Laituritalkoot

Lähdettiin partion laituritalkoisiin Himoksen taakse Vehmasjärvelle. Peräkärryssä oli kaksi palaa laitureita. Ajettiin Vehmasjärven rantaan. Hinattiin palat rantajäälle. Sitten alkoi se totisempi vaihe eli kestääkö jää. Kirveellä meni ekalla läpi, mutta ranka ei mennyt läpi. Kirveellä tehtiin reikä ja paksuus oli noin 5-6 cm. Eli kun ei ranteen vahvuinen ranka mene kerta iskemällä läpi jäästä, niin se kestää. Kokemuksen syvä rintaääni 40 vuoden takaata.

Sitten vedettiin ensin isompi lohko kämpän rantaan n. 300 m matkan. Laiturin pala liukui hienosti jäällä. Kerran räsähti aika pahasti, railo tuli. No säikäyttihän se. No hetken kuluttua olimme perillä ja nostimme palan rantaan. Sitten laitettiin naru vyyhdelle ja haettiin toinen pala, joka aseteltiin ensimmäisen päälle. Varmuuden vuoksi sidoimme paketin rantapuuhun kiinni, jotta keväälläkin ne ovat samassa paikassa.

Kelihän oli mitä hienoin, luminen ja aurinko paistoi. Pientä halon poikasta oli auringon ympärillä.

Hengissä ja kuivana kotona ;)

Katusuunnitelmaehdotus

Luin aamulla Jämsän Seudusta Jämsän kaupungin kuulutusta. No hetken pläräsin nettiä, pääsin oikealle sivulle. Avasin linkin ja mietiskelin millä kohtaan ko. katusuunnitelmaehdotus on oikeasti maastossa.

No ei se siitä selvinnyt.

Laitoin viestiä kirjaamoon.  Sieltä tuli sitten iltapäivällä ystävällinen sähköposti.
"Kiitos huomiosta, täydennämme asiakirjoja sijaintikartalla".

No nyt sitten minä ja kuntalainenkin tietää, missä katusuunnitelmaehdotus sijaitsee kartalla ;)

Kuulutus, Jämsän Seutu

Katusuunnitelma, kaupungin nettisivu

Lisätty sijaintikartta !

Uudet viinit Keski-Suomesta

Vesa Ruuskan kolumni paikallislehdessä 19.11.2018. 

Kerrassaan hupaisa kokonaisuus.

- - - 

Tiesitkö, että ilmastonmuutoksen myötä eteläisestä Keski-Suomesta tulee Euroopan merkittävin viinintuotanto alue? 

Seutukuntamme kyläviinit täyttävät silloin paikallisten kauppojen hyllyt. Kauniit etiketit houkuttelevat ostajia ja maalaishuumorilla sävytetyt tekstit saavat turistin ostamaan pullon jos toisenkin. Ehkä on hyvä jo nyt esitellä niistä muutamia.

HIMOS: Hilloa tuottavilla rinteillä golfkentän kupeessa kypsynyt. Erinomainen rähinäviini moniin kokouksiin ja kaavoitusiltoihin. Toimii myös tuomareiden - ja keinottelijoiden kekreissä. Lajikkeet VU1 ja FY.

KAIPOLA: Tanakka duunariviini, jossa aromikas, voimakas tuoksu. Sopii kuin nyrkki silmään myös laitosmiehille ja laboranteille. Nautitaan kolmivuorossa tai Hulkkionlahdella. Sisältää selluliittia ja aromasätkiä.

PARTALA: Mäen alla rauhassa rehevöitynyt kyläviini. Istuu harmonikkamiesten aamuöisiin soittosessioihin ja kesäyön spontaaneihin karaoke-tapahtumiin. Ei kurttuotsaisille.

ALHONJÄRVI: Peltoaukeamien kypsyttämä. Rotevan voimakas. Traktorin tuoksuinen jälkihaju. Jyväjemmareille, maamiesseuran illanviettoihin ja huutokauppojen äänenavaajaksi.

KÄÄPÄLÄ: Notkossa varttunut hummanhajuinen radanvarsiviini, jossa ripaus tamman kikkaretta. Suositellaan raveihin, Patrian partyihin ja hirvipeijaisiin.

JUOKSLAHTI: Ruonanvuorelta poimittujen agraarirypäleiden makua täydentää savusaunan aromi. Hilpeään hönöttelyyn Raatosaaren rantaan ja valvontakameroiden räpseeseen.

SAAKOSKI: Aitoakin aidompi kantriviini. Ilmastonmuutoksen odotteluun. Nautitaan siihen saakka kunnes vesi huuhtelee kyläbaarin katolla olevan soutuveneen pohjaa.

PIHLAJAKOSKI: Köyhän kansan Hollywood -viini. Pihkainen, metsurinhousujen hajuinen, roteva korpikiisseli. Sopii Pekko-elokuvien takaperinkatseluun ja vedenheittoon.

JÄMSÄNKOSKI: Happotornin hajuinen punaviini. Kypsynyt Myllymäen teollisuusalueen vapailla tonteilla realisointikeskuksen varjossa. Nautitaan METKO-messuilla tasatunnein ja parillisina viikonloppuina jalkapallokentän männikössä.

Lukijan runo - Vanha Äijä runoilee Himoksesta

Jämsän Seudussa oli pari päivää sitten 19.11.2018 lukijan runo - Vanha Äijä runoilee Himoksesta. Ei se äijä, vaan nyt on; äijä l. Erkki Lehtonen on pukenut asian runomuotoon. 

Puhelintarjonnan rajoituspalvelu

Nyt loppu helppoheikkien soittelut. Soitin puhelintarjonnan rajoituspalveluun 0600 13404.

