Jämsän kaupunki on päättänyt ostaa yhden uuden tontin (osan) 180 €/km2, eli 58 320 €:n hinnalla.
Tontin osa asettuu veteen Päijänteeseen, Päijänrannan asemakaava, mitä 500 km2 osasta kaupunki ostaa juuri sen vesialueen 324 km2 yksikköhintaan 180 €/km2. Satamarakennus tulee siis tälle 500 km2:n vesialueelle ja kaupunki ostaa jatkossa erotuksen.
Kauppa on alle valtuuston päätösrajan, joten kauppa vahvistuu hallituksen päätöksellä.
Miksi kaupunki ostaa kyseessä olevan tontin osan?
Onko kaupunki päättänyt lähteä satamarakennuksen rakentamiseen tai mahdollisesti satamayrittäjäksi?
Mikä on valtuuston vahvistama vyöhykehinta Himoksen alueella ja mikä hinta tämä (180 €/km2) nyt sitten on, kun kaupunginvaltuusto on RM -alueen vyöhykehinnan päättänyt ja mainostaa Päijänrantaa Himoksen alueena ja on sinne rakentanut kustannuksellaan kunnallistekniikan runkolinjat sekä maisematien.
Tässä on hyvä esimerkki virkamiesten valmistelemasta ostosta, missä virkamies vie ja kaupunginhallitus vikisee.
Ja mitä näyttääkään kristallipallo syksyisen sumun keskeltä...
Seuraavat vaiheet Päijänrannassa ovat:
- Jämsän kaupunki ostaa Himos Kiinteistökehitys Oy:n (OM. Keijo Pitkäniemi ja Jorma Lehtonen) esikauppakirjalla hallitsemasta maa-alueesta lohkotun satamarakennuksen toisen tontin osan (500-324= 176 km2) hintaan 31 680 €. Näin kaupunki ostaa virkamiesten valmistelemana hallituksen päätöksellä juuri ja juuri valtuuston päätösvaltaan kokonaishinnaltaan kuuluvan tontin osan kaupungille.
- Mutta vain tontin osan 500 km2!
- Jämsän kaupunki rakentaa ensin virkamiesten esityksestä kustannuksellaan satama-alueen parkkipaikkoineen ja valoineen sekä kunnallistekniikan.
- Seuraavaksi, kun alueella on jo kaupungin kustannuksellaan rakentama parkkipaikka valoineen ja kunnallistekniikan, niin kaupunki päättää ostaa koko RM -tontin (4500 + 500) 5 000 km2, että tontti saadaan yhden omistajan hallintaan ja lohkottua, ja sitten vuokraa sen toteuttajalle. Ostohinta 5 000 k/m2 x 180 €/km2 = 900 000 € onkin sitten valtuuston päätettäviä asioita, mutta virkamiehet esittävät, että Päijänranta on Himoksen kehityksen kannalta erittäin tärkeä asia "ympärivuotisen matkailun kehittämiseksi".
- Vuokran maksu sovitaan, että se on ensimmäiset viisi vuotta siitä, kun rakennukset ovat valmiit, puolet sovitusta.
Vain aika näyttää toteen sen, mitä nyt kristallipallosta syksyn sumussa pystyy ennustamaan.
Uusi Suunta - Maalaisjärki ei ole lahja, se on rangaistus, koska joudut tulemaan toimeen kaikkien niiden kanssa, joilla sitä ei ole.
maanantai 14. syyskuuta 2015
Seija El Sayed - Populisti, jeesustelija, mikä vaan
Olen samoilla linjoilla "puolueettoman kolleegani" Seijan kanssa. Ilkka Salmisen mainitsemat kustannukset 60-70 euroa per osallistuja samaisessa lehdessä ei pidä paikkansa. Ansionmenetykset, kuljetus, majoitus ja ruokailut sekä kokoustilojen vuokraaminen maksavat jo paljon enemmän. Yöpyminen on jo noin 80-100 €.
Mielenkiintoista olisi tietää, mitä koko homma maksaa?
Jämsän Seutu 14.9.2015
Mielenkiintoista olisi tietää, mitä koko homma maksaa?
Jämsän Seutu 14.9.2015

lauantai 12. syyskuuta 2015
Kiertävä puhallusvillakauppias vetää tuplahinnan !!!
Tässä tuumailtiin naapurin kanssa puhallusvillan lisäämistä välikatolle. Tarjous on olemassa ja sen hinta on 1 600 €. Työ kestää noin 2 h, lisäksi matkakustanukset.
No sitten kävin Tervasmäen puutavaraliikkeessä ja puhallusvillan hinta on noin 500 €. Puhalluslaitteen saa kaupan päällisiksi ilmaiseksi. Jos puhallusvillan asennuttaa jämsäläisellä työvoimalla hintaan 40 €/h, ja jos aikaa menee arviolta 4-6 h eli maksimissaan noin 250 €.
Kiertävän kaupparatsun hinta oli 1 600 € ja korkeampaa matematiikkaa käyttäen hinnaksi tulee maksimissaan 800 €. Kaupparatsu vetää tuplahinnan.
Joten älä koskaan tee heti kauppoja kenenkään kiertävän puhallusvilla -kaupparatsun kanssa heti siltä istumalta !!! Ovella käyvät yrittävät myydä heti ettei vaan saa tehtyä kilpailevia vertailuja.
No sitten kävin Tervasmäen puutavaraliikkeessä ja puhallusvillan hinta on noin 500 €. Puhalluslaitteen saa kaupan päällisiksi ilmaiseksi. Jos puhallusvillan asennuttaa jämsäläisellä työvoimalla hintaan 40 €/h, ja jos aikaa menee arviolta 4-6 h eli maksimissaan noin 250 €.
Kiertävän kaupparatsun hinta oli 1 600 € ja korkeampaa matematiikkaa käyttäen hinnaksi tulee maksimissaan 800 €. Kaupparatsu vetää tuplahinnan.
Joten älä koskaan tee heti kauppoja kenenkään kiertävän puhallusvilla -kaupparatsun kanssa heti siltä istumalta !!! Ovella käyvät yrittävät myydä heti ettei vaan saa tehtyä kilpailevia vertailuja.
Harri Vuorenpää - Pienyrittäjät lakkoon
Yrittäjä vertaa kirjoituksessaa omaa toimintaansa hallituksen leikkauksiin. Pistää minut ainakin miettimään.
