- - -
Tulevaisuuden toivo heräsi
Uutiset kotimaisten laskettelukeskusten myönteisestä kehitysvaiheesta pärähtivät julkisuuteen loppusyksystä 2005. Kauppalehti kertoi 7. marraskuuta suurten hiihtokeskusten investointiaallosta. Levi, Ruka, Saariselkä ja Himos kattoivat kaikista rinne- ja hissi-investoinneista 86 prosenttia. Jämsässäkin elettiin suuren tulevaisuuden toivossa. Käytännön odotukset kohdistuivat Himoskylän asemakaavoitukseen, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui virkamiestyönä 18. marraskuuta. Suunnittelun lähtökohtana oli mahdollistaa masterplaniin kuuluvien hankkeiden rakentaminen.
Himosvuori Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Ojala nosti loppuvuodesta esiin yhtiön johtoryhmässä suunnitelmansa hiihtokeskuksen tulevaisuudesta sen jälkeen, kun oli kuullut ensitiedot kaupungin ja YIT:n välisistä aiesopimusneuvotteluista kylpylähotellin rakentamiseksi. Rinneyhtiön hallitus oli antanut heti huhtikuussa masterplanin julkaisemisen jälkeen toimitusjohtaja Pitkäniemelle tehtäväksi ottaa yhteyttä Holiday Club Finlandiin ja tiedustella sen halukkuutta rakennuttaa Himokselle kylpylä. Siinä vaiheessa Himosvuori Oy:llä ja Himos-Huippu Oy:llä oli Keski-Himoksen alaosaan yhteinen esitys, jota Keijo Pitkäniemi nimitti ”banaanisuunnitelmaksi”. Se pohjautui Ojalan masterplantyöryhmälle marraskuun lopulla 2004 tehtyyn ski-in ski-out -rakentamisen näkemykseen.
Ojala myös laati Himoskylän kaavoitusta varten 1. joulukuuta 2005 päivätyn rinneyhtiön kokonaisnäkemyksen, jossa hän selosti perusteellisesti rakentamisen tavoitteita, rakennusten sijainteja, kokoja, toiminnallisuutta ja tarkoitusta, hiihtohissien aikatauluja ja rakennusoikeuksien hinta- ja tuotto-oletuksia. Esimerkiksi yhtiön tukirakennukseen tulisi kolme kerrosta rinneravintolaa, vuokraamoa ja myymälää varten sekä lisäksi kellarikerros, tekniset tilat ja henkilökunnan autopaikat. Kylpylälle hän esitteli kaksi vaihtoehtoista paikkaa.
Käytyään 3. joulukuuta illansuussa 22 kilometrin lenkillä Pitkäniemi lähetti Ojalalle ja Kuokkaselle sähköpostin, jossa hän kehui, että ”olet laatinut Jussi hienon suunnitelman kylpylän, hotellin, monitoimihallin ja rinneravintolan osalta. Tarjoilemme sen YIT/Holiday. Jos tarjoilemamme hieno ruoka ei kelpaa – emme me sille mitään voi. Se on siinä. Seuraava vaihe on yksinkertaisesti se, että sinä ilmoitat minulle, paljonko haluat rakennusoikeuksia rinneravintolalle ja sen yhteyteen rakennettaville liiketiloille, ei majoitusta”, Pitkäniemi selosti. Ojalan ja Kuokkasen mukaan Pitkäniemen kommentti ”ei majoitusta” käsiteltiin myöhemmin perusteettomana ja hänen omana kantanaan. Se ei perustunut yhtiön näkemykseen, sillä vuokrasopimuksessakin oli sovittu kaupungin kanssa myös majoitusrakentamisesta.
Himos-Huippu Oy:lle oli tulossa kaupungin kanssa 1.8.2005 solmittujen sopimusten perusteella masterplanin osoittamalle ydinkeskustan alueelle 4 500 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Himosvuori Oy:n vuokra-alueelle oli merkitty rinnepalvelujen tukirakennus 1 800 kerrosneliömetriä. Lisäksi kaavatoteutusta odotti vielä Himos-Huippu Oy:n omistama määräala rakenteilla olevien rinteiden ja hissien alaosassa.
Kaupungin tekninen lautakunta asetti Himoskylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 19. joulukuuta sekä käynnisti asemakaavoituksen virallisesti.
Lisäksi oikeuden kautta julkiseksi tulleita karttoja.
Ojalan suunnitteluliitekartat "Banaanisuunnitelma syksy 2005" ennen kuin YIT astui kuvioon ja "Banaanisuunnitelma 1.12.2005", kun YIT jo oli "lumonnut" Asunmaan ja Vaaran, kertoo miten kaupungin ja YIT:n oli helppo tällä materiaalilla alkaa kiilaamaan Himosvuori Oy ulos kuvioista.