Automaatti kertoi aluksi:
"Soitit numerosta 0405477836".

Sen jälkeen automaatti kysyi:
"Haluatko ottaa käyttöön pihelintarjonnan rajoituspalvelun? Vastaa KYLLÄ tai EI"

Vastasin:
 "KYLLÄ"

Automaatti ilmoitti:
"Nyt sinulla on 3 v esto päällä".

Olipa helppo homma. Ja jouduin keskustelemaan vain automaatin kanssa alle 30 s !!!

- - - - -
Kieltopalvelut - ASML www.asml.fi
Puhelintarjonnan rajoituspalvelu. Kuluttaja voi rajoittaa puhelinmyyntiä soittamalla palvelunumeroon 0600 13404 ma-pe klo 8-18. Puhelun hinta 0,39 €/min + pvm, jonotus on maksuton.
- - - - -

Himos käyttäjän silmin

Jämsän Seudussa oli eilen hyvin kirjoitettu mielipidekirjoitus 19.11.2018.  Kirjoituksessa on käytetty nimimerkkiä "Himolaskettelija".

Kuvan saa isommaksi klikkaamalla sitä. Ja Control ja + painikkeilla saa kuvan isommaksi.

Himos - Tästä on kysymys

Kun en täysin tätä soppaa itsekkään täydellisesti ymmärrä, niin kopioin Facebookista Barbara Scheererin kommentin ja siihen Juhani Ojalan antaman vastauksen.

Tämä kertoo kaiken.

Barbara Scheerer:

Ympäristöministeriö on 31.3.2000 antanut asetuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. Joissa VU alue merkintä tarkoittaa Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Jota voidaan tarkentaa esim. "Näihin toimintoihin liittyvät rakennukset ja rakennelmat." (Eli mm. hissiasemat ja hissit.)

Kaikkeen muuhun rakentamiseen on omat kaavamerkinnät RA, RM, KL, PL ym. Jotka voivat sijaita myös VU-1 alueen sisällä. Kuten on myös Ylläksellä (kuva), Levillä ja Rukalla. Näille jälkimmäisille alueille voi rakentaa vuokraamon, ravintolan, lipunmyynnin ym. kuten on Himoksessa jo lännessä ja pohjoisessa. Ei sielläkään vuokraamo, lipunmyynti ja mökit ole VU-1 alueella vaan R- alueilla. 

Eli koko sopan ydin käsittääkseni on ettei rinneyhtiön tulevaisuudelle tärkeitä R-, K-alueita kaavoitettu heidän hallinnoimalleen nykyiselle pelkästään VU-1 alueeksi merkitylle Keski-Himoksen alueelle. Eikä se mitä VU-1 alue merkintä sisältää.

Maankäyttö- ja rakennuslaki linkki Kaavamerkinnät

Juhani Ojala:

Aivan, tästä on kysymys. Ollaan muuttamassa yleiskaavaa, joka ohjaa asemakaavoitusta. Kun kaavoittajan toimesta osoitetaan rinneyrittäjää kuulematta sen maille (120 ha) vain kaavamerkki VU-1 määräyksineen, niin ko. maiden R- ja K-alueiden Asemakaavoitukseen palataan sitten, kun on vuosien päästä laadittu uusi seuraava yleiskaavaversio, missä edellä mainittu rakentaminen sallitaan.

Himoksen kaavat on tarkoitettu ohjaamaan asemakaavoitusta

Jämsän Seutu 16.11.2018

Haukkamäen laavu

Oli aurinkoinen, mutta tuulinen sunnuntai. Suuntasimme Turkinkylälle Haukkamäen laavulle. Laavu on rakennettu vuonna 2000. Vaikka laavun otsalipassa lukee Haukkamäki, niin laavu ei sijaitse Haukkamäellä, vaan siitä noin 1 km itäänpäin. Laavu tuntee myös nimen Kurkelan laavu.

Autolla menimme Tyryntietä pitkin ja käännyimme vasemmalle (Tyryntie 197). Auton jätimme parkkiin metsäautotien risteyksen vasemmalle puolen. Risteyksessä oli kyltti "Laavu 1,2 km". Siitä sitten patikoiden metsäautotietä pitkin läpi ison hakkuuaukean. Metsäautotie kapeni aina mönkkäriuraksi. Aikamme patikoutua tulimme karulle mäkkikköiselle mäelle ja se päällä oli laavu. Paikalla oli muitakin. Laavu oli hyvin varusteltu.

Näkymä on ollut 10 v sitten hyvä, mutta nyt puusto häiritsee täydellisen nautinnon saavuttamista. Laavu sijaitsee kyllä aivan luonnon keskellä, keskellä ei yhtään mitään. Luonnon rauhan voi aistia lähes käsin kosketellen.

Kartalla paikka on sinisen ympyrän kohdalla tarkalleen, pienempi kartta.

Karttapaikan karttalinkki

Ymmärsikö valtuusto Himos päätöksen

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 14.11.2018, Juhani Ojala ja Päivi Kuokkanen

Jämsän talvimatkailun dilemma tiedetään. Jo yli 12 vuotta tulkintaerimielisyys Himos-Yhtiöt Oy:n ja Jämsän kaupungin maanvuokrasopimuksesta on kirvoittanut virkamiesten, valtuutettujen ja tuomareidenkin kieliä. Kaupunginvaltuuston (äänin 28–13, 2 tyhjää) 5.11. tekemä Himoksen kaavapäätös takaa, että riitaisuus jatkuu.

