvella sekä kesällä
· Keskisuomalaiset opiskelijat
· Pääkaupunkiseutulaiset perhematkailijat
· Yritysryhmät
· Tyky-ryhmät
· Tapahtumamatkailijat
· Karavaanarit, vakiopaikalla
· Kesäperhematkailijat
· Eurooppalaiset aktiviteettilomailijat
· Balttialaiset lomailijat
Jämsän seudulla edellisten lisäksi
· Ryhmämatkailijat
· Kiertomatkailijat
· Maaseutumatkailijat
· Pääkaupunkiseutulaiset luontomatkailijat
INVESTOINNIT
Taulukkoon on koottu tärkeimmät vuoteen 2015 mennessä toteutettavat Himoksen rakennusinvestoinnit. Lisäksi investointeja tarvitaan mökkien/loma-asuntojen rakentamiseen sekä muuhun tukevaan infrastruktuuriin.
Himoksen kehittämishankkeiden rakentamisen kustannusarvio on noin 55 milj. euroa. Rakentamisinvestointien kokonaistyöllisyysvaikutus on 1380 henkilötyövuotta.
Rakennusinvestointien lisäksi toteutetaan tuotekehitysinvestointeja seuraavasti:
· Tapahtumatuotekehitysprojekti, 15 000 €
· Jämsän seudun yhteisöllinen matkailun kehittäminen, 390 000 €
· Reitistöjen kehittäminen, 200 000 €
· Matkailustrategian päivitys, 5 000 €
· Laatuohjelma, esim. DQN, 300 000 €
· Yhteismarkkinoinnin kehittäminen ja jatkaminen
· Yhteensä € 910 000
MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
MasterPlan Himoksen maankäyttösuunnitelma on vapaamuotoinen visio toimintojensijoittumisesta alueelle. Himoksen alueella ei nykyisellään ole selkeää keskustaa eikä sen toiminnallinen rakenne hahmotu. Maankäyttösuunnitelma kuvaa ratkaisua, joka parhaiten palvelisi alueen kehittymistä matkailun kannalta.
Suunnitelman keskeinen osa on Patajoentien uusi rinnakkaisväylä. Katu rakennetaan linjalle, joka tarjoaa näkymät sekä rinteille että Patalahdelle. Väylän ja rinnealueiden väliin syntyy Himoksen ydin. Ytimen rinteiden puoleiselle sivustalla on kävelyraitti, jonka varrelle keskittyvät rinteiden käyttäjien palvelut. Suurimmat rakennusmassat rajaavat rinnetoimintojen tulevaan keskipisteeseen keskusaukion.
Näyttävyyttä valtatielle päin luodaan sijoittamalla kevyiden mutta erikoisten rantarakennusten nauha Patajoentien ja Patalahden väliselle kapealle rantakaistaleelle. Avoimet golf-viheriöt ovat tärkeitä näkymien ja maisemien luonnissa.
Erityistä huomiota on kiinnitetty valtatien suunnasta saapuvan matkailijan ohjautumiseen Himoksen ydinkeskustaan. Golf-kentän ja lisärakentamisen sijoittelulla ennakoidaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä Jämsän keskustan suuntaan.
Vision toteuttamisessa ensiarvoisen tärkeää on saavuttaa yhteinen näkemys alueen kehittämisen merkityksestä myös viranomaisten kanssa.
Rakennukset ja rakentaminen
· Tapahtumatuotekehitysprojekti, 15 000 €
· Jämsän seudun yhteisöllinen matkailun kehittäminen, 390 000 €
· Reitistöjen kehittäminen, 200 000 €
· Matkailustrategian päivitys, 5 000 €
· Laatuohjelma, esim. DQN, 300 000 €
· Yhteismarkkinoinnin kehittäminen ja jatkaminen
· Yhteensä € 910 000
MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
MasterPlan Himoksen maankäyttösuunnitelma on vapaamuotoinen visio toimintojensijoittumisesta alueelle. Himoksen alueella ei nykyisellään ole selkeää keskustaa eikä sen toiminnallinen rakenne hahmotu. Maankäyttösuunnitelma kuvaa ratkaisua, joka parhaiten palvelisi alueen kehittymistä matkailun kannalta.
