Lippulaulu

1 Siniristilippumme,

sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.-

2 Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.-

3 Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.-

4 Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.-

5 Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)

Laaja selkomatemaattinen vertailu Keski-Suomi vs. Pirkanmaa

Googlettamalla monia asia löytyy... Päivitän tietoja, kunhan lisää löytyy.

Asiaa voi lähestyä näin selkomatemaattisesti tai teknismatemaattisesti. Sitten alitajunta pyörittelee lukuja ja muodostaa niitä kokonaisuuden - tulevaisuuden näkymän. Siihen näkymään ympätään yhteen myös monet muut asiat kuin nämä. Jokaisen ihmisen pää muodostaa päätöksen Keski-Suomi vai Pirkanmaa aivan erilailla.

Maakunta: Keski-Suomi / Pirkanmaa
Maakuntakeskus: Jyväskylä / Tampere
Väkiluku: 276 000 / 503 000
Pinta-ala km2: 19 848 / 14 613
Väestötiheys: 16,5 / 40,2
Kuntia: 23 / 22
Kaupunkeja: 6 / 11
Väestömäärän kasvu: 0 % / 0,6 %
Työttömyysprosentti: 16,1 / 14,7
BKT:n kasvu/as. 2000-2012: 10 / 21,4
BKT/as.: 81 / 96
Henkilöautojen keskiikä: 12,9 v / 11,8 v

Nimikkolajit:
Eläin: metsäjänis / valkohäntäpeura
Järvi: Keitele / Längelmävesi
Kala: järvitaimen/ toutain
Kasvi: päivänkakkara / tuomi
Kivi: dioriitti / pallokivi
Lintu: metso / västäräkki

Laaja vertailu on otettu oheisesta materiaalista.  Pohjanmaata on verrattu muihin maakuntiin, muta samaisesta materiaalista irtoaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan luvut.

Klikkaamalla kuvaa saat sen isoksi lukukelpoiseksi.

Keski-Suomi 2,6 - Pirkamnaa 6,0

Keski-Suomi -2,9 - Pirkanmaa 0,2

Keski-Suomi  23,5 - Pirkanmaa 24,2

Keski-Suomi 3,7 - Pirkamaa 8,0

Keski-Suomi 3 - Pirkamaa 6,5

Keski-Suomi 70,3 - Pirkanmaa 71,7

Keski-Suomi 1,7 - Pirkanmaa 4,0

Kumpi on parempi tai huonompi?

Keski-Suomi 18,5 - Pirkanmaa 24,8

Keski-Suomi -2,2 - Pirkanmaa 1,1

Keski-Suomi 5,7 - Pirkanmaa 6,5

Keski-Suomi 331 - Pirkanmaa 1444

Keski-Suomi 0,84 - Pirkanmaa 2,38

Keski-Suomi 9,9 - Pirkanmaa 9,7

Keski-Suomi 1,1 - Pirkanmaa 1,1

Keski-Suomi -5,4 - Pirkanmaa -5,0

Asfalttikanava - Päijänrannan takaus

Kysymykseni:
Onko maanomistaja luovuttanut sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tai viimeistään ennen Päijänrannan asemakaavan hyväksymistä kunnalle vakuuden tai omavelkaisen takauksen???

Vastaus:
Päijänrannan asemakaavan hyväksynnän yhteydessä on hyväksytty maankäyttösopimus, jonka allekirjoituksen yhteydessä Himos Kiinteistökehitys Oy on pantannut kaupungille kaksi panttikirjaa arvot 350.000€ ja 360.000 €.

Mitä sanoo maankäyttösopimus?

Maankäyttösopimuksessa kohta 7 kursiivi;

"Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Maanomistaja luovuttaa sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tai viimeistään ennen asemakaavan hyväksymistä Kunnalle XXXXX euron suuruisen omavelkaisen takauksen."

Panttikirjat eivät ole omavelkaisia takauksia.

Vaihtaako tämä yhtiö vakuuden hyväksyttäväksi?

"Joka tulee vaihtaa vakuudeksi ennen kunkin kohdealueen rakentamisen aloittamista (takaukset ja vakuudet kattavat kokonaisvakuutena sekä Kunnan että Infran toteuttamisosuudet). Vakuudeksi hyväksytään joko raha- tai vakuuslaitoksen antama omavelkainen takaus, rahalaitokseen tehty rahatalletus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus."

Valvooko kaupunki?

Tullaanko toimimaan seuraavasti, kuten Jämsän kaupungin maankyttösopimus sanoo?

"Ennen kunkin kohdealueen rakentamisen kilpailuttamista Maanomistaja maksaa Kunnalle ja Infralle 10 % kohdealueen arvioiduista kustannuksista ennakkomaksuna. Ennen rakennusurakoiden allekirjoittamista maanomistaja maksaa Kunnalle ja Infralle urakan maksuerätaulukon mukaisen 2. maksuerän."

Mutta valtuutettu on tästä kaikesta ulkona, niinkuin on ollut Golfyhtiön kanssa.
Tuleeko tästä Päijänrannasta Golfyhtiön toisinto?

Täytyisi insinöörin ruveta harrastelakimieheksi - Harkitsen alan vaihtoa.

Himosalueen kehittämisen talous- ja investointisuunnitelma

Olen saanut moitteita, että kaivelen menneitä. Nyt tämä kirjoitus on juuri tätä päivää.

Himosalueen kehittämisen taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 ja
talousarvio 2016 sekä investointisuunnitelma vuosille 2016-2019

Uudelleen kokoon kutsutun valtuuston kokouksen 07.12.2015 esityslistassa ja sen liitteessä on esitykset kaupungin kehittämisen taloussuunnitelmasta 2016-2018 ja talousarvio 2016 sekä investointisuunnitelma vuosille 2016-2019. Esitys sisältää myös Himoksen talousarvion, taloussuunnitelman ja investointisuunnitelman näille vuosille. Tässä linkki materiaaliin.

Kaupunki on päättänyt näinä vuosina kehittää Himosaluetta;
Sivu 28 ja 31:
- Kylpylätontin maanhankinnalla
   3 000 000 €
Sivu 28:
- Kylpylän ympäristön rakennusinvestointi
   1 450 000 €
Sivu 29:
- Patajoen eteläpuolen asemakaava kaupungin osuus (Jorma Lehtosen perheen hanke)
   389 400 €      
- Päijänrannan asemakaava kaupungin osuus (Jorma Lehtosen ja Keijo Pitkäniemen hanke)
   450 000 €
- Uskolan asemakaava kaupungin osuus
   52 500 €
- Ylähimoksen asemakaava kaupungin osuus (Keijo Pitkäniemen
   hanke)
   100 000 €
- Päijänrannan Sammallahdentien siirto (Jorma Lehtosen
   ja Keijo Pitkäniemen hanke)
   650 000 €
- Himoksen reitistöt
   240 000 €
YHTEENSÄ 6 331 900 €

Kaupunki "suunnitellut" talousarvioon myydä Himosalueen kiinteistöjä;
Sivu 31
- Himosrannan Lehtelän asemakaava-alue
   200 000 €
- Patajoen eteläpuolen asemakaava-alue (Patajoki-tila)
   260 000 €
YHTEENSÄ 460 000 €

Miksi Jämsän kaupunki ei ole laittanut taloussuunnitelmaan ja talousarvioon Himoskylä asemakaava-alueen tonttien myyntiä?