Tilitoimistoyrittäjä Harri Vuorenpää kirjoittaa hallituksen uusista päätöksistä ja niistä syntyneestä haloosta pienyrittäjän näkökulmasta.
Pienyrittäjän blogikirjoitus on lähtenyt leviämään netissä lähes räjähdysmäisesti.
Ohessa suora lainaus
Tilitoimistoyrittäjä Harri Vuorenpää kirjoittaa hallituksen uusista päätöksistä ja niistä syntyneestä haloosta pienyrittäjän näkökulmasta.
Pienyrittäjän blogikirjoitus on lähtenyt leviämään netissä lähes räjähdysmäisesti.
Ohessa suora lainaus
Hallitus toi omat toimenpiteensä talouden tasapainottamiseksi julki ja odotettu huuto alkoi. Ei todennäköisesti mennyt kuin tunteja, kun palkansaajajärjestöt puhuvat avoimesti lakoista ja ennennäkemättömästä sanelupolitiikasta. Tällä hetkellä kuulemma kaikki revitään palkansaajan selkänahasta. Ymmärrän kyllä sellaisten ihmisten harmistuksen, joita leikkaukset tulevat koskemaan. Meidän perhe on yksi niistä. Siitä huolimatta on pakko tuoda pienyrittäjän näkemys siihen, kuinka hurjia nämä leikkaukset oikeasti ovat.
Sunnuntaisin ei palkansaaja saa enää 200 % palkkaa, ja mietitään kiinnostaako enää ketään mennä sunnuntaisin töihin. Leikkaus oli kuitenkin 25 %, eli saattaa se jotain kiinnostaa tuolla 175 % palkallakin. Pien-, mikro- tai yksinyrittäjän sunnuntailisä on vertailun vuoksi 0 %. Sitä on huono enempää tiputtaa.
Mitenkäs nämä sairaslomat? Ensimmäinen sairasloma menee työntekijän omaan piikkiin ja siitä eteenpäin saa enää 80 % palkkaa siitä, että sairastaa. No, yrittäjällä menee kaikki lyhytaikaiset sairaslomat ”omaan piikkiin”. Huolimatta siitä onko yrittäjä itse vai yrittäjän lapsi sairaana. Ja jos työ on sen luonteista, että se täytyy nimenomaan sinä päivänä saada tehdyksi, se käydään tekemään. Kyllä, sairaana. Ja on hyvä muistaa, että tällaisissa yrityksissä missä työ pitää saada tehdyksi, palkansaajan sairastuessa hyvin suurella todennäköisyydellä yrittäjä käy häntä tuuraamassa. Se, onko yrittäjä myös sairaana, on yhdentekevää.
Julkisten lomien vähentäminen se vasta radikaalilta tuntuukin! Palkallinen kesäloma on enää viitisen viikkoa! Ehtiikö siinä ajassa kaikkia kesäfestareita edes kiertämään? Jälleen vertailun vuoksi: pienyrittäjällä on palkallista lomaa tasan nolla päivää. Joka päivä, kun ei laskuja lähde asiakkaalle, ei myöskään ole tuloja. Kahden arkipyhän muuttamisesta palkattomaksi en viitsi edes kommentoida.
Nykyään kuulee usein, että yrittäjät valittavat jatkuvasti. Tällä hetkellä se ei kyllä ole yrittäjät, jotka valittavat. Tällä hetkellä suurin valitus kuuluu ryhmältä, joka väittää että kaikki revitään heidän selkänahoistaan. He eivät kuitenkaan suostu huomaamaan, että maassa on vielä yksi ryhmä, jonka etuja ei aja oikeastaan kukaan. Ja joiden edut ja turvat ovat vielä huomattavasti huonommat. Tähän kohtaan yleensä heitetään, että ”valintakysymyksiä”. Toki näinkin, mutta samalla logiikalla kukaan ei voisi valittaa. Kaikki me olemme työmme valinneet. Olisi vain hyvä huomata, että omien etujen huonontuessa maassa saattaa olla niitä, joilla ei kyseisiä etuja ole ikinä ollutkaan.
Vaikka se olisi käytännössä mahdotonta, pelkkänä ajatusleikkinäkin on mukava miettiä mitä tapahtuisi, jos kaikki tämän maan pienyrittäjät menisivät yhtä aikaa lakkoon.
Silloin täällä vasta nesteessä oltaisiin.
Sunnuntaisin ei palkansaaja saa enää 200 % palkkaa, ja mietitään kiinnostaako enää ketään mennä sunnuntaisin töihin. Leikkaus oli kuitenkin 25 %, eli saattaa se jotain kiinnostaa tuolla 175 % palkallakin. Pien-, mikro- tai yksinyrittäjän sunnuntailisä on vertailun vuoksi 0 %. Sitä on huono enempää tiputtaa.
Mitenkäs nämä sairaslomat? Ensimmäinen sairasloma menee työntekijän omaan piikkiin ja siitä eteenpäin saa enää 80 % palkkaa siitä, että sairastaa. No, yrittäjällä menee kaikki lyhytaikaiset sairaslomat ”omaan piikkiin”. Huolimatta siitä onko yrittäjä itse vai yrittäjän lapsi sairaana. Ja jos työ on sen luonteista, että se täytyy nimenomaan sinä päivänä saada tehdyksi, se käydään tekemään. Kyllä, sairaana. Ja on hyvä muistaa, että tällaisissa yrityksissä missä työ pitää saada tehdyksi, palkansaajan sairastuessa hyvin suurella todennäköisyydellä yrittäjä käy häntä tuuraamassa. Se, onko yrittäjä myös sairaana, on yhdentekevää.
Julkisten lomien vähentäminen se vasta radikaalilta tuntuukin! Palkallinen kesäloma on enää viitisen viikkoa! Ehtiikö siinä ajassa kaikkia kesäfestareita edes kiertämään? Jälleen vertailun vuoksi: pienyrittäjällä on palkallista lomaa tasan nolla päivää. Joka päivä, kun ei laskuja lähde asiakkaalle, ei myöskään ole tuloja. Kahden arkipyhän muuttamisesta palkattomaksi en viitsi edes kommentoida.
