Nimellisellä omistusosuudella vältetään kilpailutus

 Olen ihmetellyt asiaa jo tovin ja nyt kun luin Jämsän kaupunginhallituksen esityslistaa, niin pulpahti asia taas päähäni.

Jos julkisia varoja käyttävä "hankintayksikkö", eli esimerkiksi valtio, hyvintointialue tai kunta, haluaa ostaa palvelun, järjestetään hankintalain mukainen kilpailutus, josta edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja valitaan palvelun tuottajaksi.

Jos palvelu hankitaan "sidosyksiköltä", eli kunnan  omistamalta yhtiöltä, kilpailutusta ei kuitenkaan tarvitse järjestää. Tätä kutsutaan in house -järjestelyksi.

In house -asemassa olevan sidosyksikön pitää olla hankintayksiköiden kokonaan omistama. Nimellinen omistajuus kuitenkin riittää. Siis riittä yksi (1) osake.

Eli sidosyksikkö voi myydä palvelua kunnalle tai hyvinvointialueelle ilman kilpailutusta, ja samalla kilpailla yksityisen sektorin kanssa muista asiakkaista.

Tällainen yhtiö saa myydä vapaille markkinoille saa myydä vain viisi prosenttia (5 %).

Eli Keski-Suomen Hyvinvointialue voi ostaa Jämsän Ateria ja Puhtauspalvelut Oy:ltä palveluja kilpailuttamatta, kun se ostaa yhden nimellisarvoltaan olevan osakkeen 1000 €. Niin tämä on vain yksi esimerkki monesta muusta kilpailuttamatta jätetystä hankinnasta. Näitä on lukuisia ja kuuluisin on Helsingin kaupungin palkanlaskennan hankinta Sarastialta.

Perin kummallinen kokonaisuus, mutta kaikki on lainmukaista.

Kaavoihin liittyvien asiakirjojen tekijä on FCG

Mietin tässä miksi FCG:ltä hankintaan kuntiin paljon kaavoitukseen liittyviä "hankintoja"

Kaverini Google kertoo FCG:stä seuraavaa...

FCG Finnish Consulting Group -konserni (FCG) on monialainen Suomessa ja kansainvälisesti toimiva Suomen Kuntaliiton omistama konsulttiyritys. Konserniyhtiöt edeltäjineen ovat olleet mukana yhdyskunnan eri osa-alueiden rakentamisessa miltei 70 vuotta Suomessa ja miltei 50 vuotta kansainvälisesti.

No mitä se Google kertoo siitä, että kuka Suomen Kuntaliiton omistaa...

Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien muodostama rekisteröity yhdistys, jonka toiminnassa ovat mukana myös Suomen maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntayhtymät.

No tämä selittää paljon, miksi kaavoitukseen liittyvien asiakirjojen tekijänä on FCG.

Sähkölaskun riitauttaminen

Kuuntelin Riku Hautamäen TikTok videon. Sitten laitoin Wordin kuuntelun päälle ja laitoin videon uudelleen pyörimään. Hienosti muuten litteroitu. Hieman fiksailin. 

Reilusti kohonnut sähkölasku kannattaa riitauttaa.

Sähköyhtiö saattaa vastata siihen seuraavasti:

Sopimuksissa noudatamme Energiateollisuus Ry:n suosittelemia sähkönmyyntiehtoja SME 2014. Sähkönmyyntiehtojen kohdassa 8.8 mainitaan, että sähkönmyyjän on lähetettävä sähkönkäyttäjille ilmoitus hinnanmuutoksista siten, että muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoituksessa tulee olla myös muutoksen peruste. Sähkönmyyntiehtojen kohdan 8.8 mukaisesti olemme lähettäneet ilmoituksen hinnanmuutoksista kuukautta ennen muutosajankohtaa. Lähettämässämme hinnanmuutoskirjeessä hinnankorotuksen syyksi olemme ilmoittaneet kohonneet hankintakustannukset. Hinnanmuutosilmoituksemme saatuaan asiakkaalla on oikeus irtisanoa myyntisopimus päättyväksi 2 viikon irtisanomisajoin. Tällöin muutetut hinnat eivät koske sähkönkäyttäjää. Näin ollen toteamme, että lähettämämme lasku on aiheellinen ja sopimuksen mukainen. 

