Pukalan virkistysmetsä

Joulukuisena sunnuntaina suuntasimme Orivedelle Pukalan virkistysmetsään. Keli oli nollan tietämissä. Tie Juurakon kautta Siitinjärven pysäköintipaikalle oli erittäin liukas. Viimeiset muutama sata metriä varsinkin. Olimme parkkipaikalla noin klo 10.

Parkkipaikalta lähdimme patikoimaan kartan sinisellä merkittyä reittiä vastapäivään. Ensin kiersimme Vähä-Musturin ja sitten sivuutimme Iso-Musturin. Sitten jatkoimme reitin eteläisimpään osaan Pukalaan, joka on reitin hienoin paikka.

Pukalan laavulla hyvä ruoka kruunasi retken. Kolea tuuli järveltä hieman haittasi. 

Paluumatkan reitti oli metsäisempi ja hämärä rupesi jo laskeutumaan metsän siimekseen. Parkkipaikalla oli jo selkeästi hämärää ja kello oli noin 15.30. Loppujännityksenä oli kuinka pääsimme parkkipaikalta erittäin liukasta tietä muutamat ensimmäiset sadat metrit. Jaappanilainen ei ollut moksiskaan. 

Joulukuussakin voi metsään lähteä samoilemaan. Lunta oli korkeilla metsäisillä osuuksilla 5-10 cm ja reitin eteläosissa ei ollenkaan.

Matkaa reitillä on noin 7,5 km.

Karttalinkki

Teknisen lautakunnan työohjelman "lunttilappu"

Kansalaisten ja veronmaksajien sekä luottamuspäättäjien kannalta olisi hyvä, että kaupungin talousarviossa ja työohjelmisa olisi työkohteet oikeilla ja kohteesta kertovilla nimillä.

Teknisen lautakunnan työohjelma 14.12.2017

Himoksen alue:
Haiskankuja (Himoskylän asemakaavan)

Kuikkajärven purkuoja (Kylpylän asemakaava)
Peikkometsäntie (Kylpylän asemakaava)
Himoksen parkkipaikat LP1 ja 2 (Kylpylän asemakaava)
Hidastusosuus (Kylpylän asemakaava)
Länsikeskuksen tien risteysjärjestelyt (Länsikeskuksen asemakaava)
Himosraitin rakentaminen (Himoskylä asemakaava)
Muurajaisrinteen kunnallistekniikka (Länsikeskuksen asemakaava)
Kunnallistekniikka (Vanhan golfkentän asemakaava)
Sovintoraitti (Patalahden golfkentän asemakaava)
Kunnallistekniikka (Päijänrannan asemakaava)
Salavantie,Vahverontie ja Haperontien kunnallistekniikka (Patalahden golfkentän asemakaava)
Kunnallistekniikka (Lintuvuoren asemakaava)

Työohjelman lukeminen teettää suurta tuskaa ilman lunttilappua.

Miksi ei voida kirjoittaa selkeästi?

Asiat tulisi kirjoittaa ymmärrettävästi ja yksiselitteisen selkeästi. Samassa veneessä ollaan kaikki, kansalaiset, veronmaksajat ja luottamuspäättäjät.

Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n maanvuokrasopimuksella kehittämismalli

Kun kävin läpi aiempia kirjoituksiani ja kirjoitusteni myötä esillä olleita faktoja Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n Himos Hiihtokeskuksen maanvuokrasopimuksella rakentamisen rahoitusmallia, niin muistin kehittämismallista ja eri tapauksista Himottu Vuori historiikkikirjasta seuraavaa.

Honkarakenne vauhditti laajennusta (s. 73)

”Himosvuori Oy:n hallitus päätti 6. elokuuta 1986 kahden hengen tuolihissin rakentamisesta Pohjois-Himokseen. Investoinnin arvoksi laskettiin maanrakennustöineen 2,3 miljoonaa markkaa. Tuolihissi parantaisi laskettelukeskuksen palvelutasoa ja suosion kasvaessa lisäisi hiihtokeskuksen tärkeää hissikapasiteettia.

Rahat investoinnin omarahoitusosuuteen löytyivät siten, että Honkarakenne Oy:lle myytiin rakennusoikeutta 1 250 000 markalla sekä Pohjois-Himoksen päältä että Patalahden vastarannalta. Puolet kauppasummasta eli 625 000 markkaa saatiin heti ja loppuosa hiihtokeskuksen laajentumisen myötä puutavaratoimituksina.

Olimme aloittaneet rakentamisen Tahkovuorella vuokramaille, mutta Himoksella esillä oli aina sekä Jussin että rahoittajien toivomuksesta ensin vuokraaminen ja myöhemmin maiden ostaminen. Kyllä se malli toimi sekä Pohjois-Himoksen laella että Patalahden rannassa”, Mauri Saarelainen kertoo.”

Siis jo 1986 Hiihtokeskus Himosvuori Oy toteutti mallia, että rakennusoikeustontti luovutettiin rakennusoikeuteen perustuvalla kauppahinnalla ja vuokrarasitteen vapauttamisen hinnalla.

Laajennus Saksalan maille? (s 83)

”Honkarakenne oli kiinnostunut Himoksen kasvusta ja halusi olla jatkossakin mukana rakentamassa lomamökkejä ski-in ski-out -periaatteella. Rakentaminen piti keskittää sinne, missä loma-asunnot menivät kaupaksi eli laskettelurinteiden viereen. ”Olimme Honkarakenteen Mauri Saarelaisen kanssa tyytyväisiä varsinkin Pohjois-Himoksen yläosan onnistumisesta ja lomamökkien myynnistä. Ajattelimme laajentaa yläosan rakennusalueita ja tehdä viereen samanlaisen kuvion. Monistaisimme systeemin niin, että merkittävä osa hissi-investoinneista ja muun rinnetoiminnan kehityksestä rahoitettaisiin rakennusoikeuksien myynnillä”, Juhani Ojala selvittää.

Ongelma syntyi siitä, että yksityiset maanomistajat eivät halunneet myydä halutuilta paikoilta maitaan. Niinpä Ojala lähetti 27. helmikuuta 1987 kaupungille kyselyn sen omistamasta Saksalan tilasta. Vain kolme viikkoa myöhemmin kaupunginhallitus päätti ”varata toistaiseksi” Saksalan noin 22 hehtaarin määräalan Himosvuori Oy:lle.”

Siis Hiihtokeskus Himosvuori Oy varasi itselleen toistaiseksi kaupungin omistamasta Saksala tilasta n. 22 ha:n määräalan, minkä varauksen kaupunki on voimassa olevan kehittämismaanvuokrasopimuksen oikeudenkäynnin aikana kiistänyt.

Tärttävuori-hanke haihtui ilmaan (s. 89)

”Jorma Hämäläinen aloitti Äänekosken kaupunginjohtajana syyskuussa 1988 ja käynnisti melkein ensitöikseen kunnallisen laskettelukeskuksen perustamisen Tärttävuoreen. Suunnitelmien lähdettyä etenemään hän otti yhteyttä Juhani Ojalaan, jolla oli heti mielessä mielenkiintoinen rahoitusmalli. Riskit ja voitot olisi jaettu tasan. Investointien toteutus ja taloudellinen kannattavuus olisivat perustuneet rakennusoikeuksien eli kaavoituksen voimaan. Toukokuussa 1989 Himosvuori Oy ja Äänekosken kaupunki allekirjoittivat aiesopimuksen yhteisyrityksen perustamiseksi. Rakentajaksi neuvotteluihin kutsuttiin Rinvest Oy:stä Pekka Järvinen ja Jari Lahtinen, jotka Ojala oli oppinut tuntemaan Himokselta. Kaupunki ja Rinvest sopivat, että sijoittajayhtiö ostaisi perustettavalta Tärttä Oy:ltä rakennusoikeudet vieressä sijainneeseen Kotakennään kaava-alueeseen summalla, joka olisi vastannut laskettelurinteen investointirahoja.

