Viimeaikaiset uutiset Karhunnevankankaan tuulipuiston talousvaikeuksista ja yrityssaneerauksesta ovat karu muistutus siitä, mihin sääriippuvainen energiapolitiikka johtaa. Kun uudetkin tuulivoimainvestoinnit horjuvat varttitaseen ja ennustevirhemaksujen alla, on aika myöntää tosiasiat: pelkällä tuulella emme rakenna vakaata ja kilpailukykyistä teollisuusmaata.
Tuulivoiman perusongelma ei ole vain tekninen, vaan rakenteellinen. Kuten olemme saaneet lukea, tuulivoimayhtiöiden kustannukset ovat nelinkertaistuneet pelkästään siksi, ettei luonto toimi Excel-taulukoiden mukaan. Jos ei tuule tai jos pakkashuuru jäädyttää lavat, sähköä on ostettava muualta hinnalla millä hyvänsä. Tämä epävarmuus siirtyy lopulta kuluttajien ja yritysten maksettavaksi joko sähkön hinnan vaihteluna tai veronmaksajien tukina.
On aika kääntää katseet takaisin ydinvoimaan kolmesta painavasta syystä:
Toimitusvarmuus on huoltovarmuutta: Ydinvoima tuottaa sähköä tasaisesti kellon ympäri, säästä tai vuodenajasta riippumatta. Me emme voi jättää yhteiskunnan toimintoja sen varaan, sattuuko tammi-helmikuussa olemaan "Pekka Poudan lupaama" optimaalinen tuulenvire.
Markkinoiden vakauttaminen: Nykyiset sähkön tasemarkkinat rankaisevat heilahteluista. Ydinvoiman ennustettava tuotanto poistaisi tarpeen kalliille tasehallinnalle, jota tuulivoiman epävarmuus tällä hetkellä vaatii. Ydinvoima on ankkuri, joka pitää hinnan kurissa myös pakkashuipuilla.
Maanomistajien ja luonnon rauha: Tuulivoiman vaatimat valtavat maa-alueet, voimalinjat ja jatkuva epävarmuus maanvuokrasopimusten kestosta yrityssaneerausten keskellä luovat levottomuutta maaseudulla. Ydinvoimala vie pienen pinta-alan suhteessa tuotettuun energiamäärään, eikä se vaadi tuhansia kilometrejä uutta infraa koskemattomaan metsään.
Tuulivoimalla on paikkansa energiamixissä, mutta sen varaan ei voi laskea maan energiastrategian kovaa ydintä. Karhunnevankankaan tapaus osoittaa, että tuulivoima on taloudellisesti haavoittuvainen ja altis markkinoiden muutoksille.
Suomen on investoitava rohkeasti seuraaviin ydinvoimahankkeisiin – olivatpa ne suuria laitoksia tai pienydinreaktoreita (SMR). Vain siten takaamme teollisuudellemme halvan sähkön ja kansalaisillemme lämpimät kodit myös silloin, kun lapojen aerodynamiikka pettää.