Nykyään kuulee usein, että yrittäjät valittavat jatkuvasti. Tällä hetkellä se ei kyllä ole yrittäjät, jotka valittavat. Tällä hetkellä suurin valitus kuuluu ryhmältä, joka väittää että kaikki revitään heidän selkänahoistaan. He eivät kuitenkaan suostu huomaamaan, että maassa on vielä yksi ryhmä, jonka etuja ei aja oikeastaan kukaan. Ja joiden edut ja turvat ovat vielä huomattavasti huonommat. Tähän kohtaan yleensä heitetään, että ”valintakysymyksiä”. Toki näinkin, mutta samalla logiikalla kukaan ei voisi valittaa. Kaikki me olemme työmme valinneet. Olisi vain hyvä huomata, että omien etujen huonontuessa maassa saattaa olla niitä, joilla ei kyseisiä etuja ole ikinä ollutkaan.
Vaikka se olisi käytännössä mahdotonta, pelkkänä ajatusleikkinäkin on mukava miettiä mitä tapahtuisi, jos kaikki tämän maan pienyrittäjät menisivät yhtä aikaa lakkoon.
Silloin täällä vasta nesteessä oltaisiin.
Faktaa fiktion rinnalle - Kuka oikeasti maksaa veromme?
Suuri häly on noussut kun ns. etuja kavennetaan. Lehdistö toitottaa kaikenlaista, mutta missä on totuus eli kuka oikeasti maksaa veromme.
Verommaksajien keskusliiton lehteä lukiessa mietin, miten se nyt oikein menikään? Kaivelin netistä samanlaiset kuvaajat kuin, mitä paperisessa versiossa on.
Nyt aloitetaan käyrien tulkkaus.
Jos vuositulot on 40 000 €, niin satasen lisätuloista jää käteen noin 53 €.
Jos vuositulot on 20 000 €, niin satasen lisätuloista jää käteen noin 60 €.Jos palkka on 2171 €/kk, niin hänen veroaste on pudonnut 1990 -luvun alun luvuista 7,1 %.
Jos palkka on 3256 €/kk tai 5427 €/kk, niin heidän veroaste on pudonnut 1990 -luvun alun luvuista 6 %.
Eli pienituloisen verotus on keventynyt noin 1,1% verrattuna keskituloisiin.
Alle 10 000 €/v eivät maksa käytännössä ollenkaan kunnallisveroa. Sen jälkeen se kasvaa voimakkkaasti ja yli 30 000 €/v tienaavilla veroprosentti ei juurikaan enää kasva.
Suurin osa palkansaajien maksamista veroista on kunnallisveroa.
Tämä neljäs kuva Tulonsaajat tuloluokittain kertoo sitten oikeasti ketkä maksavat veroja.
Apulaskentakuva excelillä laskettuna.
Kaikki alle 15 000 €/v tienaavat maksavat kaikista veroista vain noin 3,2 %.
Kaikki alle 30 000 €/v tienaavat maksavat kaikista veroista vain noin 21,6 %.
Kaikki yli 20 000 €/v ansaitsevat maksavat noin 86,4 % kaikista veroista.
Ja kaikki yli 30 000 €/v ansaitsevat maksavat noin 59,7 % kaikista veroista.
Ja lopuksi suurta porua aiheuttavat kaikki yli 80 000 €/v tienaavat, heitä on niin vähän, että he maksavat vain 15,3 % kaikista veroista.
perjantai 11. syyskuuta 2015
Heikki Hämäläinen - Kannanotto AY-liikkeiden vastatoimin
Nuoruuden partiokaverini Heikki Hämäläinen kirjoittaa osuvasti ja teksti sopii hyvin ajatuksiini. Ohessa suora lainaus Heikin Facebook kirjoituksesta.Osaako AY -liike tehdä mitään muuta enää kuin lakkoilla ja marssituttaa ihmiset ulos työpaikoilta???
Heille annettiin tavoitteet mihin pitää päästä ja kaksi kertaa aloitettiin neuvottelut, jotka päättyivät tuloksettomina. Eikä liitoissa ole vieläkään tajuttu, että ihan oikeasti jotain pitää tehdä!!!
Sipilä selvästi sanoi, että hän ilomielen ottaa konkreettiset ehdotukset vastaan, jolla vastaavat työvoimakustannusten säästöt saadaan aikaiseksi. Hallituksen keinot ovat nyt tiedossa.
Eikös nyt liittojen viisaiden (??) pitäisi päät höyryten miettiä, miten siihen päästään heille sopivin keinoin. Eikä keskittyä entisestään romuttamaan Suomen muutenkin todella huonoa taloustilannetta.
Faktahan on se, että nykyisellä menolla ei voi jatkaa.
Mielestäni liitoilla on nyt näytön paikka! Näyttäkää, että osaatte tehdä vielä jotain yhteiseksi hyväksi ja että Teistä on vielä johonkin muuhunkin, kuin suunsoittoon ja lakkoiluun.
PS. Ennen kun joku rupeaa kovasti valittamaan, niin voi katsoa faktat kuka tässä maassa oikeasti maksaa valtaosan veroista. Minä en kuulu tähän 7-10 %, joka maksaa verotuloista yli 80%. Noin 6.000 euroa / kk ansaitseviin.
tiistai 8. syyskuuta 2015
Jämsän Äijä pääsee sittenkin taivaaseen
Äsken juttelin Matti Similän kanssa. Matti on ehdottanut, että Hiidenmäen risteykseen sijoitetaan vanha, kunnostettu lentokone. Keskustelu ohjautui uusiin ajatuksiin sopivan joukon läsnäollessa.
Jämsän Aijä ohjaimiin ja Jämsän Ämmä takapenkille, sisävalot pimeää aikaa varten ja kylkeen teksti
"Jämsän Äijän jäi taivaasta - pääsee sittenkin taivaaseen"
Kaikki suomalaisethan tietävät, että Jämsä Äijä on jäänyt taivaasta.
Jämsän Äijää ja Jämsän Ämmää voidaan muokata sopivaksi. Olli Levaniemen osaamista tulee hyödyntää.
Jämsän Aijä ohjaimiin ja Jämsän Ämmä takapenkille, sisävalot pimeää aikaa varten ja kylkeen teksti
"Jämsän Äijän jäi taivaasta - pääsee sittenkin taivaaseen"
Kaikki suomalaisethan tietävät, että Jämsä Äijä on jäänyt taivaasta.
Jämsän Äijää ja Jämsän Ämmää voidaan muokata sopivaksi. Olli Levaniemen osaamista tulee hyödyntää.
keskiviikko 2. syyskuuta 2015
Datakeskuspuisto ja NxtVn:n rooli?
Lehtitietojen perusteella olen tässä minäkin. Sen verran olen ymmällä, että kysymyksiä on päässäni, joihin ei ole vielä vastauksia.