Ojala suunnitteli rinteitä omilla rahoillaan, ja Hämäläinen antoi hänelle luvan hakata Tärttävuoreen hissilinjan. Niin Ojala pääsi mittaamaan hissien paikat suunnittelua varten. Vitsiniekat nimesivät maastoon hakatun hissilinjan myöhemmin Hämäläisen uraputkeksi, siis niin, että sen suunta on ylhäältä alaspäin. Vaikka Rinvestin tulo näytti varmalta, Hämäläinen vaistosi vaaran. ”Nyt pitää olla tarkkana”, hän sanoo ajatelleensa. Ratkaiseva valtuuston kokous oli maanantaina 15. tammikuuta 1990. ”Aamulla työpöydälleni tuli kirje, jossa Rinvest Oy irtisanoi maakaupoista tehdyn esisopimuksen. Kirje meni iltapäivällä pidettyyn kaupunginhallituksen kokoukseen, jonka päätöksellä Tärttävuori-hanke Kotakennään maakauppoineen vedettiin pois valtuuston esityslistalta.”

Rinvestin kirje oli Hämäläisen mielestä täyttä huuhaata. Ojala sen sijaan hoiti osuutensa projektissa äärimmäisen ammattimaisesti. ”Oli vahinko, että hanke kaatui rahoituksen puutteeseen.”

Siis koko Äänekosken uuden Tärttävuoren laskettelukeskuksen rahoitus olisi hoidettu Kotakennään asemakaava-alueen rakennusoikeuksilla. Ojalan mielenkiintoinen rahoitusmalli kelpasi Äänekosken kaupungille!

Kaupunki maanomistajaksi Keski-Himoksella (s. 140)

”Jämsän kaupungilla oli hiihtokeskuksen perustamisen hetkellä 1980-luvulla maita vain Himosvuoren lakialueella Saksalan tilalla, jonka määräalasta kaupunginhallitus antoi Himosvuori Oy:lle maaliskuussa 1987 ”toistaiseksi varauksen” hiihtokeskustoimintaa ja sitä tukevaan käyttöön. Lisäksi kaupunki omisti Säyrylän koulun ympäröivine maineen, jotka se luovutti 1986 Säyrylän Vapaa-aikakeskus Oy:lle. Matkailupuistohankkeen nimissä kaupunki alkoi ostaa ydinalueelta laskettelukeskuksen ja golf-kentän toimintojen edistämiseksi lisää maita.

Lehtoniemen isäntä Tuomo Rinne vastasi kaupungin yhteydenottoon, että hän ei myy maitaan. Juhani Ojala kertoo iloinneensa Rinteen ilmoituksesta kuin konsanaan taivaan lahjasta. Himosvuori Oy laati vuokrasopimuksen Rinteen kanssa ennätysnopeasti ja se allekirjoitettiin 5. lokakuuta 1999. Alue ulottui Keski-Himoksen poikki länsirinteille asti, ja sopimus esti huhuasteella liikkuneen kilpailevan laskettelukeskuksen perustamisen.”

Tuomo Rinteen kanssa laaditussa maanvuokrasopimuksessa oli sovittu, että mitä hän maanomistajana saa vuokra-alueelle tulevista rakennusoikeuksista, kun rakennuspaikka myydään ulkopuolisille tai vuokralainen sen rakentaa.

Maanvuokraamisen pelisäännöt selviksi (s. 155)

”Luoteis-Himoksen valmistumisen myötä Himosvuori Oy:llä oli tarvetta käynnistää pitkäaikainen haaveensa, Länsi-ja Pohjois-Himoksen yhdistäminen. Tuomo Rinteeltä lokakuussa 1999 vuokratut Lehtoniemen tilan maat Keski-Himoksella ulottuivat koko rinne­alueen poikki. Kaupunki puolestaan omisti ala- ja yläosan maat, jotka se oli hankkinut laskettelurinteiden ja golfkentän laajentamisen tarpeisiin valtuuston päätöksellä 2000.

Ensimmäiseen maanvuokraneuvotteluun 7. joulukuuta 2001 osallistuivat kaupunginjohtaja Pentti Asunmaa ja teknillinen johtaja Pekka Rantala kaupungilta sekä Juhani Ojala ja Jorma Lehtonen Himosvuori Oy:stä. Muistiota piti Himos Infra Oy:n toimitusjohtaja Pentti Kangas.

Neuvottelussa kaupunki ilmoitti heti Asunmaan suulla soveltavansa maanvuokrauksessa samoja ehtoja kuin mitä oli sovittu aiemmin Himos Hillside Golf Oy:n kanssa Himoshaiskan tilalla Keski-Himoksen alaosassa. Asunmaa korosti selkeitä periaatteita kaupungin maiden luovutukseen, ja kaikissa sopimuksissa ehdot tuli yksilöidä tarkasti. Vuokraa alettaisiin periä viimeistään viiden vuoden kuluttua, vaikka rinne ei olisi laskettelukäytössä.

Asunmaan esittämistä maksuvelvoitteista ja aikataulusyistä johtuen Himosvuori Oy päätyi vuokraamaan 4. helmikuuta 2002 ensin rakennusaikaisella viiden vuoden vuokrasopimuksella Keski-Himoksen yläosan Rinne-Saksalan tilan. Sinne sijoittui rinneinvestoinnin alkuvaiheen usean vuoden kestävä yläosan korotus. Rakentamistyöt pääsivät käyntiin, kun Keski-Suomen ympäristökeskus myönsi korotukseen liittyvän ympäristöluvan kesäkuussa ja kaupungin rakennusvalvonta toimenpideluvan elokuussa.”

Yllä kirjan mukaan Asunmaa korosti selkeitä periaatteita kaupungin maiden luovutukseen, ja kaikissa sopimuksissa ehdot tuli yksilöidä tarkasti. Saamani tiedon mukaan juuri Asunmaan vaatimuksesta maanvuokrasopimukseen tuli tarkennettuna vuokra-alueen lunastusehdot ja -hinnat ja vuokra-alueelle rakentamisehdot ja -hinnat. Asunmaan esittämien vuokranmaksun ehtojen perusteella Himosvuori Oy halusi rakennusaikaisen vuokranmaksun mahdollisimman pieneksi, mutta luonnollisesti loppujen kaupungin omistamien rinnealueiden haltuun saannista option.

Maanvuokrasopimus luonnosteltiin (s. 171-172)

”Himosvuori Oy oli siis toimittanut elokuussa 2004 kaupunginjohtaja Pentti Asunmaalle yksilöidyn kirjallisen esityksen lopullisen maanvuokrasopimuksen tekemiseksi kaupun­gin omistamille Keski-Himoksen maille. Siinä yhtiö esitti halunsa vuokrata kaikkia kaupungin omistamia, vuonna 2001 vahvistuneessa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa rinnealueiksi kaavamerkillä VU-1 merkittyjä maa-alueita. Rinne-Saksala-tilasta oli voimassa sillä hetkellä rakentamisaikainen vuokrasopimus. Esitys perustui rinneyhtiön omien laajentamissuunnitelmien lisäksi kehitysjohtaja Antti Kivelän aikoinaan antamaan lupaukseen ja kaupunginvaltuuston vuoden 2000 päätökseen, jolla Keski-Himoksen maa-alueet oli hankittu kaupungille Himos-alueen laskettelu- ja golftoimintojen kehittämiseen.”

Maanvuokrasopimus hyväksyttiin valtuustossa (s. 184-185)

”Jämsän kaupunginhallitus hyväksyi Himosvuori Oy:n maanvuokrasopimuksen ja maanvaihdon esikauppakirjan optiosopimusliitteellä 16. toukokuuta 2005 ja valtuusto 30. toukokuuta. Asiakirjan allekirjoittivat 1. elokuuta toimitusjohtaja Keijo Pitkäniemi Himosvuori Oy:stä sekä kaupungin edustajina kaupunginjohtaja Pentti Asunmaa ja talousjohtaja Ari Luostarinen.”