Himoskylän tontit ovat olleet aiesopimuksen kohteena kahdesti ja niissä aiesopimuksissa on YIT Rakennus Oy ja Lemminkäinen Talo Oy tonttien arvot hinnoitellut.

Hiihtokeskus Himosvuori Oy on jättänyt kaupungille esityksen kaupungin mailla sijaitsevien Himoskylä asemakaavan kaavatonttien realisoinnin yhteistyöstä. Esitys on tehty Lemminkäinen Talo Oy:n ja kaupungin yhteisestä pyynnöstä, joten se perustuu Lemminkäinen Talo Oy:n aiesopimuksen hinnoitteluun.

Onko kaupunki tehnyt päätöksen, ettei se tee yhteistyötä Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kanssa Himoskylä alueen ja samalla koko Himoksen kehittämisessä?

Jotenkin vaikuttaa suunnitelmalliselta toiminnalta näin äkikseltään ajateltuna... Tai sitten tästä kaikesta saa aivan väärän käsityksen.

Himoittu vuori -sarja, osa Ajanvirtaa

Himoksen historiikki kirjan Himoittu vuori -sarja saa jälleen jatkoa. Tässä kirjan katkelmassa pureudutaan sivuihin 140-141.

Vasemmalla on havainnekuva alueesta kuvitteellisine rakennuksineen.

Kursiivilla kirjan on tekstiä.

---
"Kaupunki maanomistajaksi Keski-Himoksella Jämsän kaupungilla oli hiihtokeskuksen perustamisen hetkellä 1980-luvulla maita vain Himosvuoren lakialueella Saksalan tilalla, jonka määräalasta kaupunginhallitus antoi Himosvuori Oy:lle maaliskuussa 1987 ”toistaiseksi varauksen” hiihtokeskustoimintaa ja sitä tukevaan käyttöön. Lisäksi kaupunki omisti Säyrylän koulun ympäröivine maineen, jotka se luovutti 1986 Säyrylän Vapaa-aikakeskus Oy:lle. Matkailupuistohankkeen nimissä kaupunki alkoi ostaa ydinalueelta laskettelukeskuksen ja golf-kentän toimintojen edistämiseksi lisää maita.

Lehtoniemen isäntä Tuomo Rinne vastasi kaupungin yhteydenottoon, että hän ei myy maitaan. Juhani Ojala kertoo iloinneensa Rinteen ilmoituksesta kuin konsanaan taivaan lahjasta. Himosvuori Oy laati vuokrasopimuksen Rinteen kanssa ennätysnopeasti ja se allekirjoitettiin 5. lokakuuta 1999. Alue ulottui Keski-Himoksen poikki länsirinteille asti, ja sopimus esti huhuasteella liikkuneen kilpailevan laskettelukeskuksen perustamisen.

”Hannu Haljalakin onnitteli meitä saavutuksesta”, Ojala muistelee. Viestissä luki ilmeisesti Haapajärven murteella suunnilleen näin: ”Onneksi olkoon! Nyt unelmasi on lähellä toteutumistaan. Taisi olla hyvä, että me vähän härsittiin.” Ojala ei unohda sitä hetkeä, koska termi ”me” paljasti hänen mielestään, että kaupunki ja Haljala yhdessä olivat Keski-Himoksen maanhankintakuvioissa mukana.

Heti kun Himosvuori Oy oli saanut sopimuksen Rinteen kanssa valmiiksi, yhtiö aloitti neuvottelut myös Uskolan maista vielä loppuvuonna. Tarjouksensa perusteella se olisi ostanut tai vuokrannut osayleiskaavan mukaiset kaikki VU-1-rinnealueet Haiska- ja ­Haka-tiloista, mutta ei VU-2-golfalueita. Myös rahoitus oli selvä, mutta Kivelän kanta Uskolan maanomistajien kertoman mukaan oli, että kaupunki ostaa joko kaikki tai ei mitään.

Ensimmäisenä kaupunki solmi kaupat Polar-yhtiön kanssa 21. kesäkuuta 2000 Pohjois-Himoksen rinnealueen reunassa Sorsamäen tilan määräalasta, joka sai nimekseen Sorsarinne. Kauppoja syntyi myös Uskolan ja Koljosen sukujen määräaloista, joista muodostuivat uudet tilat Himoshaiska, Himoshaka ja Rinne-Saksala.
---

Saamani aineiston perusteella Jämsän kaupungin 9.5.2000 ostama Himoshaiska -tila jo maksanut kauppahinnan takaisin. Päätelmä perustuu seuraaviin tosiseikkoihin.

---
Jämsän kaupunki osti Himoshaiskan (182-430-2-79) 1 110 040 €

- Kauppakirjassa puuston arvo 100 000 €

   100 000 €

- Kaupunki myy ensimmäisen tontin (182-40-4242-2) 

   156 000 €
- Kaupunki myy määräalan 4 126 m2/1 €/m2 

   4 126 €
- Kaupunki vaihtaa tontin golfkenttään ja myy sen takaisin vaihtajalle 730 000 €:lla

   730 000 €
- Kaupunki myy määräalan vuokralla olevasta alueesta

   22 000 €

Jäljellä takaisin saamatonta kauppahintaa on 

   97 914 €
- Hiihtokeskus Himosvuori Oy on maksanut vuokria yli

   100 000 €

Huom! Puustoa on hakattu kaupungin lukuun tai se sijaitsee tilan loppuosalla.

Tilanne siis tällä hetkellä +0/-0, eli tilakauppahinta on tullut kaupungille takaisin.
---

Matemaattisesti todettuna "mikä on todistettu". Fakta on aina faktaa.

Himoshaiska -tilalle on vahvistunut Himoskylä asemakaavassa rakennusoikeutta n. 60 000 k-m2, mistä kaupunki myynyt tässä vaiheessa alle 10 %, millä myynnillä se on kuolettanut tilan kauppahinnan.

Mitä kaupunki aikoo tehdä lopulle rakennusoikeudelle n. 54 000 k-m2 ? 

Kaupunki ei ole valmis myymään sitä kaavoitettuun käyttöön yhteistyössä rinneyrittäjän kanssa sillä tavalla, kun rinneyrittäjä on yhteistyöstä mielestään kirjallisesti sopinut. Nythän on näyttöä siitä, että kaupunki ei aio tehdä lopulle rakennusoikeudelle, mikä sisältää mm. kylpylä-, hotelli-, ja monitoimihallitontin, koska on aiesopimuksella ostamassa kylpylälle rakennusoikeutta 3 M€:lla muualta Himoksen alueelta.