Datakeskuspuisto tarkoittaa käsittääkseni lukuisia datakeskuksia yhdellä alueella. Yksi voisi esimerkiksi olla Googlen tai jonkun muun datakeskus.
Mikä on sitten NxtVn rooli?
1. Onko se toimija, joka tarjoaa vain hyvän infran eli ns. "valokuidun pään"?
2. Onko se toimija, joka tarjoaa infran sekä datakeskussalit?
3. Onko se toimija, joka tarjoaa infran, datakeskussalit sekä serverit?
Uutisointi ei oikein ole nyt kertonut asiaa kansankielellä. Eli kysymys on,
Mutta ehkä sekin tästä joskus selviää. Toivomukseni on, että jos Jämsek tai lehdistö osaisi avata.
Hienoa että pitkään valmisteltu asia on nyt niin sanotusti maalissa ja kaiken takana on vaikutusvaltaisia ja merkittäviä ihmisiä ympäri maailman. Kiitos heille, että valitsivat Jämsän. Ja kiitos myös jämsäläisille, jokta ovat olleet myötävaikuttamassa tähän hankkeeseen.
Datakeskuspuisto tarkoittaa käsittääkseni lukuisia datakeskuksia yhdellä alueella. Yksi voisi esimerkiksi olla Googlen tai jonkun muun datakeskus.
Mikä on sitten NxtVn rooli?
1. Onko se toimija, joka tarjoaa vain hyvän infran eli ns. "valokuidun pään"?
2. Onko se toimija, joka tarjoaa infran sekä datakeskussalit?
3. Onko se toimija, joka tarjoaa infran, datakeskussalit sekä serverit?
Uutisointi ei oikein ole nyt kertonut asiaa kansankielellä. Eli kysymys on,
"Mikä on NxtVn:n -rooli?"
Mutta ehkä sekin tästä joskus selviää. Toivomukseni on, että jos Jämsek tai lehdistö osaisi avata.
Hienoa että pitkään valmisteltu asia on nyt niin sanotusti maalissa ja kaiken takana on vaikutusvaltaisia ja merkittäviä ihmisiä ympäri maailman. Kiitos heille, että valitsivat Jämsän. Ja kiitos myös jämsäläisille, jokta ovat olleet myötävaikuttamassa tähän hankkeeseen.
sunnuntai 30. elokuuta 2015
Tiedottaminen - Ilkka Salmisen palkka
Tiedottaminen Jämsän kaupungilta ontui. Kaupunginjohtajan palkkaa nostetaan 500 €. Ja sekös jämsäläisiä ärsytti.
Oikeasti olisi pitänyt tiedottaa niin, että kaupunginjohtaja ei saa normaaleja vuosittaisia palkankorotuksia ja tämä on nyt hänen ensimmäinen palkankorotuksena Jämsän kaupunginjohtajana. Kaupunginjohtajan esimies kaupunginhallituksen puheenjohtaja Piritta Rantanen esitti kaupungnhallitukselle palkankorotusta 500 €. Hallitus hyväksyi esitetyn korotuksen.
Näin asia meni. Uutisoinnissa on parantamisen varaa.
Oikeasti olisi pitänyt tiedottaa niin, että kaupunginjohtaja ei saa normaaleja vuosittaisia palkankorotuksia ja tämä on nyt hänen ensimmäinen palkankorotuksena Jämsän kaupunginjohtajana. Kaupunginjohtajan esimies kaupunginhallituksen puheenjohtaja Piritta Rantanen esitti kaupungnhallitukselle palkankorotusta 500 €. Hallitus hyväksyi esitetyn korotuksen.
Näin asia meni. Uutisoinnissa on parantamisen varaa.
Ari ei kestä nykyaikaa - Arin mitta on tullut täyteen nykypäivän asioiden kanssa
Täytyi kopsata mielestäni mukava kirjoitus. Itse en ihan noilla sanoilla kirjoittaisi, mutta kirjoituksen henki on minun tyyliäni. Alkuperäinen kirjoitus on löytyy täältä Riemurasian sivulta eli täältä.
lauantai 29. elokuuta 2015
Iso investointi: Hallin varuskunta-alueelle kansainvälinen datapuisto - tiedottaminen
Kerrassaan kummallista on tiedottaminen - Jämsän kaupunginjohtaja on jo vihjaillut asiasta kuukausia lehdistössä. Mielestäni keskeneräiset asiat ovat keskeneräisiä, ja niistä ollaan vaiti. Yleisen tiedotuksen periaate on, että julkisuuteen tullaan, kun asiat on varmoja. Sitä ennen ei asioista supista.
Se tässä on vielä kummallista, että ei myyjänä eikä ostajana ole Jämsän kaupunki, joten kaupunginjohtajan ei tule asiasta antaa lehdistölle lusuntoa. Myyjänä on Senaattikiinteistöt ja ostaja on mitä ilmeisemmin Hertzner. Nämä ovat ne kaksi tahoa, jotka tiedottavat asiasta ensin.
Mutta kaiken kaikkiaan hienoa asia Jämsälle, jos tämä nyt toteutuu.
Jämsän Seudun nettisivu 29.8.2015, kuva ja teksti.
Salaisuuden verhot Hallin varuskunta-alueen tulevasta käytöstä ovat avautumassa.
Jämsän kaupunki kertoo verkkosivuillaan, että varuskunta-alueen tulevaisuudesta järjestetään tiistaina 1.9. kello 14.30 tiedotustilaisuus Kuoreveden koululla. Myös kehittämisyhtiö Jämsek kertoo asiasta Facebook-sivullaan. Tiedotustilaisuuden aiheena on kansainvälisen datapuiston sijoittuminen Halliin. Tilaisuuteen on avoin pääsy kaikille asiasta kiinnostuneille.
Tyypillisesti datakeskus-investoinnit ovat suuruudeltaan noin 100–200 miljoonaa euroa noin 5-7 vuoden aikana ja pysyvä työllistämisvaikutus on noin 40–80 henkilöä. Tämän lisäksi tulee rakentamisvaiheen työllistämisvaikutus.
Vielä ei kerrota, mikä datakeskus olisi kyseessä. Valistunut arvaus on saksalainen perheyhtiö Hetzner, joka huhtikuun 28. päivänä ilmoitti suunnittelevansa uuden datakeskuksen sijoittamista Suomeen. Yhtiö hakee parasta aikaa rakennuspäällikköä, jonka tehtävänä on rakennustyönjohtaminen Suomeen rakennettaviin datakeskuksiin yhteistyössä saksalaisten kollegojen kanssa.