Himosvuori Oy haastoi kaupungin oikeuteen (s. 219-220)

”Himosvuori Oy:n johto toivoi viimeiseen asti, että yhtiön ja kaupungin välisillä maanvuokrasopimuksilla olisi todellista painoarvoa Himoksen kehittämisessä. Asiamies Vesa Kokko lähetti 18. syyskuuta 2007 Jämsän virkamies- ja luottamusjohdolle viimeisen sovitteluyhteydenoton oikeusprosessin välttämiseksi.

Viestin mukaan kaupunki ei täyttänyt Himoksen alueella kaavoitusvelvoitteita, joihin se oli sitoutunut. Ennen kanteen jättämistä yhtiö halusi varmistaa, että syyskuun alussa viransijaisena aloittanut uusi kaupunginjohtaja Tapani Mattila ja kaupunginhallitus varmasti tietäisivät, mihin sopimuksiin ja päätöksiin rinneyhtiö vetoaa. Kirje ei auttanut, eikä kaupunki edes vastannut siihen.

Himosvuori Oy vei kiistat Jämsän käräjäoikeuteen 27. syyskuuta ja jätti samalla turvaamiskanteen optioalueistaan valtuuston hyväksymässä Himoskylän asemakaavassa. Kanteessa vedottiin siihen, että maanvuokrasopimuksen mukaan vuokralaisella oli ensi­sijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien rinnealueiksi varattujen alueiden haltuun saamiseen. Kaupunki oli ilmoittanut myyvänsä alueen YIT:lle eikä rinneyhtiön mielestä kaupungilla ollut sellaiseen oikeutta. Himosvuori Oy tunsi tulleensa kaupungin pettämäksi, koska se ei päässyt sopimuksista huolimatta alueen kiinteistökehittämiseen mukaan. Turvaamistoimella yhtiö halusi varmistaa, ettei kaupunki voisi myydä riidanalaisia maita YIT:lle.

Rinneyhtiö katsoi, että kaupunki oli kieltäytynyt noudattamasta useita sopimuksen kohtia, kuten vuokra-alueen kaavoittamista osayleiskaavan sallimaan matkailupalvelujen rakentamiseen. Miksi hinnoista oli sovittu vuokrasopimuksessa jo 2005, jos majoitus- ja matkailupalvelujen rakentamista ei olisi alun perinkään sallittu? Sopimuksessa Himosvuori Oy oli saanut oikeuden lunastaa vuokra-alueen maapohjan 2,41 eurolla neliöltä, mutta kaupunki ei jatkossa ollut suostunut lunastukseen. ”Jos meillekin olisi annettu mahdollisuus kehittää VU-1-aluettamme, ei tätä kannetta olisi tarvinnut nostaa,”, Päivi Kuokkanen sanoo. ”Meille sallittiin vain hissitolpat.”

Miksi Jämsän kaupunki kieltäytyi 1.8.2005 allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen ehdoista sekä sen sisältämästä vuokra-alueen kehittämismallista ja kieltäytyy edelleenkin?

Miksi kaupunki kieltäytyi rinneyrittäjän kanssa sopimastaan Himos hiihtokeskuksen kehittämismallista, minkä oli aiemmin Himosvuori Oy:n kanssa hyväksynyt Himoksessa Honkarakenne Oy ja maanomistaja Tuomo Rinne sekä Äänekosken kaupunki ja mikä oli käytössä mm. Rukalla ja Ylläksellä sekä Tahkolla?

Suomi 100

Nyt on juhlapäivä, jolloin sinivalkoinen Suomen lippu nostetaan tankoon itsenäisyyden kunniaksi. Kiitos !

Lippulaulu

Valtuuston toiminta ja tehtävät

Valtuusto on kunnan asukkaiden valitsema kunnan ylin toimielin. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei ole toisin säädetty. Kunnan ylin poliittinen päätösvalta kuuluu valtuustolle.

Valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Valtuutettujen, kuten muidenkin luottamustehtäviin valittavien vaalikelpoisuudesta, asemasta ja toimivallasta säädetään kuntalaissa.

Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen.

Valtuuston tehtäviin kuuluu:
- päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
- päättää hallinnon järjestämisen perusteista
- päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio
- päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
- päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
- päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista
- päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
- valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä
- päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
- valita tilintarkastajat
- hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
- päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

Uuden kuntalain (410/2015) valtuustoa koskevat säännökset tulevat voimaan 1.6.2017. Vastaava listaus valtuuston lakisääteisistä tehtävistä on uuden kuntalain 14 §:ssä.

Myös kuntastrategiaa koskeva 37 § tulee voimaan 1.6.2017. Valtuusto päättää kuntastrategiassa kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategiaa laadittaessa on otettava huomioon mm. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Onko virkamies vastuussa virkatoimistaan?

Olen pohdiskellut mielessäni asiaa "virkamiehen vastuu". Googlettelin kahdella sanalla "virkamies" ja "vastuu". LAKI24.fi sivulla lukee seuraavasti.

Virkamies: Virkamiehen vastuu

Onko virkamies vastuussa virkatoimistaan?

Suomen lain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta toimielimen päätöksestä, jota hän on tuon toimielimen jäsenenä kannattanut. Päätöksen esittelijä on myös vastuussa päätöksestä, ellei hän ole kirjannut tehtyyn päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen. Lisäksi on mahdollisuus vaatia julkisyhteisöltä tai virkamieheltä itseltään vahingonkorvausta. Pääsääntöisesti julkisyhteisö vastaa ns. isännänvastuun perusteella virkamiehensä tai muun työntekijänsä aiheuttamasta virheestä tai laiminlyönnistä. Virkamies saattaa kuitenkin joutua myös itse korvausvastuuseen, mikäli hänen katsotaan aiheuttaneen vahingon tahallisesti tai tuottamuksellisesti.

Oman tiensä kulkija

Ihminen on yleensä laumasielu. Kun joukko ihmisiä on kokoontunut ja yksi joukosta lähtee, niin muutkin lähtevät. Laumasieluna eläminen on helppoa.

Oman tiensä kulkijalla on jo haasteellisempaa.

Olen vastarannan kiiski niissä asioissa, mitkä menevät päin hevonpeetä ja tuntuu, ettei kukaan tee mitään muuttaakseen suuntaa. Olen aina oman tien kulkija.

Miksi kana ei pissi?

Mistä kana pissii on se kuuluisa kysymys. Mutta miksi kana ei pissikkään?

Yritän kuvata ongelmatiikkaa Himoksen kehittymisen esteistä.

1. Kaikki pohjautuu valtuustoon päätökseen 2005 , jossa on maavuokrasopimuksessa on sovittu optiosta, joka on kehittämismalli. Eli se on malli, jolla hiihtokeskuksia Suomessa kehitetään <linkki>, optiomalli <linkki>

> tätä mallia ei kaupungin taholta tunnusteta ja se yritetään romuttaa

2. Sitten on käyty oikeutta, jossa asioita on kaupungin mielestä kumottu oikeuden päätöksellä, vaikka oikeuden kanne ja oikeuden päätös ei sitä tue <linkki>

> Tätä oikeuden päätöstä ei osata mielestäni lukea kaupungin taholta oikein

3. Hiihtokeskusta tukevien rakennelmien rakentaminen VU-1 alueelle on epäselvää, kaupungin mukaan vain pienimuotoinen asemakaavoittaminen ja rakentaminen on mahdollista ja VU-1 vuokramaalle ei asemakaavoittamista sallita ollenkaan.  <linkki>

> korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan on mahdollista rakentaa VU-1 alueelle hiihtokeskusta tukevia toimintoja mm. ravintolapalveluja ja majoitustoimintaa

4. Maan arvonnousu on alueella vähintään kymmenkertainen. Kaupungin mielestä se on kaavoittamisen ansiota <linkki>

> Totuushan on se, että maan arvon on nostanut alueelle rakennettu hiihtokeskus

5. Hiihtokeskuksien investoinneista puhutaan kymmenistä miljoonista, eli rinnekokonaisuuden rakentaminen tukipalveluineen <linkki>

> Lipputuloilla ei rahoiteta kymmenien miljoonien investointeja

6. Molemmilla neuvotteluosapuolilla on hyvät ja taitavat neuvottelijat, mutta kuinka neuvotella yhdessä, siis neuvotella aidosti ja löytää Jämsän edun mukainen ratkaisu
> neuvottelijoiden kemiat eivät täsmää, ei osata neuvotella, ja puuttuu ratkaisukeskeisyys, tarvitaan ulkopuolinen apuun

Eli perusjuttuna on se, että optiomallia ei haluta kaupungin taholta tunnustaa, vaikka se on kaikkien hiihtokeskuksien kehittämisen tae.