Alla oleva Google Maps:n kuva on ilmakuva kyseessä olevasta alueesta, noin suunnilleen.

Keski-Suomi vai Pirkanmaa?

Jämsä on päätöksen edessä tammikuussa 2016. Valittavana on joko Keski-Suomen tai sitten Pirkanmaan itsehallintoalue. Rutto vai kolera, näinkin voi ajatella, kuten joku kirjoitti Jämsän Seudun nettisivun kommentissaan.

Ensikädessä päätös perustuu monella tunteeseen. Ja moni asiahan tehdään juuri tunteella.

Historiaankin voi hieman tukeutua. Miten Keski-Suomen maakunta ja Jyväskylä on kohdellut Jämsää ja muita ympäristökuntia? Hieman on ollut Jyväskyläkeskeistä meno. No miten Tampereen suunta? Siitä ei ole juurikaan kokemusta.

Sitten kun rupeaa miettimään aikajaksoa 20-30 vuotta eteenpäin, niin päättäminen vaikeutuu jo entisestään. Valinnan tulee kohdistua tietynlaiseen uskoon. Kumpi on vetovoimaisempi itsehallintoalue muutaman kymmenen vuoden päästä?

Jos asiaa miettii sairaanhoitopiirien kannalta, niin Tampereen yliopistollinen sairaala on tietyssä suhteessa parempi vaihtoehto kuin Kuopio. Valtapoliittisin perustein Jyväskylän suunta on vaikeampi vaihtoehto, kun mietitän juuri sairaanhoitopiirien kannalta. Samoin taloudelliset perusteet puoltavat Tamperetta. Jämsä on Jyväskylän uudessa isossa sairaalassa vain maksumiehen roolissa. No sairaanhoitopiiri on vain osa isoa valintaa.

Mutta päätöksen tulee perustua suuntaamalla ajatus pitkälle tulevaisuuteen ja miettiä koko kokonaisuutta. Ja se tekee koko hommasta varsin haasteellisen.

Jämsäläiset päättäjät olivat eduskunnassa vierailulla ja Pekkarisen lobbausjoukko teki häiritsevän voimakkaasti töitään. Jopa niin voimakkaasti, että monelle tuli oikein paha olo. Voimakas lobbaus Jyväskylän suuntaan kääntää katseet Tampereelle päin, valitettavasti.

Vaihto Keski-Suomesta Pirkanmaan suuntaan on iso asia, mutta Jämsä on tottunut jo isoihin muutoksiin. Virkamieskoneistomme osaa hoitaa asian. No jos valinta on Pirkanmaa, niin miten käy Keski-Suomen? No se on Pekkarisen päänvaiva, ei ollenkaan Jämsäläisten.

Mutta lisää faktaa päätöksenteon tueksi kaivataan...

Ruoska vai pumpulihanskat?

Sama peli uudet kuviot! On se maailma erilainen eri yrittäjälle.
Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan liittyviä juttuja...

Himos Resort maksujärjestelyt
http://dynasty.jamsa.fi/kokous/2013545-16.HTM
Himos Resort Oy:n maksujärjestelyt
http://dynasty.jamsa.fi/kokous/2015697-25.HTM

Kaupunginhallituksen 9.2.2015 päätökseen on jätetty eriävä mielipide, että esitetty maksujärjestely on vastoin yrittäjien tasapuolista kohtelua.

Tässä tapauksessa rahoitettavan Himos Resort Oy:n merkittävä omistaja on Tobermore Oy, joka on myyjänä kylpylän aiesopimuksen tontissa kaupungille. Tässä tapauksessa on kysymys 564 055 euron rahoituksesta ja kylpylätontin tapauksessa 3 000 000 euron rahoituksesta.

On muuten kaupungin hallintosäännön ja kuntalain vastaista, että Himos Resort Oy:n maksujärjestely, joka on velkajärjestelyä ei ole hallituksen pöytäkirjassa "jatkumona", vaan erikseen, vaikka päätösasia on sama ja samasta velasta on kysymys.

"Todella" kieroa peliä kautta linjan. Kyllä olisi Ojala ja Himosvuori Oy ollut kaupungin järjestämässä ulosotossa alta aikayksikön. Tämänhän olemme jo historiassa nähneet. Mutta nyt onkin kyseessä "Haljalan konsortio". Asiaa näytetään käsittelevän aivan eri ottein.

Missä on yrittäjien tasavertainen kohtelu?

Toista ruoskalla selkään ja toista käsitellään pumpulihanskoilla.

Asfalttikanava?

Lehtitietojen ja investointisuunnitelman mukaan kaupunki aloittaa oman osuutensa Päijänrannassa vuoden alusta, vaikka ei tiedetä aloitetaanko maanomistajan osalta kunnallistekniikan rakentamista koskaan.

Kaupungin sivuilta maankäyttösopimus, sopimuskohta 7. KUSTANNUKSET JA VAKUUDET

Onko maanomistaja luovuttanut sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tai viimeistään ennen Päijänrannan asemakaavan hyväksymistä kunnalle vakuuden tai omavelkaisen takauksen???

Päijänrannan asemakaavoituksen kunnallistekniikan maanomistajavakuudet ovat vakuuksia myös siitä, että alue todella rakennetaan, jos kaupunki kerta siirtää tien ja tekee satama-alueen parkkipaikkoineen ja valoineen.

Onko vakuus sisässä, vai onko tulossa Himokseen uusi "kanavahanke", asvalttikanava?

Kysymysten sunnuntai !!!

Kylpylän aiesopimus:
Kuka valtuutetuista on saanut kylpylän aiesopimuksen?

- Sen on voinut erikseen pyytää, mutta sitä ei ole saanut.

Ja kuka on lukenut?
- Tallukassa paperi kiersi pöydissä. Noin puolet valtuutetuista oli paikalla ja pystyikö sopimusta oikeasti lukemaan kesken muuta kokousta, mielestäni ei.

Kuka on hyväksynyt 8.10.2015 tehdyn kylpylän aiesopimuksen?
- Ei sitä ole voinut kukaan hyväksyä, kun se ei ole ollut minkään päätöselimen esityslistalla ennen sitä, eikä julkisesti nähtävänä.

Kaupunginhallitus on 16.6.2015, ennen kuin aiesopimus on 8.10.2015 allekirjoitettu, päättänyt esittää valtuustolle, että varaa 4,45 M€ Himoksen alueen kehittämishankkeeseen. Kaupunginhallituksen päätöksessä ei ole mitään aiesopimuksen vuokraehdosta, eikä päätöksestä ei ole voinut valittaa, koska se on valmisteleva päätös.

Kylpylän tontin vuokrasopimuksen vuosivuokran määrä:
Kylpylän tontin arvo on tällä tietoa noin 3 000 000 € ja Jämsän kaupunki tulee perimään vuosivuokraa 7,5 %. Jos aiesopimuksessa lukee, että enintään 75 000 €, niin se on vain 1/3 oikeasta vuokrasta. Oikea vuokran suuruus 3 000 000 eurolle on enintään 225 000 €/v. Eli miksi nyt käytetään prosenttilukua 2,5 %?