Himos on Suomen 5. suurin hiihtokeskus. Päättäjät hyväksyivät enemmistöpäätöksellä Jämsän kaupunkisuunnittelupäällikön Suomen kyvykkäimmäksi mainitsemalla konsultilla teettämän Himoksen osayleiskaavan 2–4 osa 2. Toisin kuin pohjoisen matkailukeskuksissa ja vastoin meidän yrittäjien esitystä Himoksen VU-1-alueen kaavamääräys muutettiin Himos-Yhtiöiden omistamien sekä hallitsemien rinnealueiden osalta sellaiseksi, ettei sen alueelle voi asemakaavoittaa muuta rakennusoikeutta kuin ”pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuvaa pienimuotoista rakentamista”. Kaupunkisuunnittelupäällikön mukaan tämä tarkoittaa hissilinjoja ja niiden valvontakoppeja enimmillään 50–100 m2.

YMMÄRSIVÄTKÖ VALTUUTETUT, mistä asiassa oli kyse?

Mahdollistaako nyt hyväksytty kaava jatkossa Jämsän talvimatkailun eli hiihtokeskustoiminnan kasvun ja kehittämisen? Kasvun, josta hyötyisivät muutkin yrittäjät. Koko seutukunta, kaikki me jämsäläiset. Valitettavasti ei.

SHKY ry:n (Suomen Hiihtokeskusyhdistys) teettämän laskettelijatutkimuksen (IROResearch) mukaan hissilippumyynti edustaa vain noin 10% hiihtokeskusalueen kokonaismatkailutulosta mukaan lukien oheispalvelut, ravintolat, majoitus, ruokakaupat, ohjelma- yms. palvelut.

Kaavapäätöksellä Jämsän kaupunki mitätöi lopullisesti Himos-Yhtiöiden ja kaupungin maanvuokrasopimuksen alkuperäisen tarkoituksen. Samalla romahtaa Himos-Yhtiöiden omistamien kaikkien muidenkin VU-1-alueiden arvo.

Yhtiön omistamista osayleiskaavojen VU-1-alueista (120 ha) noin puolet on laskettelurinnekäytössä. Muulle alueelle yhtiöllä on ollut tarkoitus rakentaa nykyisen, vielä voimassa olevan vuoden 2001 osayleiskaavan mukaisia matkailupalveluja sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja liikennealueita. Länsikeskuksen vuonna 2012 vahvistuneen asemakaavan RM-alueet (n. 33 000 m2) eivät mitenkään helpota palveluiden puuttumista Keski-Himoksen alaosassa.

RUKALLA VIIMEISTELLÄÄN 10 miljoonan euron hissiuudistusta. Viime perjantaina Levi ilmoitti tekevänsä tulevina vuosina jopa 30 miljoonan investoinnit. Tahko kertoo investoivansa seuraavan 4 vuoden aikana 7 miljoonaa euroa rinnepalvelujen kehittämiseen ja hisseihin. Investoinnit ovat mahdollisia rinneyhtiöiden alueelleen kerryttämän maanarvonnousun kautta.

Kiinteistökehityksestä (rakennusoikeuden/tonttien myynti) saatu tulo ohjataan rinnepalveluiden ja infran rakentamiseen. Pelkällä hissiliikevaihdolla näitä suurinvestointeja ei voida tehdä.

Meitä hiihtokeskuksen yrittäjiä syytettiin valtuustossa useammalta taholta totuudenvastaisesti ja kovasanaisesti, että emme neuvottele vaan kiukuttelemme kuin kakarat. Epäasiallista käyttäytymistä ylimmiltä virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä.

OLEMME YRITTÄNEET neuvotella asioista rakentavassa hengessä virkamiesten kanssa. Valitettavasti tuloksetta. Suurta yhteiskuntavastuun puutetta ylimmiltä päättäjiltä kuvastaa se, että umpisolmua avaamaan ei ole haluttu kutsua ulkopuolista asiantuntijasovittelijaa.

Himos-Yhtiöt Oy:n etujen puolustamiseksi meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää kaavasta valitus, mikä sinällään on todella valitettavaa.

Kenen etuja olisi loukannut, että nyt hyväksytty kaava olisi vastaehdotuksen mukaan valmisteltu uudelleen jakamalla se kahteen osaan ja hyväksymällä tässä vaiheessa muut kuin rinneyhtiön maa-alueet?

Ei kenenkään.

Tuntuu siltä, että virkamiesten ja enemmistöpäättäjien halu ymmärtää väärin on suurempi kuin halu ymmärtää oikein. Surullista!

Juhani Ojala
Päivi Kuokkanen
omistajayrittäjät
Himos-Yhtiöt Oy
Jämsä

Hiihtokeskus valittaa Himoksen kaavasta

Keskisuomalainen 14.11.2018 Pauliina Salminen

Osuvasti ja asiantuntevasti ilmaistu

Hannu Weijo osasi asian osuvasti ilmaista sosiaalisessa mediassa. Ja olen asiasta täysin samaa mieltä.

Jämsässä on parikymmentä vuotta haluttu lukea ja luettu Maankäyttö- ja Rakennuslakia sekä Ympäristöministeriön ohjeita kuin piru raamattua. Sillä tavalla löytyy aina keinot, millä voidaan kehitystä jarruttaa. Se ei koske pelkästään Himoksen aluetta, vaan myös esimerkiksi Juokslahden kyläkaavaa, Jämsänjokivarren osayleiskaavaa, nyt vireillä olevaa Taajamaosayleiskaavaa.

Kehittyvät kunnat osaavat lukea ohjeita toisin ja ovat kaavoittaneet vetovoimaisia tontteja,ja suhtautuneet joustavasti ja ymmärtävästi asukkaiden ja yritysten toiveisiin. 

Toimintatavan täytyy Jämsässä muuttua.