Suunnitelman keskeinen osa on Patajoentien uusi rinnakkaisväylä. Katu rakennetaan linjalle, joka tarjoaa näkymät sekä rinteille että Patalahdelle. Väylän ja rinnealueiden väliin syntyy Himoksen ydin. Ytimen rinteiden puoleiselle sivustalla on kävelyraitti, jonka varrelle keskittyvät rinteiden käyttäjien palvelut. Suurimmat rakennusmassat rajaavat rinnetoimintojen tulevaan keskipisteeseen keskusaukion.
Näyttävyyttä valtatielle päin luodaan sijoittamalla kevyiden mutta erikoisten rantarakennusten nauha Patajoentien ja Patalahden väliselle kapealle rantakaistaleelle. Avoimet golf-viheriöt ovat tärkeitä näkymien ja maisemien luonnissa.
Erityistä huomiota on kiinnitetty valtatien suunnasta saapuvan matkailijan ohjautumiseen Himoksen ydinkeskustaan. Golf-kentän ja lisärakentamisen sijoittelulla ennakoidaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä Jämsän keskustan suuntaan.
Vision toteuttamisessa ensiarvoisen tärkeää on saavuttaa yhteinen näkemys alueen kehittämisen merkityksestä myös viranomaisten kanssa.
Rakennukset ja rakentaminen
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
Kansanedustaja -ehdokkaat eivät ole kiinnostuneet Himoksen kehittämisestä
Eikö ole muuten huvittavaa, että yksikään kansanedustajaehdokas ei ota esille, että Himoksessa kaupungin ja rinneyrittäjän sovinto mahdollistaisi edelleen Himoksessa kaksinkertaisen työllistämisen ja kaksinkertaisen matkailutulon Jämsään.Pyörivät vain tyhjentyneen varuskunnan ympärillä, vaikka käsissä on kehityskelpoinen "varma" laajennushanke.
Masterplanin julkistamistilaisuudessa 2.4.2005 on kerrottu, että rinneyrittäjän investoinnit vuoteen 2020, yli 20 M€ nostavat Himoksen talvikävijät kaksinkertaiseksi eli n. 400 000 kävijään, joka taas nostaa kaikkien muidenkin palvelutuottajien kävijät kaksinkertaiseksi ja myös työllistämisvaikutuksen kaksinkertaiseksi sekä siten Jämsän matkailutulon kaksinkertaiseksi.
Siitä eivät ehdokkaat "uskalla" olla kiinnostuneita, vaan ovat kuin "kusi sukassa". Lienee niin, että on tämän asian suhteen vain pikkulusikalla annettu.
On tutkittua tietoa, että Hiihtokeskus Himosvuoren 5 - 6 M€:n liikevaihto aiheuttaa matkailutuloa 7 - 10 kertaisen määrän Jämsän alueelle. Jos ne luvut kaksinkertaistuisivat, niin tulisi Hiihtokeskukselle liikevaihtoa n. 10 M€ ja uusia työpaikkoja n. 40 lisää ja Jämsään matkailutuloa n. 80 M€ sekä työpaikkoja n. 300, mutta ehdokkaita se ei tunnu kiinnostavan.
Nythän on menetetty 10 vuotta, mutta Himoksen mahdollisuudet eivät ole mihinkään kadonneet.
Vaiettu muinaisuus - Jukka Nieminen
- Jääkauden olemassaolo voidaan osoittaa olevan väärä
- Mammutit eivät eläneet jääkauden aikana jäisillä alueilla
- Hiidenhirnujen syntymekanismi on erilainen kuin mitä
oppikirjoissa on esitetty
- Tapion alttarit eivät ole luonnon muokkaamia
kivimuodostelmia
kivimuodostelmia
Ongelmana on, että totuttua historiankirjoitusta ei uskalleta väittää vääräksi. Tai ainakin erilaiset näkemykset eivät saa tuulta purjeisiin. Kyseiset ihmiset leimataan "hulluiksi".
Kirjassa on mielenkiintoinen lähialueen linja. Kuhmoisten Päijälän linnavuori ja sen läheisyydessä olevat kaksi Pirunkammaria asettuvat suoralle linjalle Kammiovuoren Pirunkammari - Päijälän Linnavuori - Ylimenmaan Pirunkammari. Tarkistin asian vielä karttapaikan kartalta ja todellakin näin on, kuva alla.