Valtuusto on maankäyttösopimuksen 2005 hyväksynyt. Oikeus (kanne ja päätös) ei ole sitä kumonnut - Sillä mennään.

Minua ei pissitetä - Minua hävettää.

Lisäys 2.12.2017
7. Osayleiskaavaa laadittaessa tulee alueen oleellisia toimijoita kuulla, Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 <linkki>
> Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään
> Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa

Miten päästä liikkeelle oikeaan suuntaan?

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarkoittaa tietynlaista asennetta ongelmallisiin tilanteisiin. Nimensä mukaisesti ratkaisukeskeisyys pyrkii ratkaisuihin, tavoitteiden ja päämäärien löytämiseen. Kaikkiin inhimillisen elämän pulmiin ei kuitenkaan aina voi löytyä ratkaisua, mutta uusien näkökulmien avulla voidaan saada aikaan muutostoiveita ja -tavoitteita, jotka kannustavat eteenpäin. Tulevaisuuteen suuntautuminen, toiveikkuuden ja voimavarojen etsiminen ja tukeminen kuuluvat olennaisesti tähän ajattelutapaan.

Perinteisesti suhtaudumme hankaluuksiin usein lineaarisella syy-seurausmallilla, eli etsimme syitä esille tulleeseen ongelmaan. Esimerkiksi oman itsen kehittämisessä tämä merkitsee vikojen ja puutteiden nimeämistä ja niiden syntymekanismien etsimistä. On asioita ja tapahtumia, joissa on hyvä etsiä ongelmaan syy ja korjata se, mutta se tapa toimii parhaiten mekaanisissa ongelmissa, kuten auton korjaamisessa. Inhimillisissä tai ihmisten välisissä pulmissa syiden etsimisestä seuraa helposti syyttelyä ja syyllisyyttä, vaikka se ei olisi tarkoituskaan. Kierre, joka vie syiden etsimiseen, ei edistä yhteistyötä tai asioiden kehittymistä toivottuun suuntaan. Tuloksellisempi tapa on pyrkiä tavoitekierteeseen, jossa toivottu tilanne ja edistysaskeleet sitä kohti innostavat eteenpäin. Ratkaisukeskeinen ajattelu-/työtapa on siis syntynyt mekaanisen syy-seurausmallin rinnalle ja korvaamaan sitä inhimillisten pulmien ja ongelmien työstämisessä.

Vaikka lähestymistapa on lähtöisin terapiamaailmasta, siitä saatuja hyvän vuorovaikutuksen ja toiminnan strategioita on sovellettu ja mallitettu monille erilaisille inhimillisen toiminnan ja vuorovaikutuksen aloille. Unelmien, toivetilojen ja niihin liittyvien konkreettisten tavoitteiden tutkimisen tiedetään kokemuksesta innostavan ihmisiä ja yhteisöjä enemmän kuin ongelmiin syventyminen. Tavoitteet antavat energiaa!

Tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus
Ei pohdita ongelman syntyä, muutetaan vaikeus tavoitteeksi.
Keskustelu, ajattelu tai työskentely suunnataan toivottuun tulokseen tai tavoitteeseen sekä edistysaskeliin, jotka vievät tavoitetta kohti.

Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi
Huomion suuntaaminen aikaisempiin onnistumisiin ja taitoihin.
Menneisyyden tarinan voimanlähteiden etsiminen uuden muutoksen aikaansaamiseksi. Ihmisellä on voimavaroja saada aikaan itselleen tärkeät muutokset!

Edistys tapahtuu pienin askelin
Huomion kiinnittäminen pieniin edistysaskeliin tai liikahduksiin, etenemiseen kohti unelmaa, tavoitetta tai muutostoivetta. Kannustaa ponnistelemaan ja jatkamaan.

Tasaveroisuus ja yhteistyö
Keskustelukumppaneihin suhtaudutaan arvostaen heidän ideoitaan ja kunnioittaen heidän tapaansa toimia. Vuorovaikutus tähtää yhteistyön syntymiseen.

Arvostaminen
Toisten ihmisten ajattelutavan ja maailmakuvan sekä arvojen kunnioittaminen, mikä ilmenee mm. hyvänä kuunteluna.
Oman itsen ja omien arvojen kunnioittaminen valintoja tehtäessä.

Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori keskustelussa ja ajattelussa
Puutteiden ja hankaluuksien tutkimisen sijaan keskitytään voimavaroja ja piileviä kykyjä kasvattaviin näkökulmiin. Epäonnistu-misia tarkastellaan oppikokemuksina. Leikin ja huumorin avulla voidaan rikkoa juuttuneita käsityksiä.

Ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja
Tapahtumien ja kokemusten takana ei ole vaikuttamassa vain yksi totuus. Asiat tapahtuvat aina yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäristöön, niinpä tavoitteeseen voi päästä monia, erilaisia polkuja pitkin.

Eettiset pelisäännöt

Jämsän kaupunkiin on luotu eettiset pelisäännöt, jotkat koskevat sekä virkamiehiä että luottamushenkilöitä. Ohjeistusmateriaali löytyy kaupungin nettisivulta.

Ryhmäpuheenvuoro 27.11.2017

Arvoisa Valtuuston puheenjohtaja hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja median edustajat

Hallitus esittää meille valtuutetuille lisävelanottoa, vaikka kaupungilla on omaa rahaa Jämsän Aluelämmön taseessa 5,2 M€. Tämä on jakokelpoista omaa pääomaa, siis siirrettävissä suoraan kaupungin taloutta paikkaamaan. Muistettakoon vielä, että kaupunki on Aluelämmön suurin asiakas, joten tuo miljoonapotti on osin kerätty juuri kaupungilta itseltään.

Yhtiöllä on myös puolen miljoonan sijoitus. Mistään ei selviä mihin on sijoitettu ja kenen luvalla? Cayman-saarilleko?

Lainanottoa ensi vuoden budjetissa ei tarvitse eikä pidä lisätä, vaan 3,7 M€ jakokelpoista pääomaa tulisi siirtää kaupungin talouden tukemiseen jo 2018.

Vuosiin 2019 ja 2020 saammekin jo apua niistä rakenteellisista muutoksista, joita nyt vihdoin viimein ryhdymme tekemään.

70% talouden rakenteellisista sopeuttamis- ja tehostamistoimista on edelleen tekemättä

Meidän valtuutettujen tehtävänä on nyt toteuttaa nuo tehostamistoimet. Muuten Jämsästä tulee Muuramen kaupunginosa.

Mitä sitten on tehty?

- On tehty päätös, että kaikki eläköitymisen jälkeiset rekrytoinnit päätetään hallituksessa. Mutta valitettavasti hallintokuntien palkkausesitykset menevät liian helposti läpi hallituksessa.

- On myös esitetty täällä valtuustossa, että lautakunnat eivät toisi turhia palkkausesityksiä lainkaan hallitukseen. Ei toimi. Esim. ympäristölautakunnasta tuli juuri esitys tarkastusinsinöörin palkkaamisesta. Perusteluna se, että rakennuslupien määrä saattaa nousta lähivuosina. Ei näin heppoisilla perusteilla pitäisi palkata henkilöä loppu elämäkseen Jämsän palkkalistoille. Ruuhkahuiput hoidetaan muunlaisilla järjestelyillä. Mutta lautakunnassa ja hallituksessa asia meni läpi. Siinä ne rakenteelliset muutokset.

Hallintokunnat ovat kiitettävästi tehneet budjettileikkauksia, kun valtuusto viisaasti jätti veronkorotukset tekemättä. Yksi asia jää hallintokunnilta kuitenkin tekemättä. Ne eivät tietenkään puutu itseensä eli hallinnon rakenteiden löysyyteen ja byrokratiaan. Hallinnon sopeuttaminen ja rakennemuutos tuleekin ratkaista juuri perustetussa taloustoimikunnassa.