Kokoussabotaasi - 10 Ohjetta

1 MYÖHÄSTYMINEN
Tunne itsesi tärkeäksi ja anna toisille kiireinen kuva itsestäsi myöhästymällä jokaisella kerralla kokouksesta. Vielä parempi olisi, jos sinulla on jokin tärkeä asia pantattavana joka täytyy käsitellä kokouksessa, etenkin silloin anna muiden odottaa itseäsi. Muista, että sitä tärkeämpi olet, mitä myöhemmin kokoukseen tulet.

2 PUHELINTERRORI
Laita joku tuttavasi soittamaan jatkuvasti muutaman minuutin välein kännykkään sepitettyjä tärkeitä puheluita. Älä missään tapauksessa poistu kokoustilasta, vaan puhu mahdollisimman kovalla äänellä naama peruslukemilla tärkeistä asioista, joista muut eivät ymmärrä yhtään mitään. Muista olevasi huomion keskipisteenä niin, että kokouksen asiankäsittely estyy ja odottaa puheluittesi loppua.

3 JAARITTELE
Puhu mahdollisimman paljon sanomatta oikeastaan yhtään mitään, suosi ns. politiikon puhetaktiikkaa. Muista puhua pitkään asian vierestä ja itsestään selvyyksistä. Muista puhua aina mahdollisimman yksitoikkoisella tasaisella äänellä ja käytä mahdollisimman paljon murteisia epäselviä sanoja. Mitä pitempi puhe niin sen parempi.

4 PYYDÄ PUHEENVUOROJA JA VIHJAILE
Muista pyytää aina paljon puheenvuoroja, tällöin puheenjohtaja ei voi muotoseikkoihin vedoten estää puheitasi. Vielä parempi olisi, mikäli itse toimisit puheenjohtajana. Heitä aina ilmaan tulkinnan varaisia kysymyksiä ja keskenjääneitä lauseita, jolloin muut yrittävät miettiä vihjailluttesi tarkoitusta.

5 KYLVÄ ERIPURAA
Kyseenalaista kaikkia jo selviäkin, melkein sovittuja asioita. Vaihda mielipidettäsi sen mukaan, miten saisit muut väittelemään näkökannoista. Kun olet saanut kovan kiistelyn aikaiseksi, voit seurata riitaa sivusta ruokkien aina kun kiista uhkaa loppua tai yhteisymmärrys syntyä.

6 VAALI MUOTOSEIKKOJA
Vaadi aina tarkasti muotoseikoissa pysymistä muilta, vaikka itse et siinä pysyisikään. Vaadi äänestyksiä, asian pöydälle jättämistä, vetoa jääviyskysymyksiin ja vaadi selvitystä kokouksen päätösvaltaisuudesta muotoseikkojen perusteella.

7 VAADI KOKOUKSIA
Vaadi mahdollisimman paljon ylimääräisiä kokouksia tihein aikavälein ja yritä jyvittää asiat mahdollisimman moneen kokoukseen. Keksiä syitä ja muotoseikkoja miksei asiaa voi käsitellä yhdessä kokouksessa. Yritä sopia kokoukset sellaisiin ajankohtiin, että se sopii muille mahdollisimman huonosti.

8 VAIKEUTA PÄÄTÖKSIÄ
Muista aina tuoda esiin sepittämiäsi uusia näkökulmia asioihin, kun yhteisymmärrys uhkaa syntyä. Vetoa keksimisilläsi asioilla, että olet kuullut ne huhuina, kentän mielipiteenä. Esitä aina sepittämäsi asiat dramaattisen hyökkäävästi. Hämmennä muut mahdollisimman uskomattomilla väittämillä. Kaikesta huolimatta jätä aina eriävä mielipide, vaikka olisitkin ollut samaa mieltä päätöksen kanssa.

9 ÄLÄ VALMISTELE ASIOITA
Tuo aina asiat kokouksiin valmistelemattomina, jotta mahdollisimman suuri osanottajamäärä joutuu pohdiskelemään ongelmien ratkaisua puutteellisin tiedoin. Paneudu itse kumminkin ongelmiin niin, että voit hylätä kokouksen ehdottamat ratkaisut. Tärkeää on, että itse salaat asioita niin paljon kuin mahdollista. Yritä tuoda vielä sellaisia asioita kokouksen päätettäväksi, joista tiedät ettei kukaan ole alan asiantuntija.

10 PITKITÄ LOPPUA
Yritä käyttää aikaa niin paljon kuin mahdollista, pitkitä ja äärimmäisessä hädässä palaa jo sovittuihin asioihin. Vaadi asioiden uudelleen käsittelyä, vedoten vaikkapa tärkeisiin juuri muistamiisi asioihin, jotka vaarantavat päätöksen järkevyyden. Tärkeää on pitkittää kokousta jonkin tietyn aikarajan yli, jossa tiedät, että osanottajilla on pakottava kiire.

Himos äänestys

Himoksen osayleiskaavan muutos ja laajennus, osa-alueet 2-4, osa 2.

Ote pöytäkirjan lopusta ja äänestystuloksesta:

Keskustelun kuluessa Eero Hakonen esitti Tarja Uusipaaston, Jyrki Kokon, Arja Paakkasen ja Pekka Laaksosen kannattamana, että kaavamerkinnöistä poistetaan adjektiivi "pienimuotoinen" jolloin lauseeksi tulee päätarkoitusta palveleva rakentaminen. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että Eero Hakosen esitystä on kannatettu, joten siitä on äänestettävä.

