Jämsän rautatieaseman odotustilojen ja wc-tilojen saaminen vihdoin käyttöön on laadukas ja tervetullut uudistus. Rautatieasema ei ole vain raidepari ja katos, vaan se toimii kaupunkimme käyntikorttina, matkailun nivelkohtana ja joukkoliikenteen sydämenä. Ongelmana kuitenkin on, että tartumme asioihin rippeissä kerrallaan sen sijaan, että katsoisimme kokonaiskuvaa.
Saimme jo vuonna 2024 valmiiksi Jämsän sujuvat ja kestävät matkaketjut -suunnitelman, jossa esitettiin selkeitä ja järkeviä ratkaisuja, kuten linja-autoaseman siirtämistä rautatieaseman yhteyteen ja koko alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Mihin tämä suunnitelma hukkui heti valmistumisensa jälkeen?
Tämä tapaus on valitettava esimerkki laajemmasta ilmiöstä: kaupungissamme investoidaan hankkeisiin ja hanketyöntekijöihin, mutta kun projekti päättyy, sen tuottamat hyvät tulokset unohdetaan arkiston kätköihin. Hankkeita on helppo arvostella, mutta todellinen ongelma ei ole itse hankkeissa, vaan siinä, ettei niiden tuloksista ota kukaan vastuuta. Onko kyse osaamattomuudesta, haluttomuudesta vai siitä, ettei päätetylle hankkeelle ole osoitettu omistajaa kaupungin pysyvässä organisaatiossa?
Jokaisen hankkeen päätöksessä pitäisi pystyä vastaamaan kolmeen yksinkertaiseen kysymykseen: mitä otetaan käyttöön, kuka vastaa jatkosta ja millä aikataululla? Vastuun on siirryttävä saumattomasti kaupungin viranhaltijoille ja päättäjille.
Ei päästetä hyvää työtä hukkaan. Kaivetaan asemanseudun kehittämissuunnitelma pois laatikosta, valitaan parhaat ideat toteutukseen, nimetään selkeät vastuuhenkilöt ja ryhdytään tuumasta toimeen. Jämsä ei kehity pöytäkirjoja arkistoimalla, vaan tekemällä.