Tähän kannattaa vastata seuraavasti:

Vastauksessanne ei valitettavasti tule esiin, paljonko hankintakulut ovat kasvaneet vuoden alusta. Nyt sähköenergian on hinta on siis yli tuplaantunut alle vuoden aikana. Perusteeksi kelpaavia lukuja hankintakustannuksen noususta ei ole esitetty. Lisäksi sähkömarkkinalain § 67 määrittää, että sähköä on toimitettava kohtuulliseen hintaan. Nyt hinnan kohtuullisuus on käytännössä mahdotonta selvittää, kun ei ole nähtävissä energian hankintakulujen muutosta. Lukuja siis tarvitaan asian läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Eli vaaditaan perusteet, miksi hinta on merkittävästi muuttunut.

Jos sähköyhtiö ei tähän vastaa, niin asia tulee viedä kuluttajavirastoon.

Hullunmylly - Sähkö pohdituttaa

Aamulla, kun meikäläisen pää on virkeimmillään, niin sorvailen pienen kevennyksen.

Ennen sitä illasta katsottiin jotain sarjaa tai elokuvaa, osa täytteli ajankulukseen ristikoita ja kyseltiin kaverilta neuvoja, mikä tuo sana olisi, tai tehtiin jotain "kivaa".

Nykyään pohditaan ja tutkitaan, että mitä se sähkö maksaa huomenna? Mitä kodinkoneita pidetään päällä ja mihin kellonaikaan? Onko huomenna saunapäivä?  

Vai tehtäisiinkö muutoksia kotiautomaation pörssisähkö optimointiin? Tai sitten mietitään, milloin laitetaan puita takkaan, tehdäänkö sen aamulla vai vasta iltapäivällä? Tuuleeko? Tsekataan tuuliennuste ja samalla tarkistetaan lämpötilaennuste.

Tämä saattaa olla meidän arkipäivää syksyllä 2023, kun ns. halpa sähkösopimus päättyy ja alkaa "hullunmylly".

Jättiläisen kivi

Pikku retkelle lähdettiin Kuoreveden rantamaisemiin. Auto laitettiin parkkiin Kuoreveden kirkon pihaan. Ensimmäinen opaste Jättiläisen kivelle oli jo kirkolle mentäessä oikealla puolella kuusiaidan juuressa. Matka jatkui kirkon pihan poikki vasemmalle kirkkoveneelle, joka oli katoksessa. Rakennuksen kulmalla oli toinen opaste. Kiersimme rakennuksen oikealta. Sitten kävelimme erittäin mutkittelevaa polkua kohti Jättiläisen kiveä. Opasteita oli aina silloin tällöin. Ylitimme mökkitien ja sitten olimme jo aika lähellä. Hetken kuluttua Jättiläisen kivi oli edessämme. Se on valtava, "pyöreän muotoinen" siirtolohkare aivan rantatöyräällä. Ihmettimme ja hämmästelimme luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua monumenttia. Laskeuduimme tönnäältä järven jäälle ja kävelimme jäitse takaisin kirkolle. Kirkon pihassa oli "päättömästi" liikkuneen hiiren jäljet. Jälkiä oli pitkin parkkipaikalta kirkolle menevää tietä.. 

Kävelemämme reitti kulki seuraavasti https://share.trailmap.fi/12783824367836. Matka ei ollut pitkä, vain 0,8 km.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki Jättiläisen kivi

Retkipaikka.fi kirjoittaa seuraavasti, Jättiläisen kivi: 

Jättiläisen kivestä ei ole tiedossa perimätietoa palvontapaikkana, mutta sijainniltaan ja muodoltaan se on hyvin seidan kaltainen, voimaa ja pyhyyttä uhkuva kivi. Ei liene sattumaa, että kirkon paikka valittiin aikoinaan aivan Jättiläisen kiven tuntumasta. Onhan useita esimerkkejä siitä, että kristinusko sulautti vanhat pakanalliset tavat omiinsa ja otti myös haltuun vanhoja pyhiä paikkoja uuden uskonnon nimissä.