Varuskunta-alueen kiinteistöt omistava Senaatti Kiinteistöt ilmoitti taasen toukokuussa, että Hallin varuskunta-alueelle on löytynyt ostaja. Kohde oli myös poistettu Senaatti-kiinteistöjen myynnissä olevien kohteiden listalta.
Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuun 28. päivänä julkaistun tiedotteen mukaan Hetzner Online arvioi, että tärkeimmät tekijät päätettäessä Suomeen sijoittumisesta ovat energian hinta ja saannin luotettavuus, rakenteilla oleva Itämerikaapeli, Suomen viileä ilmasto sekä Venäjän läheisyys. Vahvat yhteydet linkittävät kahdella maantieteellisellä alueella olevat datakeskukset saumattomaksi kokonaisuudeksi jossa käyttäjien erilaiset tarpeet voidaan huomioida.
Tuolloisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan silloinen hallitus oli ponnistellut jo pitkään datakeskusten hankkimiseksi Suomeen. Suomessa toimii jo nyt useita kansainvälisten yritysten datakeskuksia. Tunnetuimpia näistä ovat Googlen ja Microsoftin datakeskukset sekä Yandexin keskus Mäntsälässä.
– Päätös alentaa datakeskusten sähkövero teollisuuden sähköveron tasolle sekä suotuisa infrastruktuuri kantavat jälleen tulosta, totesi Vapaavuori huhtikuussa.
Kilpailu suurista datakeskuksista on kovaa. Länsi-Eurooppaan tullaan arvioiden mukaan rakentamaan noin 60 suurta datakeskusta vuoteen 2020 mennessä.
Hetznerin suunniteltu investointi tulisi palvelemaan Pohjois- ja Itä-Euroopan kasvavia markkinoita ja tähän Suomen maantieteellinen asema soveltuu erinomaisesti.
Saksan Baijerissa toimiva perheyhtiö Hetzner Online AG on datakeskuspalveluita lähinnä pienille ja keskisuurille yritykselle tarjoava digitaalisen talouden toimija. Yrityksellä on Saksassa kaksi suurta datakeskusta Nürnbergissä ja Frankfurtissa.
Ministeriön huhtikuisen tiedotteen mukaan yhtiö on erittäin kannattava ja vakavarainen. Sillä on noin 90 000 asiakasta. Yritys hakee uusia asiakkaita ja markkina-alueita.
Mutta kuten sanottu: Halliin tuleva yhtiön selviää tiistaina. Yhtiön edustajat ovat läsnä tiistain tiedotustilaisuudessa.
Jämsän Seudun nettisivu 29.8.2015, kuva ja teksti.
Salaisuuden verhot Hallin varuskunta-alueen tulevasta käytöstä ovat avautumassa.
Jämsän kaupunki kertoo verkkosivuillaan, että varuskunta-alueen tulevaisuudesta järjestetään tiistaina 1.9. kello 14.30 tiedotustilaisuus Kuoreveden koululla. Myös kehittämisyhtiö Jämsek kertoo asiasta Facebook-sivullaan. Tiedotustilaisuuden aiheena on kansainvälisen datapuiston sijoittuminen Halliin. Tilaisuuteen on avoin pääsy kaikille asiasta kiinnostuneille.
Tyypillisesti datakeskus-investoinnit ovat suuruudeltaan noin 100–200 miljoonaa euroa noin 5-7 vuoden aikana ja pysyvä työllistämisvaikutus on noin 40–80 henkilöä. Tämän lisäksi tulee rakentamisvaiheen työllistämisvaikutus.
Vielä ei kerrota, mikä datakeskus olisi kyseessä. Valistunut arvaus on saksalainen perheyhtiö Hetzner, joka huhtikuun 28. päivänä ilmoitti suunnittelevansa uuden datakeskuksen sijoittamista Suomeen. Yhtiö hakee parasta aikaa rakennuspäällikköä, jonka tehtävänä on rakennustyönjohtaminen Suomeen rakennettaviin datakeskuksiin yhteistyössä saksalaisten kollegojen kanssa.
Varuskunta-alueen kiinteistöt omistava Senaatti Kiinteistöt ilmoitti taasen toukokuussa, että Hallin varuskunta-alueelle on löytynyt ostaja. Kohde oli myös poistettu Senaatti-kiinteistöjen myynnissä olevien kohteiden listalta.
Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuun 28. päivänä julkaistun tiedotteen mukaan Hetzner Online arvioi, että tärkeimmät tekijät päätettäessä Suomeen sijoittumisesta ovat energian hinta ja saannin luotettavuus, rakenteilla oleva Itämerikaapeli, Suomen viileä ilmasto sekä Venäjän läheisyys. Vahvat yhteydet linkittävät kahdella maantieteellisellä alueella olevat datakeskukset saumattomaksi kokonaisuudeksi jossa käyttäjien erilaiset tarpeet voidaan huomioida.
Tuolloisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan silloinen hallitus oli ponnistellut jo pitkään datakeskusten hankkimiseksi Suomeen. Suomessa toimii jo nyt useita kansainvälisten yritysten datakeskuksia. Tunnetuimpia näistä ovat Googlen ja Microsoftin datakeskukset sekä Yandexin keskus Mäntsälässä.
– Päätös alentaa datakeskusten sähkövero teollisuuden sähköveron tasolle sekä suotuisa infrastruktuuri kantavat jälleen tulosta, totesi Vapaavuori huhtikuussa.
Kilpailu suurista datakeskuksista on kovaa. Länsi-Eurooppaan tullaan arvioiden mukaan rakentamaan noin 60 suurta datakeskusta vuoteen 2020 mennessä.
Hetznerin suunniteltu investointi tulisi palvelemaan Pohjois- ja Itä-Euroopan kasvavia markkinoita ja tähän Suomen maantieteellinen asema soveltuu erinomaisesti.
Saksan Baijerissa toimiva perheyhtiö Hetzner Online AG on datakeskuspalveluita lähinnä pienille ja keskisuurille yritykselle tarjoava digitaalisen talouden toimija. Yrityksellä on Saksassa kaksi suurta datakeskusta Nürnbergissä ja Frankfurtissa.