Muuratsalon tapion alttarin kuva kirjassa on minun ottama kuva syksyltä 2014.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kirja, kun lukee sen täysin avoimin mielin - Avartaa ajatusmaailmaa.
Vaiettu muinaisuus
Jukka Nieminen
Kovakantinen, 208 sivua.
ISBN 978-952-5774-84-9
Salakirjat, 2015
ILMESTYY 2.4.2015 – ENNAKKOTILATTAVISSA Hinta 30,00 €
Ohessa linkki salakirjojen nettisivulle
Vaiettu muinaisuus on läpikattava teos maamme muinaishistoriasta, joka ei jätä lukijaansa kylmäksi. Kirja kritisoi monia vallitsevia näkemyksiä, se kyseenalaistaa niin jääkauden kuin Suomeen tehdyt ristiretketkin, mutta esittelee myös entuudestaan tuntemattomia kokonaisia muinaismuistotyyppejä, joita on tähän asti pidetty luonnonoikkuina.
Vaiettu muinaisuus ei ole arkeologiaa vaan antropologiaa. Se marssittaa Suomesta esiin liudan muinaisia kulttuureja jotka työstivät kuppikiviä, tekivät kalliomaalauksia tai jatulintarhoja, ja tutkii kunkin muinaismuistotyypin ympärillä vallinnutta kulttuuria ja aikakautta. Näin muodostuu kuva omista juuristamme.
Kirjan sisällysluettelo:
Esipuhe
I Luku
Jääkausi
Jääkauden syntymekanismi
Jääkausiteorian synty- ja kuolinsanat
Aiemmat jääkaudet
Jääkauden jäljet ja vastakritiikki
Ongelmalliset siirtolohkareet
Kallioviirujen problematiikka
Hiidenkirnujen ongelmallisuus
Jäättömät alueet
Moreenien ongelmakohdat
Jääkausi vai ikirouta?
Mammuttien anatomiaa
Oliko siis mitään jääkautta?
Keijo Parkkunen – toisinajattelija
Parkkusen erikoiset tempaukset
Älykkäiden yksinoikeus?
Kattiluodon hiidenkirnusta kirjaksi
Kommentti kirjasta
II Luku
Ensimmäiset ihmiset
Komsan kulttuuri
Nykyihmisen saapuminen
Maailma vuonna 30 000 eKr.
Holoseenikausi
Jätinkirkot
III Luku
Toteemikivet
Kalliomaalaukset
Töyräskivet
Nokkakivet
Pääkivet
Jalkakivet
Kiikkukivet
Karhukivet
Hattukivet ja muut
Kalakivet ja kiekkokivet
IV Luku
Vasarakirveskulttuuri
Pronssikausi
Käräjäkivet
Sammallahdenmäki
Kalevalan jäljillä
Merisaamelaisten kultakausi
Taruston lähteillä
V Luku
I Luku
Jääkausi
Jääkauden syntymekanismi
Jääkausiteorian synty- ja kuolinsanat
Aiemmat jääkaudet
Jääkauden jäljet ja vastakritiikki
Ongelmalliset siirtolohkareet
Kallioviirujen problematiikka
Hiidenkirnujen ongelmallisuus
Jäättömät alueet
Moreenien ongelmakohdat
Jääkausi vai ikirouta?
Mammuttien anatomiaa
Oliko siis mitään jääkautta?
Keijo Parkkunen – toisinajattelija
Parkkusen erikoiset tempaukset
Älykkäiden yksinoikeus?
Kattiluodon hiidenkirnusta kirjaksi
Kommentti kirjasta
II Luku
Ensimmäiset ihmiset
Komsan kulttuuri
Nykyihmisen saapuminen
Maailma vuonna 30 000 eKr.