Kuorevesi on nykyisin osa Jämsän kaupunkia. Pysyvä asutus tuli seudulle keskiajan loppupuolella. Sitä ennen Kuoreveden metsiä ja kalavesiä hallitsivat saamelaiset ja hämäläiset eränkävijät. Heidän palvontapaikakseen Jättiläisen kiveä on helppo kuvitella. Kiveen on varmasti liittynyt tarinoita siitä, kuinka jättiläinen on tuonut tai viskannut kiven paikoilleen.

Jättiläisen kiven historia palvontapaikkana saattaa mennä jopa tuhansien vuosien taakse, kauas kivikaudelle. Kiven kolmella syrjällä on selvää punaista väriä, joka saattaa olla tuhoutunut muisto kivikautisesta kalliomaalauksesta.

Väriä on myös saatettu sivellä kiven pintaan ilman, että on ollut tarkoituskaan tehdä mitään kuvia. Saamelaiset ovat voidelleet seitojaan verellä tai rasvalla varmistaakseen paremman metsästys- tai kalastusonnen. Mahdollisesti punavärin sivelemisellä oli sama tarkoitus, tai sitten sitä kautta on saatu yhteys kivessä asuvaan henkeen. Museoviraston rekisteriportaalin mukaan Jättiläisen kivi on samalla korkeudella merenpinnasta kuin alueen tunnetut kivikautiset asuinpaikat.

Kokouksien historiaa

Tässä on tullut oltua jo tovin työelämässä. Työt alkoivat 1990-luvun puolivälissä. Mietiskelin tässä, miten kokoukset ovat muuttuneet tänä aikana.

Alkuaikoina kokoukset kutsuttiin ihan erillisellä A4 -kutsulla paikalle. Kutsussa oli aika, paikka ja kutsutut henkilöt. Kokouksesta laadittiin muistio. Isoimpien kokousten muistiot kirjoitti sihteeri puhtaaksi ja oikoluettiin muutaman kerran, jotta se tuli valmiiksi. Muistio ja liitteet (noin 30 s.) kopioitiin kopiokoneella noin kolmeenkymmeneen kertaan. Sitten ne laitettiiin kirjekuoreen ja lähetti kiikutti ne ympäri tehdasta niska vääränä. No osa muistion saatuaan heitti sen suoraan roskiin ja osa tallensi mappiin. No se oli sitä aikaa.

Ajan saatossa kokoukset muuttuivat kirjalleen. Tuli taskukalenterien tilalle sähköiset kalenterit kutsuja varten. Fläppitaulut korvattiin videotykeillä ja nyt käytetään isoja näyttöjä. Muistiot kirjoitettiin ensin vihkoon ja myöhemmin ne kirjoitettiin kokoukseen tiimellyksessä suoraan läppärille.

Kokouksiin liittyi usein paikasta toiseen liikkuminen. Tehtaan sisällä tuli varata riittävästi aikaa paikasta toiseen eli kokoukseen siirtymiseen 5-10 min. Välillä kokoustettiin toisella tehtaalla ja siirtymiseen tuli varata 30 min suuntaansa. Toisinaan aamujunalla paukutettiin menemään isolle kirkolle palaveriin. Joskus palaveri kesti vain tunnin ja sitten taas kolisteltiin junalla kotiin. Yleensä kokous kesti koko päivän. Toisinaan mentiin pirssillä isolle kirkolle aamusta ja illalla takaisin. 

Harvemmin, mutta joskus tehtiin päivän keikkoja Keski-Eurooppaan. Aamulla ennen neljää noustiin unisena taksiin. Sitten otettiin suunta Seutulan kentälle. Lento kohteeseen ja päivä siellä. Sitten pirssi vei viimeiseen iltakoneeseen ja lennettiin takaisin Seutulaan. Pirssi oli odottamassa ja joskus yhden kahden maissa oltiin kotona sängyn pohjalla. Ja aamuksi töihin.