Esitys tarkoittaa sitä, että kaava palautetaan valmisteluun Hakosen esittämällä muutoksella. Puheenjohtaja hyväksytti valtuustolla seuraavan sisältöisen äänestysesityksen; ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Eero Hakosen esitystä äänestävät "ei". 

Suoritetussa sähköisessä äänestyksessä annettiin 28 "jaa" ääntä, 13 "ei" ääntä ja tyhjää äänesti 2. 

Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on äänin 28-13 hyväksynyt Himoksen osa-alueiden 2-4 osa 2 osayleiskaavan. 

Merkittiin, että Tarja Uusipaasto, Hannu Loberg, Jyrki Kokko, Timo Salokorpi, Arja Paakkanen, Seija El Sayed, Eero Hakonen ja Pekka Laaksonen esittivät eriävän mielipiteen päätöksen johdosta.

- pöytäkirja linkki
- äänestystulos linkki

Kuvaruutukopio äänestystuloksesta.

Arja Paakkanen - Avain ovat työpaikat ja Himos

Kannattaa lukea - ymmärrys kasvaa. Klikkaa kuvaa. Teksti on alla.

Jämsän valtuustolla oli 5.11.2018 kokouksessaan kaikki mahdollisuudet omin poliittisin voimin kääntää Himoksen pitkä kaavakiista kaikkien parhaaksi ja antaa talvimatkailulle ja laskettelulle kehittämismahdollisuudet. Ei pidä paikkaansa, etteikö muka VU-1 alueelle voisi rakentaa kuin pienimuotoisesti. Kannattaa vilkaista kaupungin omia yleiskaavoja sekä oikeudenkäyntipöytäkirjoja takavuosilta.

Kunnalla on kaavamonopoli. Kiistelty yleiskaavamerkintä VU-1 virkistys- ja urheilualueille ei ole taivaasta tipahtanut, vaan sen on kaavoittaja karttaan merkinnyt ja asettanut sille tulkinnan ja valtuusto hyväksynyt.

Vuonna 2001 Himoksen osayleiskaavassa merkintä tarkoitti varausta hiihtokeskuksia, laskettelurinteitä ym. matkailupalveluja ja niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja liikennealueita varten. Tältä pohjalta Himosvuori haki poikkeuslupaa 1800 neliön tukirakennukselle, johon olisi tullut välinevuokraamo, toimistotilat, rinneravintola, ensiapuasema ja ”lapsiparkki”. Kaupunki valitti aina KHO:ta myöten.

KHO:n päätöksellä vuonna 2011 kaupungin valitus hylättiin. Tukirakennus ei olisi edes tarvinnut poikkeuslupaa voimassa olevan yleiskaavan mukaan. Mutta sillä välin, kun kaupungin tekemä tukirakennusvalitus makasi oikeudessa odottamassa hylkäystä, kaupunki tekikin voimassa olevaan vuoden 2001 yleiskaavaan muutoksen 2008, jolloin VU-1 merkintä muutetiin tarkoittamaan vain pienin toimenpitein kehitettävää rinnealuetta. Näin tukirakennuksen rakentaminen voitiin estää – ja estyy siis edelleen.

Olin tuolloin Jämsän kaupunginhallituksen jäsen. Samassa kokouksessa saatiin ensin ratkaisu, että kaupungin valitus tukirakennuksesta hylätään. Listalla oli toinenkin KHO:n päätös eli koska osayleiskaavaa oli muutettu, Himosvuoren tukirakennushanke hylättiin. Täytyy sanoa, että viimeistään tällaisten pelien jälkeen ymmärsin, että toiminta ei ole reilua. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut löytynevät kaupungin arkistoista. Yhä edelleen kaupunki perustelee pienimuotoista kehittämistä samoin perustein kuin vuonna 2008.

Näinkö me haluamme jäädä menneiden vuosien vangiksi? Juuri on saatu käsiin Jämsän tulevaisuutta luotaava konsulttiselvitys ”Elinvoimaa ja katse kohti tulevaisuutta.”

Sivulla 21 todetaan, että ”Avainkysymys kiinteistökaupan osalta on uusien työpaikkojen saaminen kaupunkiin, sekä Himoksen alueen kehittyminen.” Suunnataan katse eteenpäin!

Oppilaat hupenee

Otin kuvaruutukopiot sivistystoimen esittämistä oppilasmääristä ja ennusteista.

Varhaiskasvatus, esiopetus mukaan lukien
- Talousarvio 2018 750 lasta
- 26.9.2018 toteuma 708 lasta
- Talousarvio 2019 630 lasta
- Talousarvio 2020 600 lasta
- Talousarvio 2021 582 lasta
>>> vähenemä (708-582) 126 lasta

Perusopetus
- Toteuma lukuvuonna 2018-2020 1886 oppilasta
- Talousarvio 2019-2020 1852 oppilasta
- Ennuste lukuvuodeksi 2024-2025 1555 oppilasta
>>> vähenemä (1886-1555) 297 oppilasta

Lukio-opetus
- Lukuvuosi 2018-2019 291 opiskelijaa
- Ennuste 2020-2021 246 opiskelijaa
>>> vähenemä (291-246) 45 opiskelijaa

Eli oppilasmäärien lasku on voimakasta. Määrät laskevat noin tasaisesti eri kouluissa. Historian mukaan ennusteet on tupanneet olleen oikeassa.

On vain ajan kysymys, miten koulujen lopettamisen kanssa edetään.

Lienee kuitenkin järkevää, että ensin toteutetaan Petri Härkösen raportin muut kohdat ja sen jälkeen viimeisenä katsotaan koulujen sen hetkinen tilanne.