Viime valtuustossa esitettiin, että koska eläkeikä on 64-68 ei mitään voida suunnitella henkilöstön suhteen. Kyllä voidaan. Kaupungilla ei nimittäin ole töitä henkilön tullessa eläkeikänsä alarajalle. Ikärasismiako? Ei vaan kaupungin eloonjäämistaistelu. Sitähän YT:t aina ovat.

Esimerkkiä tässä eläkkeelle jäämisessä näyttävät luonnollisesti johtavat viranhaltijat.

Esitämme:
- Ei lisävelkaa.
- Konserniyhtiöiden jakokelpoista omaa pääomaa siirretään 3,7 M€ kaupungin talousarvioon vuodelle 2018, 2,0 M€ vuodelle 2019 ja 1,0 M€ vuodelle 2020.

Tässä laskelmassa on huomioitu, että konserniyhtiöt tekevät voittoa myös vuosina 2018, 2019 ja 2020.

Haluttu tulevaisuus pitää ihan itse tehdä, se ei synny odottamalla

Blogin kävijämäärä ylitti 150 000 kävijän rajan

Hieman vaivihkaa ylittyi 150 000 kävijän raja - Ketä lie olettekin, sitä en tiedä?

Ulkona Hiidenmäellä

Mikään ei voita ulkoilua lumisateessa. Lamminsuon kautta Hiidenmäelle ja joen rantaa takaisinpäin. Ulkoilijoita ei taaskaan paljoa näkynyt, ei ollut edes märkä keli. Lapsia ja nuorisoa ei ole vuosiin pihalla näkynyt viikonloppuna iltapäivisin. 

Ennen kaikki oli toisin.

Puhe 80 vuotiaalle isälle

Kyllä ennen oli helppoa!

Kun elämänpolku on kiertänyt reilusti yli 50 yksikön kääntöpaalun, alkaa yhä useammin ajatusten kohde olla menneisyydessä ja nimenomaan siten, että kyllä ennen oli helppoa.

Ei ollut stressiä, traumaa, väärinymmärrettyjä lapsia, ei nuorisorikollisuutta, sivareita, luonnonsuojelijoita, rötösherroja, kasinopelureita, rattijuoppoja, juppeja, juntteja.

Oli vain kunnon ihmisiä, hamppareita, omenavarkaita ja pontikan keittäjiä.

Ei ollut lapsilisää, kansaneläkettä, opintotukia, asumistukia, työttömyyspäivärahoja, ansiosidonnaisia työttömyyspäivärahoja, kotihoidontukia eikä tukilisän lisäosia.

Oli vain oma apu, naapurisopu, syytinki ja vaivaistalo.

Ei ollut tulopolitiikkaa eikä jumiutuneita tuponeuvotteluja. Palkan sai, jos viitsi tehdä työtä ja jos se isännän mielestä oli tarpeellista.

Ei ollut hiustenhoitoaineita, shampoota, geeliä, antiperspiranttia, silmmänympärysvoidetta, pamppersseja, pikkuhousunsuojia eikä Emboa.

Oli vain sauna, järvi, mäntysuopa, pihahyyskä ja Maaseudun Tulevaisuus.

Ei ollut pakastinta, jääkaappia, sähkövatkainta, yleiskonetta, mikroa, grilliä tai leipäkonetta.

Oli vain kaappi, komero, uuni, hella, puumäntä, koivunvarsivispilä ja jauhopeukalo.

Ei ollut tv:tä, videota, faxia, vastaajaa, kännykkää, numeronnäyttölaitetta, digikameraa, pc.tä.

Oli vain kyläpelimanni, soittokunta, sekakuoro ja näytelmäpiiri, urheiluseura, kyläkirjasto, Jaappanin lähetyspiiri. Tiedonvälityksen hoiti putkiradio. sentraalisantra, Maaseudun Tulevaisuus ja juoruämmät.

Ei ollut sukkahousuja, tangoja, bikineitä, tekokuituja, superlonpatjaa, vesisänkyä.

Oli vain pässinpökkimät, kraappahousut, flanellipaita, päästävedettävä tai sivustalykättävä ja siellä olkipatja.

Ei ollut kuntasuunnittelua, ei seutukaavaa, rantakaavaa, rakennuskaavaa. Tehtiin vain niin kuin hyvä on.

Ei ollut peruskoulua, keskiasteen koulutusta, tuntikehysjärjestelmää, koulukuraattoria, koulupsykologia, opinto-ohjaajaa eikä virikkeelisen päivähoidon ohjaajaa.

Oli vain kunnioitettu kansakoulunopettaja, pyhäkoulu, kansakoulu, rippikoulu ja maailmakoulu. Joillekin hyväosaisille keskikoulu ja upseerikoulu.

Ei ollut A-klinikkaa, mielenterveystoimistoa, päihdehuoltoa, alkoholin väärinkäyttöä, työrajoitteisia, huumeongelmaisia eikä huumekoiraa.

Oli vain juoppoja, tuurijuoppoja, kylähulluja, hullujen huoneelle vietyjä ja laiskoja sanottiin laiskoiksi.

Ei ollut avioeroja, uusioperheitä, yksinhuoltajia, homo- ja lesbopareja.

Oli vain rakkausavioliittoja, pakkoavioliittoja, susipareja, äpärälapsia. Liiaksi muista poikkeavat pantiin sakilla järjestykseen.

Ei ollut pankkikriisiä, byrokratiaa, reaalikorkoa, heliborkorkoa, optioita, osinkoa, roskapankkeja.

Oli vain vähän käteistä ja paljon velkaa.

Ei ollut kansanterveystyötä, paikallisseudun kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymävaltuuston varapuheenjohtajaa, paikalliseudun kuntayhtymän sairaalan vuodeosaston apulaisosastonhoitajaa, ei ollut sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen nimeämää yliopistollisen keskussairaalan johtavan ylilääkärin virkaa. Ei verisuonitauteja, ei tukielinsairauksia, psykosomaattisia oireyhtymiä, dementiaa tai laktoosi-intoleranssia.

Oli vain kunnanlääkäri, terveyssisar ja kätilö. Ei jääty kitumaan, kuoltiin pois tapaturmaisesti, maha-, rinta- tai pääntautiin tai vanhuuteen.

Ei ollut syntyvyyden säännöstelyä; E-pillereitä, kierukkaa, kondomia, sterilointia, synnytystuolia, vedenalaista synnytystä, miehiä synnyttämässä.

Naiset huolehtivat hankalat hommat. Lapset olivat vahinkoja, joita sanottiin Herran lahjoiksi. Niitä tuli vuosi ja lapsi ja parhaana kaksi.

Ei ollut murkkuikää, kasvatusneuvolaa, lävistettyjä jäseniä ja huulia, ei huumeita, graffitteja, keskiolutta.

Jos ei osannut käyttäytyä, annettiin selkään.

Ei ollut ATK:ta, EU:ta, MTK:ta, ETA:a, NMT:tä, HIV:tä, MTV:tä

Oli vain YYA, AIV, UKK, SKOP, CCCP, SYP, TVH, OTK, SKDL, DDR, KOP, SKP, USSR, DDT -> kaikki loppuneet omaan mahdottomuuteensa.

Kun luki Aapisen, Raamatun ja Juhani Ahon Rautatien, ei tarvinnut uneksia turhista.

Oltiin rehellisiä, ahkeria, rauhallisia, esivaltaa kunnioittavia, isänmaallisia, sopeutuvia ja sisukkaita. Oltiin siis onnellisia!

Kyllä ennen oli helppoa mutta siitä huolimatta OIKEIN PALJON ONNEA!

Herttainen kuntapoliitikko

On lanseerattu uusi kunnallisen päätännän ajattelun suuntaus. Luottamushenkilön eli kuntapoliitikon tulee olla herttainen. Ja omasta mielestäni myös samassa herttaisuuden piirissä tulee olla myös virkamiehet. Tämä määritelmä syntyi eilen erään herttaisen ihmisen julistamana koulutustilaisuudessa - Kerrassaan loistoidea.