Paras keikka oli eräällä henkilöllä seuraava. Taksilla Seutulan kentälle ja lento Eurooppaan. Sumun takia kone ei voinut laskeutua oikeaan kohteeseen. No kokous meni sivu suun, kun kone laskeutui toiselle kentälle. Sitten seuraavalla koneella kohti Helsinkiä ja sieltä pirssillä kotiin. Lentävä lause syntyi: Tulihan käytyä Euroopassa.

Viime aikoina etäkokoukset ovat tulleet kaikille tutuiksi. Korona vielä vauhditti siirtymää. Enää harvemmin kokoonnutaan neuvotteluhuoneeseen. Kaikkien on helppo osallistua Teams:n välityksellä kokoukseen. Osallistujat istuvat omissa konttoreissa luurit päässä ja seuraavat ruudulta kokouksen etenemistä. Kokouksesta toiseen siirtymiseen menee aikaa sekunnista viiteen. 

Kokouksia on helppo järjestää katsoo vain kaikkien osallistujien kalenterista vapaan ajan ja laittaa kutsun liikkeelle. Tietysti nykyinen kokoustaminen vaatii kokouksen vetäjältä erilaisia ominaisuuksia kuin ennen.

Itse välillä kokoustelen Intialaisten kanssa IT-asioissa. Teams kutsulla esitetään palaveriaika. Kokous etenee ruudulla ja ääni kuuluu kuulokkeista. Välillä tehdään pikakokouksia ihan hetken mielijohteesta jotain ongelmaa ratkottaessa. Tarpeen mukaan saatetaan kesken kokouksen ottaa joku asiantutija mukaan kokoukseen, jos hän on vihreällä eli vapaana.

Onneksi vielä joskus on niitä vanhan ajan kokouksia ihan neuvotteluhuoneessa. Se tuntuu ihan historian havinalta.

Maailma on muuttunut. Matkustaminen on vähentynyt ja hektisyys on kasvanut. 

Mitä seuraavina vuosia tapahtuu, niin sitä en näe kirkkaana kristallipallostani.

Juveninkoski - Talvi

Tuli lähdettyä talvella Juveninkoskelle. Auto jätettiin parkkiin. Kävimme ensin alhaalla koskea katsomassa. Nousimme takaisin tielle ja ns. kaupan kulmalta laskeuduttiin hyvää polkua pitkin kosken juurelle. Vettä ei juurikaan koskessa virrannut ja se oli lähes kauttaaltaan jään peitossa. Kevääseen verrattuna kosken pauhu oli vaisu. Palasimme autolle pienen lenkin kiertäen. Kävimme uimapaikalla, "puulajimetsässä" ja koululla.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki Juveninkoski

Oheinen teksti on opaskyltistä:

NYTKYMENJOKI

Vieressä virtaava kapea ja mutkikas Nytkymenjoki on tärkeä osa Partalan kylän ympäristöä ja luontoa. Nytkymenjärven vedet putoavat jokea pitkin lähes 70 metriä alempana olevaan Päijänteeseen. Joen mahdollisuudet voimanlähteenä huomattiin varhain.

Niinpä koskissa alkoi vähitellen "kivet kuiskia ja rattaat rupattaa". 1800-luvun puolesta välistä 1950-luvun saakka Partalan kylä oli useiden huopa- ja suksiverstaiden ja - tehtaiden, myllyjen ja sahojen sekä keväisten koskiuittojen kylä. Sahat, myllyt ja pärehöylät saivat käyttövoimansa Nytkymenjoen koskista. Vielä nykyisinkin Partala tunnetaan sekä Suomessa että maailmalla kahdesta toimivasta huopatehtaasta, jotka ovat Huopaliike Lahtinen ja Alhon Huopatehdas.