Tekninen lautakunta hyväksyy aikanaan vuokrasopimuksen. Se ei tule valtuustoon. Hallitus voi kyllä käyttää otto-oikeutta. Mutta lienee niin ettei käytä.

Kunnallistekniikka:
Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita?

- Isot kunnallistekniikkaan kohdistuneet muutokset maksaa maankäyttösopimuksen mukaan kylpyläyhtiö, maksettava summa perustuu valtuuston päättämään maankäyttösopimuksen malliin..

Ehkä nämä ovat vain asioita, joihin ei ole virallisia vastauksia? 

Mielipide - 75000 € vs. 225000 €

Arvoisat Jämsän kaupungin valtuutetut

Olemme yhdessä yksimielisesti hyväksyneet valtuustossa 22.06.2015 § 54 "Himoksen kylpylähanke ja kaupungin osallistuminen alueen kehittämiseen" -kokonaisuuden.

Hyväksyn sen edelleenkin esityslistan ja valtuustossa esitetyn aineiston sekä päätöksen pöytäkirjan mukaisesti.

http://dynasty.jamsa.fi/kokous/2015761-3.HTM

Olen valtuutettuna erikseen kaupungilta pyytämällä hankkinut Jämsän kaupungin, Holiday Club Resorts Oy:n ja Tobermore Oy:n sekä Lemminkäinen talo Oy:n "Aiesopimuksen 12.10.2015".

Aiesopimuksessa "4.2 Maan vuokraaminen" kohdan mukainen vuosivuokra "enintään 75 000 euroa/vuosi", ei ole valtuustossa esitetyn aineiston mukainen, jos vuokrattavan maan hankintahinta kaupungille on aiesopimuksen mukainen 3 000 000 euroa. Valtuustossa esiteltiin kaupungin käyttämäksi vuosivuokraksi 7,5 % pääomasta, joka pääoma on vuokra-alueen hankintahinta 3 000 000 euroa. Siis vuosivuokra olisi tässä tapauksessa enintään 225 000 euroa/vuosi.

Onko ko. aiesopimus kohdan 4.2 "Maan vuokraaminen" osalta kaupunkia sitova, koska sitä ehtoa ei ole kaupunginhallitus 16.06.2015 § 223, eikä siten valtuustokaan 22.06.201 § 54 mitenkään käsitellyt tai hyväksynyt.

Valtuuston vahvistamat Maankäyttösopimuksen ehdot 5 ja 7

Tutkimus jatkuu...

Ohessa alla on kursiivilla valtuuston vahvistamat Maankäyttösopimukset ehdot kohdat 5 ja 7.

Ja sen perusteella voikin kysyä seuraavaa:

Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita?

Ja sitten kannattaa lukea oheinen tarkkaan.

---

5. KUNNALLISTEKNIIKAN SEKÄ YLEISTEN ALUEIDEN RAKENTAMINEN, KUNNOSSAPITO JA KORVAUKSET

5.1 Sopimusalueen kunnallistekniikka
Kunta sitoutuu toteuttamaan Sopimusalueen katujen/pysäköintialueiden/ lähivirkistysalueiden ja niiden leikkikentän/puistojen suunnittelun ja rakentamisen. Rakentaminen pitää sisällään myös katuvalaistuksen ja siihen liittyvän sähköliittymän, katunimikyltit, liikennemerkit ja tarvittavat opastaulut sekä jäteveden pumppaamojen ja paineenkorotusasemien sähköliittymät. Asemakaava-alueen katujen kunnossa- ja puhtaanapidosta noudatetaan mitä laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) säätää. Toteutettu kunnallistekniikka jää kunnan omaisuudeksi.

Infra sitoutuu toteuttamaan Sopimusalueen vesihuollon samanaikaisesti katujen rakentamisen yhteydessä. Vesihuollon kunnossapidosta Infra huolehtii yleisenä vesihuoltolaitoksena. Toteutettu vesihuolto jää Infran omaisuudeksi.

Kunnallistekniikan todelliset Kunnalle ja Infralle aiheutuneet toteuttamiskustannukset (suunnittelu-, valvonta- ja rakentamiskustannukset) veloitetaan Maanomis-tajalta. Maanomistajalta perittävät vesihuollon rakentamiskustannukset sisältävät 50 % ko. toteutusalueen rakennusoikeuksien mukaisista vesijohdon ja jätevesiviemärin liittymismaksuista. Edellä mainitut alueet ja rakenteet suunnitellaan ja rakennetaan Kunnan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti kohdassa 8. esitetyssä aikataulussa.

5.2 Kunnallistekniikan runko-osuudet
Kunta sitoutuu toteuttamaan Sopimusalueen liittävän vesihuollon runkolinjan suunnittelun ja rakentamisen omalla kustannuksellaan.

5.3 Vesihuollon liittymismaksut
Infra perii rakennusluvan hakijalta ja/tai tontin omistajalta luvan myöntämisen mukaan kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesta vesijohdon ja jätevesiviemärin liittymismaksusta 50 % (edellyttäen, että vesihuollon rakentamiskustannukset kattavat vähintään puolet alueen liittymismaksuista). Liittymismaksuissa huomioidaan aiemmat sopimukset liitteen 1. mukaisesti.

7. KUSTANNUKSET JA VAKUUDET
Maanomistaja maksaa Kunnalle ja Infralle tämän sopimuksen mukaisesti toteutettavien kunnallistekniikan kustannusten korvauksena arviona yhteensä XXXXX € (arvio ilman alv:a). Kustannukset korvataan todellisten kustannusten mukaisina. Ennen kunkin kohdealueen rakentamisen kilpailuttamista Maanomistaja maksaa Kunnalle ja Infralle 10 % kohdealueen arvioiduista kustannuksista ennakkomaksuna. Ennen rakennusurakoiden allekirjoittamista maanomistaja maksaa Kunnalle ja Infralle urakan maksuerätaulukon mukaisen 2. maksuerän. Samalla tarkistetaan kokonaiskustannusarviota ja vakuuksia urakkahintojen vaikutuksella. Maanomistaja maksaa loppuosan kustannuksista urakoiden maksuerien mukaisesti.

Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Maanomistaja luovuttaa sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tai viimeistään ennen asemakaavan hyväksymistä Kunnalle XXXXX euron suuruisen omavelkaisen takauksen, joka tulee vaihtaa vakuudeksi ennen kunkin kohdealueen rakentamisen aloittamista (takaukset ja vakuudet kattavat kokonaisvakuutena sekä Kunnan että Infran toteuttamisosuudet). Vakuudeksi hyväksytään joko raha- tai vakuuslaitoksen antama omavelkainen takaus, rahalaitokseen tehty rahatalletus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus. Talletustodistukseen tai muuhun irtaimeen panttiin on liitettävä pantinantajan panttaussitoumus ja talletustodistukseen lisäksi pankin sitoumus säilyttää tilaajalle panttioikeus talletukseen. Kunnalla on oikeus realisoida annettu vakuus Kunnan tai Infran erääntyneiden saatavien maksamiseksi. Vakuutta vapautetaan maksettujen rakennuskohteiden kustannuksia vastaavasti. Viivästyskorkona käytetään korkolain mukaista viivästyskorkoa.

