Jämsän kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on paperilla mairittelevaa luettavaa. 4,7 miljoonan euron ylijäämä on huima parannus budjetoituun nollatulokseen verrattuna. Ennen kuin vedämme tästä suuria johtopäätöksiä taloutemme kestävyydestä, on välttämätöntä katsoa numeroiden taakse. Analyysi osoittaa, että Jämsä on tällä hetkellä taloudellisessa risteyskohdassa, jossa onni ja kertaluonteiset voitot peittävät alleen vakavia rakenteellisia haasteita.
On huomioitava, että tuloksesta yli puolet – noin 2,5 miljoonaa euroa – selittyy kertaluonteisilla erillä, kuten sote-rakennusten myyntivoitoilla ja oikeudenkäyntivoitolla. Nämä ovat ”pikavoittoja”, joita ei voida budjetoida uudelleen. Samaan aikaan perusta eli verotulot pettivät: kunnallis- ja yhteisöveroja kertyi lähes 1,5 miljoonaa euroa odotettua vähemmän. Tämä kertoo karua kieltä alueemme ostovoimasta ja yrityskentän tilanteesta.
Huolestuttavin luku on työttömyysasteen nousu lähes 17 prosenttiin. Tämä ei ole vain inhimillinen tragedia, vaan se iskee suoraan kaupungin kantokykyyn kasvavina Kela-maksuina. Kun tähän lisätään hyvinvointialueen vetäytyminen vuokratiloista, seisomme tilanteessa, jossa kaupungille jää käteen tyhjiä seiniä ja kasvavia laskuja, mutta vähemmän tuloja.
Kaupunginjohtaja Jori Reijula on oikeassa siinä, että strateginen siirto sopeutumisesta elinvoiman kehittämiseen on välttämätön. Uusi organisaatiouudistus ja panostukset Hallin teollisuuteen sekä Himoksen matkailuun ovat elinehtoja. Meidän on kuitenkin kysyttävä, ovatko resurssimme riittävät? Tilinpäätös paljastaa, että henkilöstö on jo nyt tiukilla lisääntyvän raportoinnin ja säästöpaineiden alla. Ilman osaavia ja jaksavia tekijöitä hienoimmatkin strategiat jäävät vain paperiksi.
Positiivista on uuden sote-keskuksen kaltaiset investoinnit, jotka ankkuroivat palveluita kaupunkiin. Jämsällä on potentiaalia olla keskisen Suomen vetovoimaisin seutukaupunki, mutta matka vuoteen 2035 on pitkä.
Tämä tilinpäätös antaa meille hetkellisen hengähdystauon, mutta se ei poista tarvetta tarkalle taloudenpidolle ja rohkeille elinvoimatoimille. Meillä ei ole varaa tuudittautua myyntivoittojen luomaan turvallisuudentunteeseen, vaan nyt on kääritään hihat työllisyyden parantamiseksi ja uusien verotulojen houkuttelemiseksi. Vain siten varmistamme, että "Virtaa elämälle" on muutakin kuin kaunis juhlapuhe.