JUVÈNINKOSKI

Nytkymenjoessa on yhdeksän koskea, joista vieressä pauhaava Juveninkoski on komein. Sen putouksen korkeus on n. 6 metriä. Tiettävästi Juvėninkoski on Etelä- ja Keski-Suomen korkein vapaana kuohuva koski. 1900-luvun alussa Juvèninkoskesta sai käyttövoimansa sekä Erkki Wuorenpään mylly että Eerik Juvénin mylly ja pärehöylä. 1930-luvulla Jämsässä tunnettu liikemies Heikki Juvèn perusti isänsä Eerikin myllyn ja pärehöylän lähettyville suksiverstaan, josta vähitellen kehkeytyi menestyvä suksitehdas. Tehtaassa valmistettuja suksia toimitettiin kaikkialle Suomeen myös puolustusvoimille. Juvėnin suksitehtaan työntekijöiden määrä oli suurimmillaan noin 30 henkilöä, pääasiassa Partalan kylän miehiä ja naisia. Tehdas oli kylässä merkittävä kyläläisten työllistäjä. Suksitehtaan toiminta päättyi 1950-luvulla. Juvėninkosken sillan toisella puolella, kosken yläjuoksun oikealla rannalla oleva kellertävä tiilinen rakennus on Siltalan huopatehdas. Se rakennettiin 1940-1950-lukujen vaihteessa. Tehtaan toiminta jäi lyhytaikaiseksi ja tyrehtyi kokonaan 1950-luvun lopulla, kun tehtaan omistaja Verner Siltala kuoli.

PARTALANKOSKEN KYLÄYHDISTYS

Juveninkosken näköalapaikan kunnostamishankkeen puuhahenkilöinä ovat toimineet kyläyhdistyksen aktiiviset jäsenet. Talkoissa on ollut runsaasti väkeä. Lisäksi monet kyläläiset ovat lahjoittaneet tarvikkeita näköalapaikan rakentamiseen.

Myös Jämsän kaupunki on tukenut taloudellisesti kunnostustyötä.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt

Ennen kaikki oli toisin, jopa paremmin ja niin on aina ajateltu. Maailma muuttuu ja me muutumme mukana. Emme vain huomaa sitä. Oliko ennen kaikki paremmin kuin nyt vai toisinpäin? 

Ruokakaupassa käytiin ennen useasti ja monesti se sijaitsi kävelymatkan päässä. Nykyään kaupat ovat kaukana ja niissä asioidaan pari kertaa viikossa, yleisimmin autolla.

Jotta kaupassa asiointi onnistui, niin rahaa oli haettava pankista henkilökohtaisesti. Pankkivirkailija laski rahat ja merkitsi ne käsin pankkikirjaan. Nyt asiointi hoituu pankkikortilla tai mobiilimaksamisella.

Oravan nahka-ajan jälkeen siirryttiin kolikoihin ja myöhemmin tuli setelit. Nykyisin taitaa suosituin maksutapa olla lähimaksu, pankkikortti tai mobiilimaksaminen. Monella ei ole juurikaan käteistä rahaa muuta kuin varuilta. 

Laskut toimitettiin postinkantajan toimesta postilaatikkoon tai luukusta eteiseen. Ne kiikutettiin lähipankkiin ja siellä pankkivirkailija maksoi laskun ja merkitsi suorituksen pankkikirjaan. Laskusta jäi paperinen tosite, jolla voi todistaa maksaneensa lasku. Nykyisin laskun saa yleisimmin sähköisesti ja maksu hoituu joko e-laskuna tai älykännykällä luetaan viivakoodi ja suoritetaan maksu. Tosite on digitaalisena verkkopankissa.

Vakuutusasioissa mentiin vakuutuslaitoksen konttoriin ja hoidettiin asia. Nyttemmin asia hoituu soittamalla tai verkkoasiointina. Soittamalla asioiden hoitaminen on joskus työlästä, mutta onneksi pääosin asiat hoituvat verkossa melko kivuttomasti.

Kirjeet toimitettiin ennen postilaatikkoon. Hetken aikaa oli teleksi ja sen jälkeen sen korvasi faksi, jolla lähetettiin "aaneloset" bitteinä jopa maapallon toiselle puolelle. Nykyinen kirjeen korvaaja on sähköposti, jolla hoituu asiat murto-osasekunneissa minne päin maailmaa tahansa. 