---

Himoksen kylpyläasemakaavan kunnallistekniikka talousarviossa?

En kyllä nielaissut saamaani vastausta, koska olen valtuutettuna epäselvyytenä kysynyt vaan ja ainoastaan tämän uuden kylpylähankkeet kunnallistekniikan ratkaisuista ja ja kustannuksista, kun tulevan kaupunginvaltuuston kokouksen 30.11.2015 listalla on hyväksyttävänä kaupungin talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 sekä investointisuunnitelma vuosille 2016-2019. Linkistä löytyy lähes sadan sivun tietopaketti.

Kommentoin kursiivilla kaupungin sitaateissa olevaa vastausta kaupungilta;
---
"Himokselle menevistä runkojohdoista ja niiden kustannuksista vastaa Jämsän Vesi liikelaitos. Himoksen alueella omalla toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaa Himos-Infra Oy."
---

Siitä ei ole valtuutetulle epäselvää.
---

"Jämsän Vedellä ja Himos-Infralla on sopimus vesihuollon järjestämisestä. Jämsän Vesi toimittaa Himos-Infralle sen tarvitseman puhtaan veden ja ottaa vastaan alueelta tulevan jäteveden."
---

Siitäkään ei ole valtuutetulle epäselvää.
---
"Himoksen vesihuollon yleissuunnitelman päivittäminen on käynnissä. Jämsän Veden talousarviossa on varattu vuosille 2016 ja 2017 määräraha runkolinjojen jatkamiseen Nakkerpohjasta Kaipolanväylälle."
---

Siitäkään ei ole epäselvää, vaikkakin Himoksen vesihuollon yleissuunnitelma on juuri päivitetty voimaan tulleiden kaikkien ydinalueen asemakaavojen myötä sekä Himos - Nakkerpohja - Jämsä runkolinjan osalta, mitä Himoksen pää on jo sen suunnitelman mukaan rakennettu.
---

"Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita. Kylpylä ja huoneistohotellit maksavat taksan mukaiset liittymismaksut."

---
Tämä asia oli valtuutetulle epäselvä, mutta nyt sitten selvä, että tulevan kylpylähotellin asemakaavan maankäyttösopimuksessa Himos-Inra Oy sitoutuu rakentamaan kylpylän kaava-alueen ns. tonttiliittymät. Silloinhan, aivan oikein kylpylä ja huoneistohotelli maksavat rakennusluvan yhteydessä taksan mukaiset liittymismaksut Himos-Infra Oy:lle, joka on maankäyttösopimuksen osapuoli.
---
"Jämsän Vesi liikelaitos maksaa tietenkin omat rakentamisensa ja Himos-Infra Oy omansa. Jämsän Veden tulot koostuvat käyttömaksuista, perusmaksuista ja liittymismaksuista. Verorahoilla ei siis tueta Jämsän Vettä, eikä Himos-Infraa. Himoksen alueen runkolinjojen lisärakentaminen ei yksin johdu kylpylästä, vaan Himoksen alueelle on tulossa runsaasti muutakin rakentamista. Investoinnit selviävät talousarviosta."
---

En valtuutettuna löytänyt kysymiäni kaupungin vesihuollon rakentamisia, koska ne olivat Jämsän Veden ja Himos-Infra Oy:n vastuulla.
---
"Jämsän Vesi liikelaitoksen Himoksen vesihuoltohankkeet on esitetty talousarviokirjassa seuraavasti:
”Mikäli kylpylästä tehdään investointipäätös, hanke sisältää vesi- ja jätevesirunkolinjojen jatkamisen Nakkerpohjasta Jämsän keskustaan. Sammallahdentien siirto aiheuttaa runkolinjojen rakentamista”.
"Himoksen vesihuoltohankkeisiin on talousarviossa vuodelle 2016 varattu 400.000 euroa ja taloussuunnitelmassa 600.000 euroa vuodelle 2017."

---
Näitä asioita en kysynyt, koska kysymykseni koski Himoksen kylpyläasemakaavan kunnallistekniikan vesihuollon rakentamisen kustannuksista, koska niitä ei ollut maanantaina 30.11.2015 valtuustossa hyväksyttäväksi esitetyssä talousarviossa vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2016-2018, eikä investointisuunnitelmassa vuosille 2016-2019.

Tämä on elämää. Yöunet on koetuksella. Tämä on valtuutetun arkea, kun sen tosissaan ottaa.

Kristallipallossa ei näy yhtään kepeämpiä aikoja...

Kylpylästä ei tulekkaan kuivapesulaa

Täytyy todeta, että jonkun asian etsiminen Jämsän kaupungin 2016 talousarviosta on välillä salapoliisin hommaa. Saamani vastauksen perusteella raha löytyy talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.

Alla saamani vastaus kursiiivilla, joka on myös monelle yleissivistystä - Jämsän Vesi liikelaitos vs. Himos Infra.

- - -
Himokselle menevistä runkojohdoista ja niiden kustannuksista vastaa Jämsän Vesi liikelaitos. Himoksen alueella omalla toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaa Himos-Infra Oy.

Jämsän Vedellä ja Himos-Infralla on sopimus vesihuollon järjestämisestä. Jämsän Vesi toimittaa Himos-Infralle sen tarvitseman puhtaan veden ja ottaa vastaan alueelta tulevan jäteveden.

Himoksen vesihuollon yleissuunnitelman päivittäminen on käynnissä. Jämsän Veden talousarviossa on varattu vuosille 2016 ja 2017 määräraha runkolinjojen jatkamiseen Nakkerpohjasta Kaipolanväylälle.

Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita. Kylpylä ja huoneistohotellit maksavat taksan mukaiset liittymismaksut.

Jämsän Vesi liikelaitos maksaa tietenkin omat rakentamisensa ja Himos-Infra Oy omansa. Jämsän Veden tulot koostuvat käyttömaksuista, perusmaksuista ja liittymismaksuista. Verorahoilla ei siis tueta Jämsän Vettä, eikä Himos-Infraa. Himoksen alueen runkolinjojen lisärakentaminen ei yksin johdu kylpylästä, vaan Himoksen alueelle on tulossa runsaasti muutakin rakentamista. Investoinnit selviävät talousarviosta.

Jämsän Vesi liikelaitoksen Himoksen vesihuoltohankkeet on esitetty talousarviokirjassa seuraavasti: ”Mikäli kylpylästä tehdään investointipäätös, hanke sisältää vesi- ja jätevesirunkolinjojen jatkamisen Nakkerpohjasta Jämsän keskustaan. Sammallahdentien siirto aiheuttaa runkolinjojen rakentamista”.