No mitä se herttaisuus sitten on?

Ilta-lehti kirjoittaa herttaisuudesta seuraavasti:

Tunnetko erittäin rakastettavan ihmisen, josta et voi olla pitämättä? Hän saattaa pitää hallussaan yhtä tai useampaa ominaisuutta, jotka tekevät ihmisestä herttaisen muiden silmissä. Ihminen, josta muut eivät voi olla pitämättä omaa seitsemän piirrettä.

1. Rehellisyys
Vaikuttaa siltä, että rehellisyys on harvinainen hyve nykypäivänä. Valheita kerrotaan muun muassa siksi, että ne "myyvät" paremmin. Totuutta puhuvissa ihmisissä on silti erikoista karismaa. He eivät yritä miellyttää ketään, eikä heitä voi ostaa.

2. Romanttisuus
Ihmiset, jotka katsovat maailmaa vaaleanpunaisten linssien kautta näkevät kaikissa asioissa jotain kaunista. Tällaisen ihmisen seurassa on vaikea olla tylsistynyt ja masentunut. On aina syytä uskoa rakkauteen ja hyvän voimaan - sen romantikkoystävämme voi meille opettaa.

3. Uhrautuvaisuus
On kaunis asia, kun ihminen tekee jotain ajattelevaista toiselle ihmiselle. Pyyteettömyys tarttuu. Tällainen ihminen on hyvä esimerkki - ja maailmassa on muutenkin liikaa itsekkyyttä.

4. Herkkyys
On samalla lahja ja kirous tuntea asiat syvästi. Moni herkkä ihminen aistii lähiympäristönsä asiat herkästi. Koetko toisten ahdistuksen herkästi ja oletko empatiakykyinen? Tällainen ihminen lähestulkoon tietää, millaista on olla toisten pöksyissä.

5. Tietoisuus
Tietoisesti elävä ihminen tuntee, että hänen elämällään on merkitystä ja että hän on pallon päällä tietyn tarkoituksen vuoksi. Hän näkee itsensä yksilönä, joka voi tehdä hyvää omana elinaikanaan. Tietoinen ihminen huomaa sateenkaaren taivaalla sateen jälkeen, kevään värit ja tuntee inspiraatiota pienistä, kauniista asioista.

6. Haavoittuvaisuus
Moni oppii ilmaisemaan tahtonsa voimakkaasti ja olemaan varuillaan. Ihmisen suojausmekanismit eivät aina aiheuta hyvää oloa, vaan joskus tuottavat enemmän kärsimystä. Niiden tuloksena ihminen sulkee itsensä ulkopuolelle. Haavoittuvaisuuden näyttäminen on pelottavaa, mutta sen seurauksena toiset voivat todella tuntea sinut.

7. Maanläheisyys
Maailma on täynnä monimutkaisuuksia, kaikkea kallista ja saavuttamatonta. Yksinkertainen karisma on sitä, että ihminen on mitä on. Hän on helpostilähestyttävä ja konstailematon kokonaisuus, jonka luokse on vaivatonta mennä juttelemaan. Maanläheinen ihminen on samalla tasolla muiden kanssa ja kohtaa mielellään toiset ihmiset.

Vaikuta Jämsän tulevaisuuteen!

Jämsän kaupunki laatii parhaillaan strategiaa, joka ohjaa kaupungin toimintaa tulevina vuosina. Kyselyn tavoitteena on saada selville kuntalaisten näkemys tulevaisuuden kannalta tärkeimmistä kehittämistoimenpiteistä.

Jämsän kaupungin kuntalaiskysely on julkaistu nettisivuilla.

Kyselyssä kuntalaiset voivat ottaa kantaa tärkeinä pitämiinsä palveluihin ja osallistumiskanaviin.

Kysely on avoinna kaupungin internetsivulla ajan 20.11. – 3.12.2017. Kysely julkaistaan paikallislehti Vekkarin välissä 22.11.2017 vastauslähetysosoitteella.

Alkuperäinen ilmoitus on jamsa.fi sivulla.

Maan arvonnousu

Keski-Suomessa metsämaan arvo on noin 2500 €/ha. Peltomaan arvo on taas noin 3000 €/ha. Nämä ovat suuruusluokkia. Yksi hehtaarihan (ha) on 10000 m2 (100 m x 100 m).

Oletetaan, että perustat yrityksen ja ostat metsämaata ja peltomaata, jotta pääset investoimaan. Onni potkaisee ja yrityksesi saavuttaa suuret mittasuhteet. Olet luonut vetovoimaisen yrityksen. Tarvitset lisämaata, jotta pääset investoimaan lisää.

Maan arvo on noussut perustamasi yrityksesi johdosta. Alueelle on syntynyt sinut yrityksesi vetovoiman johdosta paljon muita yrityksiä. Maakauppoja on tehty alueelta 1-3 €/m2 hinnalla. Tämä tarkoittaa, että maan arvo on noussut merkittävästi. Siis alunperin maan arvo oli 2500-3000 €/ha, riippuen siitä oliko se nyt metsä- vai peltomaata. Nyt maan arvo on noussut 10000-30000 €/ha.

Eli nyt joudut maksamaan siitä, että olet itse saanut aikaan maan arvonousun, 3-10 kertaisen sellaisen. Siis olet itse aiheuttanut sen ;)

Toisaalta kaavoittaja sanoo, että ei maan arvo ole mihinkään noussut. Vain kaavoittamisella maan arvo on saatu nousemaan. Teknisesti kyllä näin, mutta käytännössä ei.

Oletko itse yritykselläsi saanut aikaan maan arvon nousun?
Vai onko sen saanut aikaan kaavoittaja?

Lieneekö kuitenkin oikein, että alkuperäisen vetovoiman aikaan saanut yrityksesi lisää alueen vetovoimaa edelleen ja saat investoinnilleen maata kohtuuhintaan?

Sinähän olet kaiken saanut aikaiseksi, vetovoimaisen alueen ja myös maan arvonnousun.

Himos Master Plan kaikille avoin kehittämiskysely

Tervetuloa vaikuttamaan Himoksen matkailun tulevaisuuteen!

Kaikille avoin Himos Master Plan 2035 kehittämiskyselyn linkki.

Himos on brändiltään tunnettu ja vetovoimainen matkailukeskus, jolla on erittäin suurta potentiaalia kasvaa nykyistä huomattavasti suuremmaksi, elävämmäksi ja ympärivuotisemmaksi. Himoksesta kehitetään entistä kansainvälisempi ja vetovoimaisempi matkailukeskus, joka tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä kasvaville matkailijavirroille.

Himokselle ollaan nyt laatimassa matkailun kehittämissuunnitelmaa eli matkailun Master Plania. Haluaisimmekin kuulla mielipiteenne ja ideoitanne alueen matkailun kehittämisen tueksi.

Vastaamalla tähän kyselyyn sunnuntaihin 15.12.2017 mennessä osallistutte Himoksen matkailun kehittämiseen. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan neljä Himoksen päivälippua ja kaksi 50 euron ravintolalahjakorttia.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5 minuuttia.

Tarvittaessa lisätietoja alueen kehittämisestä antaa:

Jämsän kaupunki, Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kari Stenlund, puh. 050-344 3904, e-mail. kari.stenlund@jamsa.fi

Sweco Ympäristö Oy, Kehitysjohtaja: Kimmo Vähäjylkkä, puh. 040-531 4481, e-mail: kimmo.vahajylkka@sweco.fi

Bioinduktiosilmukka

Jämsänjoen rannassa on hieno kävelyreitti. Seppolan satamasta kun suuntaa pimeällä kohti kansanopistoa, niin Tippakujan kohdalta alkaa uusi valaistus jatkuen aina Talvialan satamaan saakka. Valaistusta on lisätty noin 400 m matkalta.