Ennen televisiota kuunneltiin radiota. Sitten tuli se mustavalkoinen "lumisateinen" laatikko, josta katsottiin yhdeltä tai jopa toiseltakin kanavalta ohjelmia. Väritelevision kulta-aika koitti sen jälkeen. Jos kanavia halusi vaihtaa oli noustava sohvalta ja vaihdettava omin pikku kätösin kanava. Nyt elämme murroksessa, missä "ajastettu" TV-ohjelmatarjonta on muuttumassa. Ohjelmia voidaan katsoa milloin vaan ja missä vaan, melkein millä välineellä vaan, älykännykkä, tabletti, tietokone tai internetissä oleva televisio.

Puhelut hoidettiin kampea vääntämällä ja pyydettiin keskusta yhdistämään tiettyyn paikkaan. Monesti linjat olivat huonoja eikä yhteyttä aina saatu. Sen jälkeen voitiin numerokiekkoa itse pyörittelemällä valita haluttu vastaanottaja. Ja kaikki tämä toimi vain siellä, missä oli puhelinlangat. Ulkomaanpuhelut olivatkin pitkään aika hepreaa, eivätkä aina onnistuneet. Nyttemmin kaivetaan älykännykkä taskusta ja kilautettaan kaverille melkein ihan minne päin maailmaa tahansa.

Sanomalehdet tuli joka aamu eteiseen oven luukusta tai siten tiellä sijaitsevaan postilaatikkoon. Sitten tuli se digitaalinen murros ja nyt uutiset toimitetaan digitaalisena. Lukuvälineenä voi olla monenlaiset digilaitteet. 

Veroasiat etenkin veroilmoitus hoidettiin niin, että kaikki liput ja laput liitettiin veroilmoituksen liitteeksi. Paksu kirjekuori toimitettiin verotoimistoon ja myöhemmin posti kuljetti sen. Nyt veroilmoitus voidaan tarkistaa verkossa ja tarvittaessa täydentää. Suurin osa tiedoista siirtyy automaattisesti veroilmoitukseen ja liitteitä ei tarvitse enää liittää.

Aion pysyä alati muuttuvan maailman kyydissä. En ota kantaa siihen mennäänkö oikeaan suuntaan. En myöskään voi vaikuttaa muutoksen suuntaan.

Onneksi enää ei käydä kauppaa oravannahoilla.

Vuosittaisen sähkölaskun suuruus

Aikoinaan rakentelin oheisen laskennan, jolla olen laskenut vuosittaisen sähkölaskun suuruuden. 

Samaisella laskennalla olen vertaillut, mitä eri sähkönhinnat vaikuttavat vuosittaiseen sähkölaskun suuruuteen. Aina määräaikaisen jakson umpeuduttu olen vertaillut eri tarjouksia syöttämällä luvut taulukkoon.

Voit muuttaa keltaisia kenttiä ja taulukko tuottaa halutun vastauksen. 

Toteutus on tehty Google Sheet taulukkolaskennalla. 

Sähkö - Siirtohinta ja energian hinta

Kaikki puhuu sujuvasti siirron ja energian hinnoista. Näistä muodostuu kokonaishinta. Mietiskelin asiaa tarkemmin ja tulin siihen tulokseen, että onhan tuokin laskettava vähän tarkemmin.

Siirto

Eli sähkön siirrossa on päiväsiirrolle ja yösiirrolle hinta. Jotta saa oikean siirron hinnan tulee hinta painottaa päivä- ja yökulutuksella. Siitä saadaan ns. siirron hinta ja päälle on lisättävä sähkövero. Eli painotettuna laskettuna

• siirron hinta on 6,09 snt/kWh.

Energia

Energian osalta homma on hieman helpompi. Tarvitsee laskea vain päivän ja yön kulutussuhteella painotettu hinta. Eli

• energian hinta on 4,64 snt/kWh.

Sähkön hinta

Lopuksi lyhyellä matematiikalla yhteenlaskien laskettuna saadaan kulutuksella painotettu

• sähkön oikea hinta 10,73 snt/kWh.

Väärä sähkön hinta

Lisäksi laskin "nopeasti" vain päivän siirron ja päivän energian yhteen ja lisäsin veron. Eli ihan pikalaskutoimituksella laskettuna

• sähkön hinta olisi 11,99 snt/kWh. Tämä on kuitenkin väärä arvo laskennoissa.