Himoksen vesihuoltohankkeisiin on talousarviossa vuodelle 2016 varattu 400.000 euroa ja taloussuunnitelmassa 600.000 euroa vuodelle 2017.
- - -

Kysymys talousarviosta ja -suunnitelmasta

Maanomistajat maksavat asemakaava-alueen katu- ja kunnallistekniikan tekemänsä
"maankäyttösopimuksen" mukaan.

Kaupunki on Himoskylä asemakaavan maanomistaja, joten on myös maksaja. Kaavaan kuluu myös Länsihimoksentien ja Himoshuipuntien risteysjärjestely.

Kylpylän aiesopimuksessa tontin ostoon menee 3 M€.

Talousarviossa 

- LP 1 ja LP 2 parkkipaikkoihin 1,050 M€

- sekä hidastusosuuteen 0,3 M€ 

- ja Kuikkajärven purkuojaan 0,1 M€, 

eli YHTEENSÄ 1,45 M€. 

Miten sinne kylpylään viedään vesihuolto ja kuka sen maksaa???
Vai tuleeko kylpylästä kuivapesula?

Katso sivut 34-36.

Jämsän Terveys ottaa kokonaisvastuun - Mitä tarkoittaa?

Insinöörin on otettava rautalankaa väänneltävä hetken ja lopuksi on piirrettävä kuva.

Miksi tätä asiaa aukaisen, niin se johtuu siitä, että valtuustossa ei asiaa oikein ymmärretä. Paljon tulee olemaan keskustelua. Kokemuksesta tiedän, että itse asiasta ei osata edes puhua, vaan sen vierestä sekä "kovaa ja korkeelta".

Sote -lautakunnan pöytäkirjasta selviää koko asia. Alla on kursiivilla yhteenveto sanasta sanaan, ja se löytyy on Jämsän kaupungin sivuilta.
- - -
Sopimuksen muuttaminen siten, että kokonaisvastuu annetaan Jämsän Terveys Oy:lle Jokilaakson Terveys Oy:n tuottamien palvelujen osalta palvelusopimuksessa sovittua aikaisemmin on kaupungin edun mukaista ja siitä tulee selviä toiminnallisia ja taloudellisia hyöty- jä kaupungille: kahden laajan, vähimmäisvaatimuksiltaan ja laatuvelvoitteiltaan hyvin erilaisen sopimuksen seuranta ja valvonta työllistää tällä hetkellä niin sosiaali- ja terveystoimessa kuin talous- ja yleishallinnossakin huomattavasti enemmän kuin yhden sopimuksen valvonta. Kokonaisvastuun aikaistamisella palveluita tuottaisi vain yksi taho ja palvelusopimuksen mukainen hinta olisi kiinteä kokonaishinta ja se sisältäisi kaikki palvelusopimuksen mukaiset toiminnasta aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta niitä kustannuksia, joita ei voida siirtää yritykselle. Tällä hetkellä Jokilaakson Terveys Oy:n hinta ei ole koko sopimuksen osalta kiinteä, se perustuu suoritehintoihin eikä sisällä taloudellista vastuuta kokonaistoiminnasta. Myös hinnankorotusperusteet ovat erilaiset. 

Kokonaisvastuun siirto sovittua aiemmin ei aiheuta henkilöstöön kohdistuvia muutoksia eikä vaikuta palvelusopimuksessa sovittuun hintaan.Kokonaisvastuun antaminen Jokilaakson Terveys Oy:n tuotta- mien palveluiden osalta sisältää myös erikoissairaanhoidon kokonaisvastuun, joten siitä ei tarvitse erikseen päättää.

Jokilaakson Terveys Oy:n ja Jämsän Terveys Oy:n ohjausryhmät suosittavat kokonaisvastuun antamista Jokilaakson Terveys Oy:n tuottamien palvelujen osalta sovittua aiemmin.

- - -
Yksinkertaisesti sanottuna nyt toimijoina on JLT ja JT. Jatkossa kokonaisvastuu -mallissa se olisi JT, joka ostaa alihankintana JLT:ltä. JT ottaa kokonaisvastuun (alla esitettynä).

Muutamia pointteja:
- ihan alunperinkin olisi näin tehty, jos olisi ollut etukäteen tiedossa vain
   ja ainoastaan yksi toimija
- kyseessä on sopimuksen siirto
- jatkossakin toimitaan saman vanhan Jokilaakson Terveyden sopimuksen mukaisesti
- kyseessä on alihankinta
- tämä olisi tapahtunut kuitenkin 2017
- ohjausryhmä on esityksen kannalla

Edut:
- kustannukset pysyy noin samana (alla esitettynä)
- kiinteä kustannus jatkossa
- yksinkertaistaa toimintaa
- virtaviivaistaa toimintaa
- ja mikä tärkeintä se on Jämsäläisten etu

Periaatekuva

Taloudellinen vertailu

Jämsänkosken uusi islamilainen ilme

Maailma muuttuu Eskoseni - se vanha sanonta. Seuraavia kappaleita ei kannata ottaa ihan tosissaan ja menettää yöunia.

Jämsän kaupunkia vaivaa krooninen rahapula ja kiinteistömassaa on liikaa. Turha käyttämätön Jämsänkosken vanha terveyskeskus myydään pakolaiskeskukseksi.

Myös Jämsän seurakuntaa vaivaa samainen krooninen rahapula ja kiinteistömassaa on liikaa. Kirkkoja ja seurakuntakeskuksia on jokaisessa taajamassa. Myydään Jämsänkosken kirkko ja seurakuntakeskus moskeijaksi.

Näin saadaan Jämsänkoskelle aivan uusi islamilainen ilme aikaiseksi - pakolaiskeskus ja moskeija minareetteineen samalle mäelle.

UGH olen avautunut. Leppoisia unia kaikille.

Vasemmalla on Jämsänkosken kirkko ja oikella terveyskeskus, Google Mapsin kuva.

Ehdotus, Vuoden liikuntateko 2015

Nyt on aika ehdottaa Vuoden liikuntatekoa. Jämsän kaupungin sivistyslautakunta valitsee Vuoden 2015 liikuntateko -palkinnon saajan. Vuoden liikuntateko -arvonimi voidaan myöntää kaupungin parhaalle urheilijalle, kuntoliikkujalle tai -liikuttajalle, liikuntaseuralle tai jollekin huomionarvoiselle liikuntateolle.

Kuntien Vuoden 2015 liikuntateko -palkinnot jaetaan tammikuussa Jyväskylässä Keski-Suomen Urheilugaalassa.

Vuoden liikuntateko -palkinnon saajaa voi esittää yksityinen henkilö tai jokin yhdistys, yhteisö tai muu vastaava. Ehdotuksia voi tehdä aina pe 20. marraskuuta saakka. Perustellut esitykset voi lähettää Jämsän kaupungin sivistystoimeen osoitteella Jämsän vuoden 2015 liikuntateko, Jämsän kaupunki liikuntapalvelut Seppolantie, 42100 Jämsä, tai sähköpostilla: sivistys@jamsa.fi.