Lähdeaineisto linkki

Sivu 63

Sivu 66

Sivu 68

Sähköläskipyöräilyä Jämsänniemellä

Lauantai aamu oli pilvinen mutta sateeton. Aamulla lämpömittarissa oli + 2 C. Kello lähenteli aamulla kahdeksaa. Puin reilusti vaatteita päälle, kypärä päähän, sähköläskipyörän selkään ja menoksi.

Ensin suuntasin torille ja vaihdoin muutaman sanan tutun kanssa kalakojulla. Oli muuten siikaostoksilla Sorvarin putiikilla. Siitä sitten kiertelin Sepänkujan kautta Keskuskadun työmaan. Matka jatkui Moiskalantielle ja käännyin oikelle Virhiäntielle. 9-tiellä ajoin hetken matkaa. Himos Centterin edessä oli aika hiljaista. Kaupan emäntä oli jo tiskin takana noin tunti ennen kaupan aukeamista.

Päättäväisenä Loilontietä eteenpäin. Mäessä pienempää pesään ja lisää sähköavustusta. Hetkessä oli jo kansankielellä Sikatiellä (Hangasojantiellä). Siitä sitten tovi vasempaan ja käännös oikealle Karhumäentielle. Sitä sitten riitti pitkään. Tie nousi ja nousi aina vaan ylöspäin, sillain kumpuilevasti.  Torstainen pimeäsuunnistuksen rastikin näkyi tien oikealla puolella. Jossain vaiheessa päädyin vanhalle lentokoneiden varalaskupaikalle.

Olin niin sanotusti määränpäässä. Asettelin fillarin risun varaan valokuvausta varten. Tie erittäin kivisellä Karhumäentiellä matka jatkui aina Vaherintielle. Sai lasketella aika lailla alamäkeen ja pitkään. Vaherintie muuttui hetken kuluttua Turkinkyläntieksi. Ennen kristillistä kansanopistoa käännyin joen rannassa menevälle reitille.

Tippakujan kautta ajelin torille. Muutama sanan vaihdoin patsastelijoiden kanssa, mutta kun olin märkä ja hikinen mies, niin oli vaan suunnattava kohti kotia ja suihkua.

Matkaa kertyi 33 km. Vaikka avustusta käytin kohtalaisen runsaasti, niin akkua olisi ollut vielä jäljellä turboasennossa noin 15 km ja Ecolla noin 30 km. Akku latuuseen ja uusia reissuja hahmottelemaan.

Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019-2021

Luin aamutuimaan viiden jälkeen Jämsän kaupungin talousarviota 2019 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2019-2021, linkki. Pääsin aivan materiaalin loppuun s. 94 peedeeäffässäni. Aloin tekemään reilun parin tunnin tutkielmaani.

Aloin tavaamaan "Henkilöstösuunnitelman yhteenvetoa", punaisella merkitty alla olevaan taulukkoon.

Aloitin taulukon tulkitsemisen riviltä "Määräaikaiset yhteensä", pyöristän luvut matemaattisesti tasalukuun

- Tilinpäätös 2017 553 htv (henkilötyövuotta)

- Talousarvio 2018 472 htv

- Talousarvio 2019 106 htv

- Taloussuunnitelma 2020 97 htv

Eli "Määräaikaiset yhteensä" määrä on pudonnut TP 2017 -> TASU 2020, 553 htv -> 97 htv eli laskenut 456 htv.

Mitä tämän selittää, kun teksteistä en siihen selitystä löydä?

Sitten siirryin taulukossa ylemmäksi ja tarkastelin riviä "Vakituiset yhteensä", samalla matemaattisella pyörityksellä tarkasteltuna.

- Tilinpäätös 2017 739 htv (henkilötyövuotta)

- Talousarvio 2018 792 htv

- Talousarvio 2019 767 htv

- Taloussuunnitelma 2020 763 htv

Eli "Vakituiset yhteensä" määrä on kasvanut TP 2017 -> TASU 2020, 739 htv -> 763 htv eli noussut 24 htv.

Mitä tämän selittää, kun teksteistä en siihen selitystä löydä?

Sitten katseeni suuntautui taulukossa vakituisiin ja niihin kohtiin, joissa on kasvua tarkastelujaksolla. Otin ensin tekstiosion käsittelyyn ja sitten taulukon, sinisellä merkityt, alla oleva taulukko. Jos vaikka asiat selkenisi.

Eli sivistystoimialan henkilötyövuosiksi on ilmoitettu tekstissä seuraavasti

2018 446 htv

2019 432 htv 

2010 413 htv

Vastaavasti kun katson taulukkoa (määräaikaiset + vakituiset), sinisellä merkityt, niin luvut ovat seuraavat

2018 393 + 446 htv eli 839 htv, huom. määräaikaisia enemmän kuin vakituisia?

2019 388 + 44 htv eli 432 htv, täsmää tekstin kanssa

2020 382 + 38 htv eli 420 htv, eroa tekstin kanssa, + 7 htv

Summa summarun sivitystoimesta, suunta oikea, mutta insinööri ei joka numeroa ymmärrä.

No sitten tutkin vielä kasvua näyttävää Sosiaali ja terveystoimea (vakituiset + määräaikaiset), merkitty vihreällä. Tutkin vain taulukkoa, koska en löytänyt tekstistä selvennyksiä.

TP 2017 126 + 41 eli 167 htv

TA 2018 148 + 2 eli 150 htv, mikä ihmeen luku toi määräaikaiset 2 on?

TA 2019 147 + 32 eli 179 htv

TASU 2020 147 + 32 eli 179 htv

Summa summarum TA 2018 määräaikaiset 2 ihmetyttää ja kummastuttaa, ja kasvua on tarkastelujaksolla 13 htv, suunta pitäisi olla toinen.

Miten näitä lukuja pitäisi oikein lukea? 