Ministeriön huhtikuisen tiedotteen mukaan yhtiö on erittäin kannattava ja vakavarainen. Sillä on noin 90 000 asiakasta. Yritys hakee uusia asiakkaita ja markkina-alueita.
Mutta kuten sanottu: Halliin tuleva yhtiön selviää tiistaina. Yhtiön edustajat ovat läsnä tiistain tiedotustilaisuudessa.
Kuka lukee Blogisivuani?
Tässä aamulla tuumailin, kun tilastoa katsoin, että ketkäköhän lukee blogisivuani. Eilen oli 143 kävijää sivullani.
No joSkus asiathan ovat aina arvoituksia ja sellaiseksi ne tuppaavat jäämään.
En kyllä oikeasti haluaisikaan tietää, kuka näitä sivujani oikeasti lukee.
Se lukee ken haluaa...
No joSkus asiathan ovat aina arvoituksia ja sellaiseksi ne tuppaavat jäämään.
En kyllä oikeasti haluaisikaan tietää, kuka näitä sivujani oikeasti lukee.
Se lukee ken haluaa...
perjantai 28. elokuuta 2015
Kankarisveden koulun kohtalo
Yksi Jämsän kaupungin rakennus toisensa jälkeen on lehtien palstoilla. Nyt kohteena on Kankarisveden koulu. No tämähän ei ole uusi asia. Mielestäni ei kannata upottaa 7-10 M€, jotta rakennus saadaan uudenveroiseksi.
Oppilasennusteet on laskevia ja viimeisimpien lukujen perustella toteuma on ennustettakin huonompi. Oppilasmäärät laskevat voimakkaasti.
Nyt kannattaa varmaan miettiä uusia ratkaisuja.
- Säilytetään Kankarisveden koulusta ns. terveet osat ja lyöttäydytään yhteen Mäntykallion koulun kanssa. Koskenpääntien voisi joko alittaa tai ylittää.
- Lisäksi on edelleen olemassa Auvilan kampus jota voidaan juuri nyt hyödyntää. Miksi ei jatkossakin?
Kaiken kaikkiaan uuden rakentamiselta tulee välttyä, jos ne ennusteen mukaan ovat lähitulevaisuudessa vajaakäytössä tai tyhjillään.
Taas tulee olemaan vilkas syksy koulukeskusteluissa. Joten avataan sitä keskustelua jo nyt.
Jämsän Seutu Vekkari 26.8.2015
Oppilasennusteet on laskevia ja viimeisimpien lukujen perustella toteuma on ennustettakin huonompi. Oppilasmäärät laskevat voimakkaasti.
Nyt kannattaa varmaan miettiä uusia ratkaisuja.
- Säilytetään Kankarisveden koulusta ns. terveet osat ja lyöttäydytään yhteen Mäntykallion koulun kanssa. Koskenpääntien voisi joko alittaa tai ylittää.
- Lisäksi on edelleen olemassa Auvilan kampus jota voidaan juuri nyt hyödyntää. Miksi ei jatkossakin?
Kaiken kaikkiaan uuden rakentamiselta tulee välttyä, jos ne ennusteen mukaan ovat lähitulevaisuudessa vajaakäytössä tai tyhjillään.
Taas tulee olemaan vilkas syksy koulukeskusteluissa. Joten avataan sitä keskustelua jo nyt.
Jämsän Seutu Vekkari 26.8.2015
torstai 20. elokuuta 2015
maanantai 27. heinäkuuta 2015
Aamupainot kohta kolmelta vuodelta
Tämähän on vain itsestä kiinni. Aamupainot kohta kolmelta vuodelta, alkaen 24.9.2012.
Selityksiä kyllä löytyy, iskias jne. Ruoka vain on maistunut, mutta samalla ruoskin itseäni joka aamu. Vaaka on se totuuden äänitorvi.
Perusjuttu: syö 5-6 kertaa päivässä ja minun painollani se on noin 1900 - 2000 kcal. Tämä 5-6 kertaa päivässä syöminen on se laihtumisen P E R U S J U T T U. Sillä läskit sulaa… Se on koettu jo moneen kertaan.
Jokohan olisi motivaatio kohdillaan?
Nyt suunta jälleen oikea, YES.
Selityksiä kyllä löytyy, iskias jne. Ruoka vain on maistunut, mutta samalla ruoskin itseäni joka aamu. Vaaka on se totuuden äänitorvi.
Perusjuttu: syö 5-6 kertaa päivässä ja minun painollani se on noin 1900 - 2000 kcal. Tämä 5-6 kertaa päivässä syöminen on se laihtumisen P E R U S J U T T U. Sillä läskit sulaa… Se on koettu jo moneen kertaan.
Jokohan olisi motivaatio kohdillaan?
Nyt suunta jälleen oikea, YES.
sunnuntai 12. heinäkuuta 2015
Blogiloma
Alkoi juuri nyt...
... ja päättyy, kun on aikaa, aihe, inspiraatio, tunnetila ja motivaatio kirjoittamiseen.
Kaksi viimeisintä ratkaisee yleensä kirjoitusten synnyn.
... ja päättyy, kun on aikaa, aihe, inspiraatio, tunnetila ja motivaatio kirjoittamiseen.
Kaksi viimeisintä ratkaisee yleensä kirjoitusten synnyn.
perjantai 10. heinäkuuta 2015
Jurnahtava vatulointi jatkuu
Toteutan tässä omaa mielipiteenvapauttani...Tämä asia on jo päätetty, Jämsän kaupungin Sosiaali- ja Terveyspalvelujen kokonaisulkoistus. Aika tulee näyttämään kuinka monta vuotta Arja Paakkanen ja Vasemmisto tulee asiaa vastustamaan eli Jämsäläisittäin jurnaamaan.
Lyhyesti totean, kokonaisulkoitus on päätetty jo demokraattisin keinoin Suomen lakien mukaisesti. Ja nyt edetään yhdessä kohti sovittua tavoitetilaa eli kokonaisulkoistusta.
Jurnahtava vatulointi saa nyt jo loppua, kiitos.
Jämsän Seutu 10.7.2015
Arja Paakkasen ja Irma Hirsjärven mielipidekirjoitus
torstai 9. heinäkuuta 2015
Itsemurha -klinikka - Uusi Business vai olisko?
Kannattaa lukea huumorin pilke silmäkulmassa.