Uusi LED -valaistus kirkastuu, kun ohittaa ensimmäisen valotolpan. Metallipintaisen tolpan kyljessä ei ole sensoria, joka tunnistaisi ihmisen. Myöskään tolpan päässä ei ole infrapunasensoria. Maahan on laitettu bioinduktiosilmukka. Tekniikka on aivan uutta hightech:ä. Se tunnistaa ihmisen - lihaksen ja läskin määrän. Jos lihasta on paljon, niin on todennäköistä, että liikkuja liikkuu nopeasti ja valot ovat vähemmän aikaa kirkkaasti päällä. Ja runsas läskin määrä aiheuttaa sen, että valot ovat kauemmin päällä.

No ihan kaikkeen lukemaansa ei aina kannata uskoa.

Mutta rantareitti on kokenut valaistuksen ja valot kirkastuvat ohi mennessä ensimmäisellä tolpalla -  Iso kiitos, upea reitti myös pimeään aikaan.

Nimien poistoa

Taas oli herne mennyt syvälle sieraimeen poikittain ja puhelin pirahti. Vaikka paikallislehdessä lukee herran ja rouvan nimi oikein tittelin kanssa, niin blogiin ei kyseisiä henkilönimiä saa laittaa.

Ei kun tuumasta toimeen ja nimet pois. Sitten hernettä kaivamaan pois sieraimen uumenista.

Ehkä Blogiani luetaan enemmän kuin paikallislehteä? ;)

Himoksen vuokrasopimuksen optio-oikeuden päätöksen perusteet ovat poistuneet

Tutkivan journalistin sormet naputtelee kiivaana...
Lue ajatuksella - Asia on selkeä.

Laitoinpa valtuutettuna talteen Jämsän Seutu lehtileikkeen 24.4.2008 (LIITE), lähes 10 vuotta sitten.

Lehtiuutisessa kerrotaan, että
”Vaasan hovioikeus on hyväksynyt Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n turvaamishakemuksen”.

Uutisen mukaan

”Hiihtokeskus katsoo, että korttelialuetta ei voida luovuttaa vuoden 2005 optiosopimuksen nojalla kenellekään muulle. Kaupungin mukaan alueen Master Planin mukaisen Hiihtokeskuksen, YIT:n ja kaupungin kolmikantasopimuksen mukaan voi.”

Valtuutettuna tiedän, että käräjäoikeus myöhemmin kumosi Vaasan hovioikeuden päätöksen kaupungin todisteluun perustuen, mutta nyt ei enää ole voimassa yllä kaupungin mainitsemat YIT aiesopimus, eikä kolmikantasopimus. 

Siis Jämsän kaupungin ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n keskinäisen maanvuokrasopimuksen optio-oikeudella ei ole tällä hetkellä esteitä. ”Vuokralaisella on ensijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen”. Näinhän oikeuden päätöksessä sanasta sanaan lukee.

Kun kaupunki on oikeudenkäynnissä vedonnut näihin Master Planiin ja YIT aiesopimukseen sekä kolmikantasopimukseen, niin oikeuden päätökseltä on nyt perusteet poistuneet.

Kuitenkin kaupunki on edelleenkin ja viimeksi Jämsän seudun vastineessaan (27.10.2017) sitä mieltä, että optioasiassa ”kaupungin toimintaa sitovat oikeuden päätökset”.

Jälleen eettinen ohjeistus takaraivossa ja syvästi mielessä olen harrastanut tutkivaa journalismia.

LIITE Jämsän Seutu lehden kirjoitus, Himossoppa sakenee 24.4.2008

Korkein hallinto-oikeus on väärässä

Harrastan tutkivaa journalismia ja se perustuu olemassa olevaan dokumentaatioon. Pyrin loogisesti ja huolellisesti esittämään ajatukseni.

Jämsän kaupungin kaupunkisuunnittelupäällikkö ja tekninen johtaja ovat mielipidekirjoituksena tehneet Jämsän Seutuun 27.10.2017 ”julkisen” vastineen. (LIITE 1)

Vastineessaan edellä mainitut edustavat Jämsän kaupunkia. He toteavat, että Jämsän ja Jämsänkosken vasemmiston Jämsän Seudun mielipidepalstalla esittämä mielipide ei pitänyt paikkaansa, vaikka Korkein hallinto-oikeuskin katsoi, että rakentaminen VU-1 alueelle oli mahdollista.

Vastineessa esitetään jopa pitkä seikkaperäinen selostus kaupungin kannasta ja muun muassa. että kyseessä olevan alueen kaava olisi laadittu aiemman rakennuslain mukaisesti, joten mielipiteessä mainittua 1 800 neliön tukirakennusta (suksivuokraamo, ravintola ym.) ei kaava-alueelle olisi voinut rakentaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 8.4.2011 (LIITE 2) mukaan, ”voimassa oleva Himoksen osayleiskaava salli hiihtokeskustoimintaan liittyvien rakennuksien ja rakennelmien sijoittamisen VU-1 alueelle.”

Tässä kohtaa voisikin hirteishuumorilla kysyä, onko korkein hallinto-oikeus väärässä, kun alueelle ei ole saanut rakentaa?

Miten kaupunki ei vieläkään "anna periksi", että se on kaupunginhallituksen 14.1.2008 § 22 päätöksestä lähtien tehnyt vääriä päätöksiä ja estänyt silloin juuri avatun uuden Keski-Himoksen laskettelualueen kokonaisliiketoiminnalle oleellisen rinnepalvelujen tukirakennuksen rakentamisen.

Vastineessa puolustellen esitetään, että ”kaupungin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kohdella alueen maanomistajia tasapuolisesti.” Tämä on sanojen helinää, kun tiedetään, että kaupunki ei saamaansa lain oikeutta (kaavoitusmonopolia) käyttäen ottanut ko. tukirakennuksen rakennuspaikkaa alueen asemakaavaan, mihin viereen samoille kaupungin omistamille yleiskaavan rinnealueilla VU-1 tuli yli 50 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta.

Minulle valtuutettuna on monessa yhteydessä selitelty, että ko. rinnepalvelujen tukirakennus olisi ollut alueen Master Planin/2.4.2005 vastainen. Olen siihenkin selitykseen saanut pyytämällä vastineena ko. Master Planin ”Rakennukset ja rakentaminen” (LIITE 3) aikataulu- ja vastuunjakotaulukon. 26.4.2010 päivätty suunnitelma kertoo aivan päinvastaista ja siten korutonta kieltään Jämsän kaupungin noudattamasta alueen yrittäjien tasapuolisesta kohtelusta.

Master Planin liitteen mukaan Keski-Himoksen Keski-Himos I vaiheessa, uusi ankkurihissi ja uudet rinteet sekä siirtymärinteissä, oli vastuutahona rinneyrittäjä ja toteutus 2005-2006 sekä toteutunut investointikustannus oli 2,5 M€. Keski-Himoksen II vaiheessa, rinneravintolassa ja välinevuokraamossa oli vastuutahona ravintolayrittäjä (Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n omistama Talvitekniikka Ojala Ky) ja toteutus 2007-2008 sekä kustannusarvio 2 M€.

Toteutus ei ole onnistunut tähän päivään mennessä, kun kaupunki ei hyväksynyt rakennuspaikkaa 2006 alkaneeseen ja 2008 vahvistuneeseen asemakaavaan, eikä myöskään hyväksynyt toteutusaikatauluun (2007-2008) tähtäävän ym. poikkeamislupaan, eikä haettua suunnittelutarveratkaisua.

Mielestäni on kohtuutonta, että rinneyrittäjä ei ole voinut Jämsän matkailukaupungissa toteuttaa Keski-Himoksen laskettelualueen investointiaan suunnitelmiensa mukaisesti niin, että siellä olisi toteutunut suunniteltu liiketaloudellinen kokonaisuus.

Vastineen mukaan kaupunki kehittää aktiivisesti Himoksen aluetta yhteistyössä alueen maanomistajien sekä yrittäjien kanssa ja alueelle on valmisteilla Master Planin päivitys.