Insinöörimäinen ajattelu ei oikein toimi näiden taulukoiden numeroiden kanssa, pitää varmaan tarkastella humaanisemmalla tavalla toisen kerran ja parempaan aikaan kuin aikaisin aamulla ;)

Ei kaavoituksessa ja rakentamisessa voi uskoa joulupukkiin

Rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki;

”Tarkemmin rakentamista ohjaa alueella mahdollisesti voimassa oleva kaava. Rakentamista ohjaava kaava voi olla oikeusvaikutteinen yleiskaava tai asemakaava, joka voidaan laatia myös ranta-alueita varten.”

Nyt muutetaan oikeusvaikutteista Himoksen osayleiskaavaa 2001, Himoksen osayleiskaavaksi 2-4 osa 2. Asemakaavan laadinnassa on otettava huomioon voimassa oleva yleiskaava. Vaikka ei otettaisi huomioon ja tehtäisiin yleiskaavan vastainen tai muuten toisenlainen, niin se tulee voimaan vahvistuessaan.

Kaavaprosessista vastaa kunta. Kaavasta luonnosvaiheessa huomautetaan, ehdotusvaiheessa muistutetaan ja valtuuston ja hallinto-oikeuksien päätöksistä valitetaan.

Jos kunta tekee kaavamääräyksen mukaisen, kaavan vastaisesta hakemuksesta kielteisen päätöksen, niin kunta voittaa.

Jos kunta tekee kaavamääräyksen vastaisen päätöksen kaavan mukaiseen hakemukseen, niin hakija voittaa.

Ei kaavoituksessa ja rakentamisessa voi uskoa joulupukkiin.

Jämsän etu - Kuka menettää ja kuka voittaa?

Jos Keski-Himoksen tukirakennus (vuokraamo ja kahvio) ja Keski-Himoksen rinteet ja hissit rakennetaan...

Kuka menettää?

Tietääkseni ei kukaan.

Kuka voittaa? 

Kaikki Himoksen yrittäjät ja muu väki, Jämsän kaupunki ja asukkaat, Himos-asiakkaat ja Hiihtokeskus.

Miksi asiaa vastustetaan virkakoneistossa ja valtuustossa?

Tälläkö Himos ja Jämsä kehittyy sekä veromarkkoja sataa lisää kaupungin pohjattomaan kassaan?

Tälläkö tarkoituksellisella riidan jatkamisella ja valitusten kierteellä Jämsän imago paranee?
Missä on se poliittisen- ja virkamieskoneiston sekä Himos toimijoiden kehittämisen yhteishenki?

Miettikää nyt ihan omissa päissänne...

Onko voittajia? Ei ole. 

 K A I K K I    H Ä V I S I V Ä T !!!!

Meitä johdettiin harhaan

Valtuustoa on johdettu virkamiesten puolelta harhaan VU- merkintöjen osalta ja varmaan muidenkin Himoksen osayleiskaava-asioiden osalta.

Vastaukset valtuuston kokouksessa olivat usein sekavia ja asiasta poikkeavia.

Näin vaan on.

On tää kauheata teatteria :(

Ja muka ollaan Jämsän asialla. Täysin strategian vastaista toimintaa. Lue ole hyvä.

Himos ja Ruka - VU-1

Selvennän Himoksen ja Rukan rinnealueen VU-1 kaavamerkkiä, joka on yksi kompastuskivi Himoksella. Lyhyt selvitys kertoo lyhyesti asian ja pitkä selvitys detaljoidusti.

LYHYT SELVITYS

Siis Himoksella sallitaan vain pääkäyttötarkoitusta varten pienimuotoinen rakentaminen VU-1 alueelle ja sinne ei voi kaavoittaa rakennusoikeutta (?).

Ja Rukalla VU-1 alueelle sallitaan alueen käyttöä palveleva rakentaminen. Ja alueelle saa kaavoittaa "kemmejä" prosentteina ilmoitettu määrä. Tässä tapauksessa 7000 kem2.

Ja annettiin ymmärtää, että Himoksen tapa on se ainoa ja oikea. Määrääkö sen jokin
- laki?
- asetus?
- ELY?

Ja Rukalla homma onnistuu...

PITKÄ SELVITYS

HIMOS
Valtuustossa hyväksyttiin Himoksen osayleiskaavan muutos ja laajennus 2-4 / osa 2:n. (LIITE)

Kokouksessa viranhaltija kehui päätettävänä ollutta kaavamuutosta ja sen laatijaa sekä johonkin lakiin ja määräyksiin perustuvia laskettelukeskuksien Urheilu- ja virkistyspalvelujen VU-1 alueen kaavamääräyksiä. Ne ovat (LIITE), valtuuston kokouksen Youtube -linkki

VU-1 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. NYKYISELLÄÄN SÄILYVÄ.
Alue varataan urheilu- ja virkistyspalveluja kuten laskettelurinteitä sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä
varten. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen.

VU-1 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUTTUVA.
Alue varataan urheilu- ja virkistyspalveluja kuten laskettelurinteitä sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä
varten. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen.

VU-1 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. PIENIN TOIMENPITEIN KEHITETTÄVÄ.
Alue varataan urheilu- ja virkistyspalveluja kuten laskettelurinteitä sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä
varten. Alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen.
Alueen toteuttamisessa tulee ottaa luonto- ja maisema-arvot huomioon.

VU-3 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUTTUVA.
Alue varataan puustoista laskettelurinnettä sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä varten. Alueella sallitaan
pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen. Alueella tulee säilyttää
vanhaa puustoa siten, että liito-oravien liikkuminen alueella turvataan.