Holoseenikausi
Jätinkirkot
III Luku
Toteemikivet
Kalliomaalaukset
Töyräskivet
Nokkakivet
Pääkivet
Jalkakivet
Kiikkukivet
Karhukivet
Hattukivet ja muut
Kalakivet ja kiekkokivet
IV Luku
Vasarakirveskulttuuri
Pronssikausi
Käräjäkivet
Sammallahdenmäki
Kalevalan jäljillä
Merisaamelaisten kultakausi
Taruston lähteillä
V Luku
Rautakausi
Etelärannikon vendi-kulttuuri
Aurajoenlaakso
Vakkasuomesta Kokemäelle
Olipa kerran kuningaskunta…
Kivilabyrintit ja -spiraalit
Sisämaan uhrivuoret
Pystykivet
Hämäläiset tulevat
Kuppikivet karttoina
Miekanhiontakivet
Tavastia muodostuu
Pirkka-miehien aika
VI Luku
Ristiretket
Svekomaaninen aatevirtaus
Toisen ristiretken kyseenalaisuus
Novgorodin kronikka
Birgerin ristiretki
Kivikirkot
Riimukivet
Loppusanat
Etelärannikon vendi-kulttuuri
Aurajoenlaakso
Vakkasuomesta Kokemäelle
Olipa kerran kuningaskunta…
Kivilabyrintit ja -spiraalit
Sisämaan uhrivuoret
Pystykivet
Hämäläiset tulevat
Kuppikivet karttoina
Miekanhiontakivet
Tavastia muodostuu
Pirkka-miehien aika
VI Luku
Ristiretket
Svekomaaninen aatevirtaus
Toisen ristiretken kyseenalaisuus
Novgorodin kronikka
Birgerin ristiretki
Kivikirkot
Riimukivet
Loppusanat
lauantai 11. huhtikuuta 2015
Vanhempien herrasmiesten puhuttelu Himoksella
Tapahtuipa tänään Himoksella. Kaksi iäkkäämpää laskettelijaa otti minut niin sanottuun puhutteluun. Ikää herrasmiehillä on noin 70 ja 80 vuotta, miehiä Pitkävuoren ajoilta. Tivasivat, että myit halvalla. Hetken olivat tiukkoina, mutta totesivat, että oikeilla linjoilla menet. Tiukkuus muuntui kehuiksi.Olivat lukeneet erittäin tarkkaan keskiviikon Vekkarin 8.4.2015 ja eivät olleet ymmärtäneet, mitä oli kirjoittajan tarkoitus viestiä. Samat kommentit sain myös viime viikolla työpaikan ruokalassa. Myös moni muu ei ole ymmärtänyt puolen sivun mielipidekirjoitusta.
Edellä mainitut 2 laskettelijaa ja pujottelun Suomen mestari muistaakseni 1970-luvulta olivat tuumailleet vielä rakentamattomien rinteiden profiilia. Totesivat ne kolmistaan parhaimmiksi koko Himoksen alueella. Toivottavasti ne päästään jossain vaiheessa rakentamaan rinteiksi laskettelijoiden iloksi.
Lopuksi herrasmiehet kannustivat jatkamaan samaan tyyliin Himoksen kehittämiseksi.
Täytyy vielä todeta, että kukaan ei ole tullut minua henkilökohtaisesti moittimaan valtuustossa tehdyn päätöksen suhteen.
torstai 9. huhtikuuta 2015
Vekkari 8.4.2015 Voitto Suosaari - mikä on kirjoituksen tarkoitus ja viesti?
Luin Vekkarin 8.4.2015. Jäin miettimään...
Onko tarkoituksena edelleen jatkaa vastakkainasettelua?
Vieläkö halutaan kaivella vanhoja, vaikka ne tulisi jo unohtaa?
Mikä on kirjoituksen perimmäinen tarkoitus ja mitä haluttiin viestiä?
Miksi muutama soturi vieläkin kääntää veistä kylkiluiden välissä?
Miksi Jämsän Seutu -lehti antaa puoli sivua palstatilaa tälle kirjoitukselle?
Toivottavasti mahdollisimman pian päästään aitoon yhteistyön meininkiin Jämsän kaupungin ja Hiihtokeskus Himosvuoren kanssa.
"Turuilta ja toreilta" saamani palautteen perusteella jämsäläiset tahtovat panostaa Himokseen. Se on tällä hetkellä selkeä positiivinen investointikohde ja sitä myötä saadaan tarvittavia työpaikkoja Jämsän seudulle.
Jämsän kaipaa positiivista impulssia. Mikä lie se sitten onkin - Toivottavasti Himos.
Vekkari 8.4.2015
Tilaa:
Kommentit (Atom)