Harvase viikko media uutisoi nokkakolareita suoralla tien osuudella. Useimmissa tapauksissa kyseessä on itsemurha. Ikävää tässä on se, että aivan sivulliset joutuvat kärsimään itsemurhan tekevistä ihmisistä. Ja totuushan on, että median kirjoitukset vain ruokkivat lisää vastaavanlaisia tapauksia.
Hollannissa sallitaan eutanasia. Mutta miksipä ei voisi olla olemassa Suomessa itsemurha -klinikoita?
Klinikka toimisi seuraavasti: klinikalle ilmoittaudutaan, sitten alkaa jonkun mittainen harkinta-aika, muutama viikko ja ajan mentyä umpeen olisi itsemurhan teko mahdollista valvotuissa olosuhteissa. Hyötynä tässä olisi se ettei mm. sivulliset rekkakuskit eikä junan kuljettajat joudu sijaiskärsijöiksi.
Sitten muutama työkaverini veisteli, että on olemassa myös murhanhimoisia ihmisiä. Tulisi olemaan hyvä tilanne jos murhanhimoiset ja itsemurhaa haluavat sijoitettaisiin samaan tilaan. Tästähän syntyisi Win-Win tilanne eli molemmat osapuolet hyötyisivät.
Mutta on tässä tekstissä puoli totuuttakin olemassa...
Saa nähdä tulevatko valkotakkiset hakemaan mut hoitoon.
keskiviikko 8. heinäkuuta 2015
Moraalinen mainonta
Veivaan vielä tätä kylpylän etäisyys rinteestä -asiaa.
Lemminkäisen kuvassa eäisyys rinteeseen on merkattu oranssilla värillä ja kartassa lukee oranssilla 250 m. Oikeasti etäisyys on yli 600 m. Kuvaa tulkiten saa selkeästi käsityksen, että kylpylästä on rinteeseen matkaa 250 m. Eli melkein niin vähän kuin Ski In - Ski Out hotellimäärittelyssä. Eli jos matkaa majoituksesta rinteeseen on alle 200 m, niin mainonnassa voi käyttää kansainvälistä Ski In - Ski Out termiä tehostamaan mainonnassa hotellin erinomaista sijaintia laskettelurinteisiin nähden.
Lemminkäisen kuva, joka on myös heidän nettisivullaan
Jämsästä Jyväskylään on matkaa noin 58 km ja jos matemaattisesti käytetään samaa suhdetta kuin yllä mainitussa tilanteessa, niin voidaan käyttää lukua 24 km. Tästä saadaan syntymään seuraavanlainen vertauskuvallinen tilanne.
Mitä mieltä olisit jos Jämsä mainostaisi jyväskyläläisille seuraavasti oheisen kuvan kera
"Tule Jämsään asumaan - lyhyt matka Jyväskylään".
Tai jos jyväkyläläiset mainostaisivat jämsäläisille, että
"Lyhyt työmatka - tule Jyväskylään töihin".
Kokisitko tulleesi huijatuksi?
Lemminkäisen kuvassa eäisyys rinteeseen on merkattu oranssilla värillä ja kartassa lukee oranssilla 250 m. Oikeasti etäisyys on yli 600 m. Kuvaa tulkiten saa selkeästi käsityksen, että kylpylästä on rinteeseen matkaa 250 m. Eli melkein niin vähän kuin Ski In - Ski Out hotellimäärittelyssä. Eli jos matkaa majoituksesta rinteeseen on alle 200 m, niin mainonnassa voi käyttää kansainvälistä Ski In - Ski Out termiä tehostamaan mainonnassa hotellin erinomaista sijaintia laskettelurinteisiin nähden.
Lemminkäisen kuva, joka on myös heidän nettisivullaan
Mitä mieltä olisit jos Jämsä mainostaisi jyväskyläläisille seuraavasti oheisen kuvan kera
"Tule Jämsään asumaan - lyhyt matka Jyväskylään".
Tai jos jyväkyläläiset mainostaisivat jämsäläisille, että
"Lyhyt työmatka - tule Jyväskylään töihin".
Kokisitko tulleesi huijatuksi?
maanantai 6. heinäkuuta 2015
Vaaran vuodet
Tönkäisen muutamaa Jämsän Seudun lehtijutun kohtaa...
Himoksen Master Plan
Jäin syvällisesti miettimään: Mitä Kari Vaaran Masterplanista oikeastaan toteutui?
Jämsän Seutu lehtijutussa 3.7.2015 Masterplan (2005) oli Vaaran projekteista yksi merkittävimpiä. Mielestäni suunnitelma on hieno, mutta mihin jäi toteutus? Hienot suunnitelmat vaativat aina täydellisen toteutuksen. Mutta toteutus jäi tekemättä? Mihin se kaatui? Onko katsottu peiliin?
Masterplanin toteutus pysähtyi Jämsän kaupungin ja rinneyrittäjän vuokrasopimuksen tulkinnan erimielisyyksiin ja myöhemmin on toteutunut kaupungin merkittävällä avustuksella vain golfkenttä. Mielestäni on kyseenalaista, että golfkenttään laitettiin niin paljon "sitoumuksia". Nyt on näyttänyt sille, että taloudellisesti golf -kenttä ei ole kannattavaa liiketoimintaa, ainakaan näillä kävijämäärillä. Kiikun kaakun mennään.
Kari Vaara jää eläkkeelle elokuun lopussa. Mutta on olemassa edelleen aiesopimus, että kylpylä tulee Master Planissa osoitettuun paikkaan. On ilmeistä, että aiesopimus pitäisi purkaa. Onko se unohtunut?
Merkkityöt
Todettakoon vielä, että lehtijutun mukaan Kari Vaaran yksi "merkkityö" on "Himoksen toiminnallisuus ja ilme (2005)". Niin, mikä se muuten oikeasti on?
Täytyy kuitenkin muistaa kuka on Himoksen perustaja. Se ei ole Kari Vaara. Himoksen perustaja on Juhani Ojala.
Jämsänjoen valaitussuunnitelma
Lopuksi ajattelen vielä ääneen ja totean, että hienoja suunnitelmia, mutta liian kalliita toteuttaa. Yksi mieleen painuvimmista esimerkeistä on Jämsänjoen valaitussuunnitelma, Seppolan sillan ja ysitien sillan väliin. Sellaisia miljoonavaroja ei kaupungin budjetista löydy, epärealitinen suunnitelma. Sellaisia miljoonavaroja ei löydy nyt eikä lähitulevaisuudessakaan kaupungin kirstusta.