Ehdotus, Vuoden liikuntateko 2015

Himos hiihtokeskus on tarjonnut laadukasta palvelua ulkoliikunnan, laskettelun ja murtomaahiihdon maailmaan jo yli 30 vuotta. Kun yritys on pystynyt kehittymään, tarjoamaan työpaikkoja ja pysymään innovatiivisena näin pitkään, on silloin tehty jotain oikein.

Keskus tarjoaa jokaiselle jotain ja näkyy monen ihmisen tai ryhmän arjessa:
- Yritykset ja ryhmät käyvät Himoksella kokoustamassa tai viettämässä aikaa rinteessä
   asiakkaidensa kanssa
- Perheet ja kaveriporukat tulevat Himokselle vapaa-aikanaan
- Koulut käyttävät Himosta urheilutoiminnassaan
- Seurat hakeutuvat harjoittelemaan ja kisaamaan laadukkaille rinneprofiileille
- Työhyvinvointia edistetään valitsemalla virkistyspäiväksi laskettelu tai hiihto
   Himoksen maisemissa
- Merkkipäiviä lähdetään juhlimaan tai muistelemaan mökkeillen ja ulkoillen
   Himoksen maastoissa
- Yhteistyö ulkomaalaisten kanssa kehittää ja pitää yllä
   kansainvälisyyttä – toimintaa ilman rajoja


Niin moni hyvä asia kerää ihmisiä Himokselle tuoden samalla työpaikkoja, kehittäen paikallista toimintaa ja hyvinvointia sekä luoden Jämsän kaupungille kuvaa monipuolisten palveluiden tuottajana ja paikkana jossa halutaan kehittyä, tarjota hyvinvointipalveluita ja kasvaa sekä kasvattaa.

Jos kriteeriksi valitaan liikuttamisen volyymi ja terveysvaikutus, on Himos ehdoton ykkönen jämsäläisten liikuttajana.

Himos on ollut koko 30-vuotisen toimintansa ajan merkittävä jämsäläisten liikuttaja. Toiminta on vuosi vuodelta monipuolistunut enempi ympärivuotiseksi. Himos liikuttaa talven aikana yli 200 000 kävijää, mahdollistaa nykyoloissakin noin 4 kuukauden pituisen laskettelukauden, järjestää vuosittain erityisryhmien mm. liikunta- ja kehitysvammaisten liikuntapäiviä, mahdollistaa monien laskettelukilpailujen järjestämisen. Jopa huhtikuun puolivälin jälkeen kansallisen nuorten laskettelijoiden suuren kauden päätöskisan Himos-Leitnerin ym. jo edellä mainittua toimintaa. Himoksen maastohiihtoladuilla liikkuu muiden muassa jämsäläisiä runsaasti.Keväästä syksyyn liikkuvat Himoksen rinteillä sauva- ja maastokävelijät, maastopyöräilijät, Frisbeegolfaajat ja sienestäjät sekä marjastajat. Myös Himoksessa järjestetyt pyöräilijöiden alamäkiajot, endurokisat ja Neste Oil-ralli liikuttavat ihmisiä.

Himos tarvitsee myös kannustetta ja huomion osoitusta. Toivottavasti katettu laskettelurinne ja monipuoliset sisäliikuntamahdollisuudet toteutuvat lähivuosien investointeina.

Näillä perusteilla me allekirjoittaneet esitämme, että vuoden 2015 liikuntateon tekijäksi valitaan Himos.

Jämsässä 19.11.2015
Leo Värelä, Jyrki kokko, Hannu Weijo, Risto Ahonen, Tupu Ahonen,
Päivi Ketolainen ja Seija El Sayed

Mellansuoralla on nopeusrajoitus 60 km/h

Aamuisin ajelen autolla Jämsästä Jämsänkoskelle töihin. Mellansuoralla autoja tulee vastaan
perävalot edellä, vaikka ajelen vallitsevan nopeusrajoituksen 60 km/h mukaisesti.

Useasti nopeus on näillä pienillä kauppakasseilla noin 50 km/h tai allekin. Ohi ei tahdo päästä, kun vastaantulevaa liikennettä on runsaasti. Ja kovin useasti nämä hitaasti kulkevat autot kääntyvät Linnasenrinteen eteläisestä risteyksestä asuinalueelle. Ja en voi olla mainitsematta, että usein auton ratin ja penkin välissä istuu XX-sukupuolikromiston omaava ihminen. Tosin XY -kromosoniparejakin on esiintynyt.

Esitän toiveen Teille kaikille reilusti alle nopeusrajoitusta ajaville autoilijoille, että voisitteko ajaa edes suunnilleen nopeusrajoituksen mukaisesti, kiitos!

"Himoittu vuori" -sarja - Tulevaisuuden toivo heräsi

"Himottu vuori" historiikki sivut 186-187. Eli eletään aikaa kymmenen vuotta sitten. Suora lainaus kirjasta...

- - -
Tulevaisuuden toivo heräsi

Uutiset kotimaisten laskettelukeskusten myönteisestä kehitysvaiheesta pärähtivät julkisuuteen loppusyksystä 2005. Kauppalehti kertoi 7. marraskuuta suurten hiihtokeskusten investointiaallosta. Levi, Ruka, Saariselkä ja Himos kattoivat kaikista rinne- ja hissi-investoinneista 86 prosenttia. Jämsässäkin elettiin suuren tulevaisuuden toivossa. Käytännön odotukset kohdistuivat Himoskylän asemakaavoitukseen, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui virkamiestyönä 18. marraskuuta. Suunnittelun lähtökohtana oli mahdollistaa masterplaniin kuuluvien hankkeiden rakentaminen.

Himosvuori Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Ojala nosti loppuvuodesta esiin yhtiön johtoryhmässä suunnitelmansa hiihtokeskuksen tulevaisuudesta sen jälkeen, kun oli kuullut ensitiedot kaupungin ja YIT:n välisistä aiesopimusneuvotteluista kylpylähotellin rakentamiseksi. Rinneyhtiön hallitus oli antanut heti huhtikuussa masterplanin julkaisemisen jälkeen toimitusjohtaja Pitkäniemelle tehtäväksi ottaa yhteyttä Holiday Club Finlandiin ja tiedustella sen halukkuutta rakennuttaa Himokselle kylpylä. Siinä vaiheessa Himosvuori Oy:llä ja Himos-Huippu Oy:llä oli Keski-Himoksen alaosaan yhteinen esitys, jota Keijo Pitkäniemi nimitti ”banaanisuunnitelmaksi”. Se pohjautui Ojalan masterplantyöryhmälle marraskuun lopulla 2004 tehtyyn ski-in ski-out -rakentamisen näkemykseen.