No tulipahan taas selviteltyä sähkön hintoihin liittyviä ihmeellisyyksiä eli matemaattisia totuuksia.

Sähkö - Yöhinta

Tuli tässä taas mieleen yksi tarkkuus asia sähkölaskennoissa. Lämminvesivaraaja lämpenee yösähköllä ja täten tulee käyttää oikeita hintoja suihkun hinnan laskemiseen, koska lämminvesivaraajan vesi lämpenee yösähköllä.

Joten laskin taulukosta yhteen

• Yösiirron hinnan 2,45 snt/kWh
• Sähköveron 2,79 snt/kWh ja
• Yöenergian hinnan 3,99 snt/kWh

Tulokseksi saadaan lämminvesivaraajan käyttämän yösähkön hinta eli 

• 9,23 snt/kWh.

Ja tällä sähkönhinnalla tulee laskea suihkun hinta.

Pörssisähkö ja kiinteähintainen sähkö

Monet vannovat pörssisähkön nimeen. Tähän on syynä kiinteähintaisten sähkösopimusten ryöstöhinnat. Hieman Googlettelin asiaa ja löytyi seuraavaa pörssisähkön nk. SPOT hinnoista.

Vuosikohtaiset spot-sähkön (pörssisähkön) keskihinnat ovat olleet seuraavat:

• 2018 spot-keskihinta 5,80 snt/kWh
• 2019 spot-keskihinta 5,46 snt/ kWh
• 2020 spot-keskihinta 3,47 snt/kWh
• 2021 spot-keskihinta 8,95 snt/kWh
• 2022 spot-keskihinta 15,41 snt/kWh

Sitten katsoin määräaikaisia, kiinteähintaisia tarjouksia ja niiden hinnat vaihtelevat 20-40 snt/kWh välillä.

Tällä hetkellä ei taida olla oikein pörssisähkön voittanutta. Mutta 1-2/2023 näyttää mihin SPOT-hinta korkeimmillaan asettuu. Pidän kuitenkin pörssisähköä ns. sattumasähkönä, koska hinta muodostuu ihan arvaamattomasti.

Täytyy todeta vaan, että jo nyt olisin tekemässä uutta sopimusta, niin olisi hankala tilanne. Onneksi nykyinen sähkösopimukseni päättyy vasta alkusyksystä 2023.

Joten täytyy seurailla ja odottaa. Ilmeisesti tilanne "rauhoittuu" ensi syksyksi.

Suihkun hinta

Nyt ylitin itseni ja sain kuin sainkin tehtyä laskentakaavat siitä, kuinka veden lämmittämiseen kuluva energia lasketaan. Sitten laskin tarvittavan energian ja veden hinnan. Lopputuloksena syntyi "suihkun hinta".

Nyt pääsen lähes mielivaltaisesti laskemaan mitä vaan.

Laskentakaavan otin Motivan sivulta.

Jos haluat excel -laskentataulukon, niin voit laittaa sähköpostia jyrki.kokko@gmail.com

LASKENTATAUKKO: Google Sheet, Suihkun hinta

Laskentakaava

Laskentataulukko

Suihkussa käynnin hinta

Energia-asioita pähkäillessäni löysin Ilta-Sanomien sivulta hyvän laskurin, mikä kertoo suoraan suihkussa käynnin hinnan.

Ilta-Lehti on käyttänyt laskurin rakentamisessa Motivan tietoja. Siinä on laskurin oletuksina käytetty seuraavia asioita. Veden hinta 3,40 eur/m³ ja virtaama 12 litraa/min. Kylmän veden lämpötila 5 astetta ja energiankulutukseksi laskettu kylmän veden lämmittämiseen kuluva energia.

Edellä mainituilla oletuksilla on hyvä vertailla suuruusluokkia suihkussa käynnin hinnaksi. Sitten otin muutaman esimerkin.