Toivon valtuutettuna ja laskettelijana, että kaupunki sijoittaisi ko. rinnepalvelujen tukirakennuksen kaupunkia aiempaa sitovammin Keski-Himoksen laskettelurinteiden oheen rinneyrittäjälle, eikä ”tasapuolisuutta” etsien kolmannelle osapuolelle, niin kuin YIT aiesopimuksessa olisi käynyt.

Tästä ei selvitä muuten kuin pyytämällä ulkopuolista apua. Sota on vajonnut vallihautoihin sekä puolin että toisin. Asemasota on ollut käynnissä jo vuosia.

Voittaja ei ole. On vain häviäjiä ja ne ovat jämsäläiset veronmaksajat.

Eettisten ohjeiden mukaan ja olemassa olevia dokumentteja hyödyntäen olen asiaa käsitellyt kirjoituksessani.

LIITTEET
1 Jämsän Seutu 27.10.2017 ”julkinen” vastine
2 Korkein hallinto-oikeus, päätös 8.4.2011
3 Master Planin ”Rakennukset ja rakentaminen” aikataulu- ja vastuunjakotaulukko

"Julkinen" vastine: Himoksesta ei haluta uutta Kittilää

Jämsän kaupungin kaupunkisuunnittelupäällikkö ja tekninen johtaja ovat mielipidekirjoituksena tehneet Jämsän Seutuun 27.10.2017 ”julkisen” vastineen (LIITE 1), missä lukijoita harhaan johtavasti kerrotaan ensin,

- että kaupunkia sitoo Jämsän kaupungin ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n keskinäisen maanvuokrasopimuksen optio-oikeuden toteuttamisessa oikeuden päätökset ja 

- sitten heti perään he kirjoittavat, että kaupungin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kohdella alueen maanomistajia tasapuolisesti. 

Noudattamisvelvollisuus on heidän mielestään kirjattu kuntalakiin, siten että ”nykyisen kuntalain (15. luku) mukaan kunta voi luovuttaa tai antaa vuokralle omistamansa kiinteistön tai sen osia ilman riskiä valtiontukisäätelyn soveltamisesta, joko avoimella julkisella tarjouskilpailulla tai käyvällä arvolla.” Vastineessa esitetty kuntalain 15 luku koskee ”kunnan toimintaa markkinoilla”. (LIITE 2)

Vastineessa lukijoita harhaan johtavaa on mm. se, että perusteeksi heitetäänkin viime vaiheessa kuntalaki ja sen 15 luku, mistä ei mitenkään aukea se, miksi kaupunki kieltäytyy vuokraamasta maanvuokrasopimuksen ehdoissa mainittuja omistamiaan kaikkia Himoksen osayleiskaavassa rinnealueiksi varattuja alueita. Vastineessa myönnetään, että ”kaupunki on aktiivisesti neuvotellut VU-1 lisäalueiden vuokraamisesta rinneyrittäjälle”, mutta asiassa ei ole päästy sopimukseen. 

Selvennyksenä todettakoon, että vastineessa mainitut VU-1 alueet ovat vuokrasopimuksessa mainittuja Himoksen osayleiskaavan rinnealueita, minkä kaavamerkki on VU-1.

Tarkoittaako vastineen antajat otsikoinnillaan, että ”Himoksesta ei haluta uutta Kittilää”, että kirjoittajat ja Jämsän kaupunki ei halua Himoksesta uutta Leviä matkailuelinkeinonsa kehittämiseen?

Vaikka tässä kaupunginvaltuutettuna ja ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajan yrittää kuinka asioista ottaa selvää, niin kupla nousee otsaan. Luottamushenkilöinä meidän tulee luottaa siihen, mitä meille virkamiehet meille esittävät. 

Mutta toisaalta taas haluan ottaa asioista selvää. Ja kun asioihin perehtyy, niin kaikki ei olekkaan niin selvää kuin alunperin oletin.

Olen puun ja kuoren välissä. On tämä raadollista hommaa tämä luottamushenkilönä oleminen.

Ehkä pääsisin henkisesti helpommalla, jos en viitsisi asioihin perehtyä?

LIITTEET

1 Himoksesta ei haluta uutta Kittilää Jämsän Seutu 27.10.2017

2 Kuntalaki luku 15 Kunnan toiminta markkinoilla, Kuntaliitto

Pohjois-Himoksen lenkki

Hiki piti saada pintaan ja suuntasimme Pohjois-Himokseen. Auton parkkeerasimme mäen päälle. Vaihtoehtoisesti lähdimme kiertämään reittiä vastapäivään (hiihtäen suunta myötäpäivään). Maasto on sopivan haasteellinen ja mäkinen. Ihon alla rupesi lämmöt nousemaan termostaatin hajotessa.

Maisemia pääse tsiigailemaan joko Keski-Himoksen kohdilta tai sitten pohjoisessa.

Laavuja reitillä on kaksi. Toinen on Keski-Himoksessa ja toinen reitin itäisessä osassa.

Pimeäkään ei pääse yllättämään, koska reitti on pääosin valaistu. Ainoastaan itäisellä laavun lenkillä ei ole valoja.

Matkaa reitille kertyy reilut 5 km.

Karttalinkki

Elävä muisti - Jämsä

Pidä historia mielessäsi.

Elävä muisti on kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Se tarjoaa historiapläjäyksiä seutukunnaltamme.

Kirkkoveneitä ja kilpasoutua
Soutu on Jämsänjokilaakson suosituimpia urheilulajeja. Mainostelevision Nelostie-sarjassa tutustutaan Jämsänjoen Soutoveikkojen toimintaan. Lisäksi nähdään kirkkovene Kankarisveden aalloilla.

Nouseva Jämsä
Jämsä elää maataloudesta ja teollisuudesta, mutta hakee myös aktiivisesti uusia elinkeinoja. Mainostelevision Nelostie-sarjassa tutustutaan Pitkävuoren talviurheilukeskukseen, jonka kehitysnäkymiä esittelee sosiaalipäällikkö Olavi Turma.

Kaipolan paperitehtaat
Mainostelevision Nelostie-sarjassa pistäydytään Kaipolan paperitehtailla Jämsässä.

Suomen audiovisuaalinen historia nettipalveluna
"KAVIn Elävä muisti tuo Suomen audiovisuaalisen historian kaikkien saataville. Sen keskeisenä voimavarana ovat elokuva-arkiston sekä radio- ja televisioarkiston monipuoliset kokoelmat. Näkökulma Suomen historiaan avautuu kotimaisten dokumenttielokuvien, uutiskatsausten, mainosfilmien ja aikansa tuntoja välittävän fiktion kautta. Sivuston painopiste on suomalaisen elokuvan kultakaudesta 1960-luvulle."

2 kpl blogikirjoituksia pois

Jämsän kaupunginhallituksesta tuli viesti, että kaksi blogikirjoitusta oli poistettava.

Jollain oli mennyt herne nenään poikittain.

Poistin kaksi kirjoitusta randomilla, koska tarkempia ohjeita ei tullut. Toinen poistettavista oli "Body language lettukesteillä" ja toinen oli "Rautakanki ja ratakisko".

En tiedä osuinko oikeaan.

Onkohan kaupunginhallitus nyt tyytyväinen?

Somehypetys

Jatkuva läsnäolo virtuaaliympäristöissä ja sosiaalisessa mediassa ei edistä oikeiden asioiden etenemistä. Se luo elämään vain hektisyyden tuntua. Illalla ruudun tapittaminen ja informaatiotulva uuvuttaa eikä edistä nukastamista.

Toivon, että somehypetys olisikin iso kupla.  Palaisimmepahan joskus oikeiden juttujen kirjoittamisen aikaan. Turha luulo, vanhaan emme kuitenkaan tule palaamaan. 

Silloin ihmisiä tavoiteltiin soittamalla, tekstiviestillä tai jopa kävelemällä oven taakse koputtamaan. Oli myös täysin normaalia, ettei tavoiteltu henkilö välttämättä aina ollut tavoitettavissa.

Ikää ja elämänkokemusta on jo kertynyt ja voin nostalgisoida tuota mennyttä aikaa. Silloin oli kiireettömämpää ja onnellisempaa. Aika oli aidosti sosiaalisempaa.

Oli aitoja ihmiskontakteja.