VU-4 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. UUSI TAI OLENNAISESTI MUUTTUVA.
Alue varataan puustoista laskettelurinnettä sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä varten. Alueella sallitaan
pääkäyttötarkoitusta varten tapahtuva pienimuotoinen rakentaminen. Alueen käyttöä
suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta
tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisedellytykset. Alueella tulee säilyttää vanhaa puustoa
siten, että liito-oravien liikkuminen alueella turvataan. Alueella sijaitsevan puron/noron luonnonmukaisuus, erityisesti veden virtaama ja laatu on säilytettävä nykyisellään. Laskettelua
sekä ulkoilu- ja hiihtoreittejä varten on puron/noron ylittämiseksi rakennettava silta. Tarvittaessa
rakentamiselle on haettava vesilain mukainen lupa.

RUKA
Rukan yleiskaavassa (LIITE) ne ovat;

VU-1 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE.
Aluetta käytetään ensisijaisesti lasketteluun. Alueelle sallitaan alueen käyttöä palveleva rakentamista.
Muuta Rukan rinnealueella ei olekaan.

ALUEEN RAKENNUSOIKEUDEN [kem2] OHJEELLINEN ENIMMÄISMÄÄRÄ.
Suluissa oleva luku tarkoittaa rakennusoikeuden suhdetta alueen pinta-alaan. VU-1 alueella on 7000 kem2.


Mikä laki ja asetus tai ELY -keskus sanoo, niin kuin viranhaltija antoi ymmärtää, että ko. kaavamääräyksiä ei voi toisin Himoksella esittää?

Miksi Rukalla VU-1 kaavamerkki on aivan erisisältöinen rinnealueella kuin Himoksella?

Kenen mielestä nyt valtuuston hyväksymä osayleiskaavan muutos ja laajennus on hyvä verrattuna Rukan vastaavaan?

Ruka

Himos

Ruka

 Ruka

Himos

Tapetaanko Himoksen tulevaisuus?

Jämsän kaupunginvaltuustossa on 5.11.2018 klo 18 päätettävänä Himoksen osayleiskaavan muutos ja laajennus, osa-alueet 2-4, osa 2. Kokous on sairaalan auditoriossa, Välkky.

Pykälän kohta:
http://jamsa.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20181193-2

Kaupunginjohtajan esitys:
Ehdotus Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää
1. hyväksyä kaavaehdotukseen tehdyt korjaukset.
2. hyväksyä kaavan laatijan tekemät vastineet sekä antaa vastineet muistutuksen tehneille.
3. esittää kaupunginvaltuustolle Himoksen osa-alueiden 2-4 osa 2 osayleiskaavan hyväksymistä.

Seuraukset:
Tietoisesti torpataan Himoksen kehitys vuosiksi, erityisesti hiihtokeskuksen kehittyminen. Tällä on laajamittaiset seuraukset koko Himoksen kehittymiseen. Vastuutonta toimintaa esittelijältä, koska tietää jo esitystä tehdessään, että aiheuttaa valtavan valitusrumban.

Tähän loppuu hiihtokeskuksen kujajuoksu kaupungin kanssa ja jatkuu yksinkertaisilla valituksilla hallinto-oikeuksiin. Siinä sitä on taas pari kolme vuotta ”Himoshistoriaa” ja jarrut päällä kehittymistä.

Vastaesityksen idea (kts. kuvat):
Osa 2 jaetaan kahteen eri osaan
- osa 2 "muut kuin hiihtokeskuksen alueet"
- osa 3 "hiihtokeskuksen alue".
Ja ehdotetaan hyväksyttäväksi vain osayleiskaavan osa 2. Osaa 3 ei vahvisteta.

Näin Himoksen kehitys hiihtokeskuksen kanssa ei ajaudu taas vuosien umpisolmutilanteeseen. 

Ja mikä tarkeintä isojen ja merkittävien alueiden Ylähimos (Pitkäniemi ja Lehtonen) ja Lintuvuori (Himos Team) kehittyminen etenee. Ja se on meidän jämsäläisten etu.

Ymmärtääkö edes rivivaltuutettu, mitä oikein ollaan päättämässä?

Tuleeko kylpylä riitaiseen maaperäämme?

Ja vielä lopuksi: pahin kilpailijamme Tahko elää kättä kaulaa, kuntapäättäjät ja hiihtokeskus. Ja se näkyy - investointeja sataa lariin miljoonatolkulla.

Tahkolla kaikkien hiihtokeskuksen rinnealueiden maanomistaja on Kuopion kaupunki ja niiden vuokralaisena Tahkonrinteet Oy. Saamieni tietojen mukaan rinneyrittäjä Tahkonrinteet Oy:n suunnitelmien mukaan vuokra-alueiden palvelut ja rakentamisen kokonaisuus kaavoitetaan. Vuokralainen rakentaa haluamaansa kaavoitettua rakentamista vuokrasopimukseen perustuen ja Kuopion kaupunki myy kaavoitettua rakennusoikeutta kolmannelle osapuolelle ja vuokralainen purkaa vuokraoikeutensa/ -rasitteen ”korvausta vastaan”, että ostaja saa rasitteesta vapaan rakennuspaikan.

Mitenkähän tuntuu niin tutulta, kun katsoo kaupungin ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n keskinäistä vuokrasopimusta, minkä kaupunki on tältä osin riitauttanut ja nyt laatii osayleiskaavaa sellaiseksi, ettei vuokra-alueelle tule Jämsän kaupungille myytävää rakennusoikeutta, eikä Himosvuori Oy:lle vuokraoikeutta silta osin purettavaksi korvausta vastaan.

Ohessa kaksi kuvaa selventämään asiaa.