Sähkön hinta 13, suihkun kesto 2 ja kertoja viikossa 14 >>> kuukausihinnaksi tulee noin 12 €

Sähkön hinta 30, suihkun kesto 2 ja kertoja viikossa 14 >>> kuukausihinnaksi tulee noin 21 €

Sähkön hinta 13, suihkun kesto 15 ja kertoja viikossa 14 >>> kuukausihinnaksi tulee noin 89 €

Sähkön hinta 30, suihkun kesto 15 ja kertoja viikossa 14 >>> kuukausihinnaksi tulee noin 155 €

Eli katso itse oma suihkussäkäynnin hintasi linkin laskurilla. Sitten voit tuumailla onko se paljon rahaa vai ei. Ja jos jotain on tehtävissä, rahan säästämiseksi, niin katso sekin. Voi olla helppoa rahaa tiedossa.

Ilmalämpöpumppu ja pörssisähkö

Laskeskelin, että jos sähkön hinta on noin 5 c/kWh ja ilmalämpöpumpulla pystyy tällöin säästämään 200 kWh/kk lämmityskaudella eli noin 20 €/kk. Tässä on huomioitu siirto ja energia sekä verot.

Vastaavasti pörssisähköllä, jonka hinta keskimäärin olisi esimerkiksi 20 c/kWh, niin tällöin ilmalämpöpumppu säästää hieman yli 50 €/kk.

No tämä kaikki on vain rahaa. Suurin hyöty tulee kuitenkin kesäaikana siitä, kun sisäilma on mukava eli kuiva ja viileän tuntuinen (+ 26 C). Sitä mukavuutta ei voi oikein rahassa arvottaa.

Säästö 200 kWh/kk ja hinta noin 5 c/kWh

Säästö 200 kWh/kk ja pörssisähkön hinta noin 20 c/kWh

Sähkönkulutus ja ilmalämpöpumppu

Olen seurannut sähkönkulutusta tarkemmin ilmalämpöpumpun hankinnan 9/2021 jälkeen. Vertailuajankohtana on vuodet 2019 ja 2020 sekä alkuvuosi 2021 syyskuuhun saakka.

Näyttää silleen, että kesällä jäähdytys ei lisää havittavissa olevaa sähkönkulutuksen määrää, kuvaajalla vasen yläosa. Ja talviaikana, oikea alaosa eli lämmityskaudella,  sähkönsäästöhyöty on noin 200 kWh/kk.

Ohessa kuvaaja, kuukauden keskilämpötilat kuukausittaisen sähkönkuluksen funktiona.

Sähkönkulutus 2021 vs. 2022

Suorasähkölämitteisen talon sähkönkulutusta pystyy vähentämään. Oheiset muutokset on saatu pienillä teoilla. Sisäilman lämpötilaa on säädetty hieman alemmaksi, noin yhden asteen verran. Ilmalämpöpumppu on ollut koko lämmityskauden lämmittämässä. 

Täytyy todeta, että kesällä oli yläkerrassa ilmalämpöpumppu jäähdyttämässä koko kesän ja silti vuosikulutus oli laskenut. Eli jäähdytyksellä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta. Tarkennan vielä, että jäähdytys oli asetettu + 26 C ja sillä sisäilma tuli raikkaan viileäksi. On muuten ilmalämpöpumpun ehdottomasti paras ominaisuus asumismukavuuden kannalta.

Yölle kulutusta on siirretty yhdellä massavaraajalla ja tietysti lämminvesivaraajalla.

Pienen työn tulos on ohessa. Eli kokonaissäästö on noin 1900 kWh/v.

Ensi syksynä 2023 tulee keksiä uusia konsteja, jos pörssisähköön joutuu menemään. Yksi konsti on laittaa lämminvesivaraaja lämpenemään yöllä kello yhdestä eteenpäin. Massavaraajat voisi myös asettaa lämpenemään yöllä yhdestä eteenpäin. Sitten edessä voisi olla investointi eli hankkia alakertaan ilmalämpöpumppu. 

Katsotaan mihin maailma menee kevään ja kesän aikana.

Luonnon luoma

Märän jakson jälkeen pakasti ja auton etuikkunassa oli hienot luonnon luomat muodostelmat. Hieman korjailin kuvaa, jotta yksityiskohdat erottuvat paremmin "bittiviidakossa". En muista vastaavia ennen nähneeni.