Ojala myös laati Himoskylän kaavoitusta varten 1. joulukuuta 2005 päivätyn rinne­yhtiön kokonaisnäkemyksen, jossa hän selosti perusteellisesti rakentamisen tavoitteita, rakennusten sijainteja, kokoja, toiminnallisuutta ja tarkoitusta, hiihtohissien aikatauluja ja rakennusoikeuksien hinta- ja tuotto-oletuksia. Esimerkiksi yhtiön tukirakennukseen tulisi kolme kerrosta rinneravintolaa, vuokraamoa ja myymälää varten sekä lisäksi kellarikerros, tekniset tilat ja henkilökunnan autopaikat. Kylpylälle hän esitteli kaksi vaihtoehtoista paikkaa.

Käytyään 3. joulukuuta illansuussa 22 kilometrin lenkillä Pitkäniemi lähetti Ojalalle ja Kuokkaselle sähköpostin, jossa hän kehui, että ”olet laatinut Jussi hienon suunnitelman kylpylän, hotellin, monitoimihallin ja rinneravintolan osalta. Tarjoilemme sen YIT/Holiday. Jos tarjoilemamme hieno ruoka ei kelpaa – emme me sille mitään voi. Se on siinä. Seuraava vaihe on yksinkertaisesti se, että sinä ilmoitat minulle, paljonko haluat rakennusoikeuksia rinneravintolalle ja sen yhteyteen rakennettaville liiketiloille, ei majoitusta”, Pitkäniemi selosti. Ojalan ja Kuokkasen mukaan Pitkäniemen kommentti ”ei majoitusta” käsiteltiin myöhemmin perusteettomana ja hänen omana kantanaan. Se ei perustunut yhtiön näkemykseen, sillä vuokrasopimuksessakin oli sovittu kaupungin kanssa myös majoitusrakentamisesta.

Himos-Huippu Oy:lle oli tulossa kaupungin kanssa 1.8.2005 solmittujen sopimusten perusteella masterplanin osoittamalle ydinkeskustan alueelle 4 500 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Himosvuori Oy:n vuokra-alueelle oli merkitty rinnepalvelujen tukirakennus 1 800 kerrosneliömetriä. Lisäksi kaavatoteutusta odotti vielä Himos-Huippu Oy:n omistama määräala rakenteilla olevien rinteiden ja hissien alaosassa.

Kaupungin tekninen lautakunta asetti Himoskylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 19. joulukuuta sekä käynnisti asemakaavoituksen virallisesti.

Lisäksi oikeuden kautta julkiseksi tulleita karttoja.

Banaanisuunnitelma
Ojalan suunnitteluliitekartat "Banaanisuunnitelma syksy 2005" ennen kuin YIT astui kuvioon ja "Banaanisuunnitelma 1.12.2005", kun YIT jo oli "lumonnut" Asunmaan ja Vaaran, kertoo miten kaupungin ja YIT:n oli helppo tällä materiaalilla alkaa kiilaamaan Himosvuori Oy ulos kuvioista.

Seijan kynä puhuttelee

Jollain on kirjoittamisen taito. Ja Seija se osaa pukea arkiset yksinkertaiset asiat sanoiksi.

Kopio Jämsän Seudusta 13.11.2015

Jämsän positiivinen markkinointi

Jämsässä on mahtavat voimat, joilla saadaan seutukunnan positiivinen markkimointi liikkeelle.

Kaikki muistavat, kun kaupunginjohtaja Markku Lehtimäki nimitti Vesa Ruuskan huumoripäälliköksi eli hän kantoi virallista "Jämsän Huumorpeälikön" titteliä. Se sai erittäin positiivista julkisuutta valtakunnan mediassa.

Sitten kaikki Jämsäläiset tietävät Jämsän Äijän. Monet Suomalaiset tuntevat nimen ja hahmon sekä sen, että Jämsän Äijä jäi taivaasta. Myös Jämsän Äijän tarina on monelle tuttu.

Myös Juuso Walden eli Seppo Väänänen on esittänyt ansiokkaasti Juusoa ja tuonut sitä kautta Jämsää esille.

Viime päivinä on netissä ollut liikkeellä Jämsän summerolympiks 2024!. Sekin tuo Jämsää positiivisesti esiin.

Netissä on myös esiintynyt Hesa-Äijä Rauman murteella. Tuo asioita esille huumorimielellä. Olisko tästä hieman mallia Jämsälle?

Suomen ainoat huopatehtaat sijaitsevat Jämsässä, Huopaliike Lahtinen Ay ja Alhon huopatehdas Oy. Voisisiko huopaa, Äijää, hurttia huumoria ja positiivisuutta lyödä samaan nippuun Jämsän markkinoinnissa?

Jämsässä on kyvykkäitä persoonia useita. Nyt lyödään viisaat päämme yhteen ja laitetaan Jämsän positiivinen markkinointi liikkeelle. Kuten tiedämme, niin Jämsäläisen teatterimaailman syövereistä löytyy suuria kykyjä.

Tästä YouTube pätkästä voisi vielä hieman kehitellä, "Jäi kuin Jämsän Äijä taivaasta". Voisi syntyä 5 tai jopa 10 erilaista YouTube pätkää, jota voitaisiin hyödyntää sosiaalisessa mediassa Jämsän markkinoinnissa.

Tai olisiko sittenkin nuorissa jotain sellasta joka ylittäisi positiivisesti Suomalaisen mediakynnyksen? J+J Teatterilla on aitoja kykyjä olemassa, sen olemme nähneet eri produktiooissa.

Muovataan jotain omaa positiivista Jämsäläistä... ja sosiaalinen media hoitaa loput. Tartutaan mahdollisuuteemme.

Lopuksi mietiskelin, että kuka hommaa vetäisi. Tarvitaan energinen, positiivinen, innostunut, ja vielä hieman ulkomaailmasta tuleva ja sopivasti Jämsää katsova.  Mielestäni tätä hommaa voisi hyvin vetää Jämsän kaupungin hallintopäällikkö Annaliisa Lehtinen.

Mitä kuuluu Patajoen kanavalle?

Puolet kesken jääneen hankkeen rahoituksesta oli Jämsän kaupungin (50 %), TE -keskus (40 %) ja Himoksen yksityisten yrittäjien rahoitusta (10 %). Kaupungilla on ollut hankevastuu. EU-ympäristöavustukset perustuu siihen, että "hankevastaava", joka EU-määräysten mukaan ei voi olla muu kuin kunta, vastaa hankkeen suunnitelmien mukaisesti loppuun saattamisesta.

Kesken jäänyttä kanavaa olisi voinut jatkaa. Nyt keskeneräiset rakennelmat on aidattu teräsaidalla.

Kaupungilla on 4,45 Miljoonaa euroa varattuna Himoksen kehittämiseen. Voisiko osan rahasta käyttää kanavan loppuun saattamiseen Himoksella?

Näin Jämsäläisenä ajattelen, että onhan se kesken jäänyt kanava "häpeäpilkku". Yleensähän hankkeet saatetaan päätökseen - ei jätetä kesken.

Alla kopio, Keskisuomalainen 28.9.2009

Alla kopio, Wikipedia