Jäin veronmaksajana ja päättäjänä kaipaamaan realistisia suunnitelmia, joilla on Jämsän kaupungin budjettiin sopiva hinta. Pienillä asioilla saataisiin jo paljon aikaiseksi. Suureellisilla suunnitelmilla on tapana pölyttyä mapeissa.
Kopioita Jämsän Seutu lehdestä 3.7.2015
Master Plan suunnitelma
Himoksen Master Plan
Jäin syvällisesti miettimään: Mitä Kari Vaaran Masterplanista oikeastaan toteutui?
Jämsän Seutu lehtijutussa 3.7.2015 Masterplan (2005) oli Vaaran projekteista yksi merkittävimpiä. Mielestäni suunnitelma on hieno, mutta mihin jäi toteutus? Hienot suunnitelmat vaativat aina täydellisen toteutuksen. Mutta toteutus jäi tekemättä? Mihin se kaatui? Onko katsottu peiliin?
Masterplanin toteutus pysähtyi Jämsän kaupungin ja rinneyrittäjän vuokrasopimuksen tulkinnan erimielisyyksiin ja myöhemmin on toteutunut kaupungin merkittävällä avustuksella vain golfkenttä. Mielestäni on kyseenalaista, että golfkenttään laitettiin niin paljon "sitoumuksia". Nyt on näyttänyt sille, että taloudellisesti golf -kenttä ei ole kannattavaa liiketoimintaa, ainakaan näillä kävijämäärillä. Kiikun kaakun mennään.
Kari Vaara jää eläkkeelle elokuun lopussa. Mutta on olemassa edelleen aiesopimus, että kylpylä tulee Master Planissa osoitettuun paikkaan. On ilmeistä, että aiesopimus pitäisi purkaa. Onko se unohtunut?
Merkkityöt
Todettakoon vielä, että lehtijutun mukaan Kari Vaaran yksi "merkkityö" on "Himoksen toiminnallisuus ja ilme (2005)". Niin, mikä se muuten oikeasti on?
Täytyy kuitenkin muistaa kuka on Himoksen perustaja. Se ei ole Kari Vaara. Himoksen perustaja on Juhani Ojala.
Jämsänjoen valaitussuunnitelma
Lopuksi ajattelen vielä ääneen ja totean, että hienoja suunnitelmia, mutta liian kalliita toteuttaa. Yksi mieleen painuvimmista esimerkeistä on Jämsänjoen valaitussuunnitelma, Seppolan sillan ja ysitien sillan väliin. Sellaisia miljoonavaroja ei kaupungin budjetista löydy, epärealitinen suunnitelma. Sellaisia miljoonavaroja ei löydy nyt eikä lähitulevaisuudessakaan kaupungin kirstusta.
Jäin veronmaksajana ja päättäjänä kaipaamaan realistisia suunnitelmia, joilla on Jämsän kaupungin budjettiin sopiva hinta. Pienillä asioilla saataisiin jo paljon aikaiseksi. Suureellisilla suunnitelmilla on tapana pölyttyä mapeissa.
Kopioita Jämsän Seutu lehdestä 3.7.2015
Master Plan suunnitelma
Uuden kylpyläpaikan etäisyys rinteestä on yli 600 m, ei 250 m !!!
Kaupunginvaltuustossa olen saanut tietoa, että uudesta kylpyläpaikasta etäisyys rinteeseen on noin 250 m. Asia selviää Lemminkäisen kuvasta, dokumentti alla.
Sitten kun asiaa tutkin Maanmittauslaitoksen karttapaikasta, niin matka onkin yli 600 m, kartasta viivaimella mitattuna 630 m. Dokumentti on esitetty kuvaruutukaappauksena alla.
Ilmeisesti puhumme samoista SI-järjestelmän metreistä. Kummalla on tullut nyt virhe etäisyyden mittaamisessa? Vai onko tämä sittenkin jokin markkinointikeino?
Lisäys 7.7.2015: Ski In/Ski Out nimeä voidaan käyttää mainonnassa, kun majoituksesta on matkaa rinteeseen alle 200 m. Nyt käytetään 250 m, joka on melkein kuin Ski In/Ski Out.
Lemminkäisen kuvan mukaan rinteeseen on 250 m
Maanmittauslaitoksen karttapaikan mukaan etäisyys rinteeseen on yli 600 m
Sitten kun asiaa tutkin Maanmittauslaitoksen karttapaikasta, niin matka onkin yli 600 m, kartasta viivaimella mitattuna 630 m. Dokumentti on esitetty kuvaruutukaappauksena alla.
Ilmeisesti puhumme samoista SI-järjestelmän metreistä. Kummalla on tullut nyt virhe etäisyyden mittaamisessa? Vai onko tämä sittenkin jokin markkinointikeino?
Lisäys 7.7.2015: Ski In/Ski Out nimeä voidaan käyttää mainonnassa, kun majoituksesta on matkaa rinteeseen alle 200 m. Nyt käytetään 250 m, joka on melkein kuin Ski In/Ski Out.
Lemminkäisen kuvan mukaan rinteeseen on 250 m
Maanmittauslaitoksen karttapaikan mukaan etäisyys rinteeseen on yli 600 m
perjantai 3. heinäkuuta 2015
Risto Ahonen: Ilvestelijät tiensä päässä
Paikallislehti Jämsän Seutu tarjoaa ilvestelijöille anonyymipalstaa jonka aika on kulunut mielestäni nyt umpeen. Kritisoin nimettömiä ilvestelijöitä avoimesti nimelläni. Ilvestelijöille on annettu palsta jonka välityksellä saa sohaista anonyyminä sanan säilällä puskista. Nimettömyys ei ole fiksu tapa kritisoida tai herättää keskustelua silloin kun osapuolet oletettavasti tuntevat toisensa. Väyrysen, Niinistön tai Nykäsen nimen mainitseminen ei ole epäkorrektia.
Joitakin kuukausia sitten minulle vihjaistiin siinä Jämsän Seudun kulmilla, että luepas seuraava ilvestely. Joko suosittelija oli itse kirjoittaja tai tekstin ennakkoon lukenut. Hän ei ollut lehden henkilökuntaa, eikä toimituksen avustaja. Nolotti tuo kommentti. Minua nolotti myös pe 3.7. ilvestely jossa mollataan nimeltä mainiten tunnettua jämsäläistä. Ilvestelijä ei kerro perustellen omaa kantaansa vaan hän alentuu haukkumaan ruotimummon tavoin tuntemaansa jämsäläistä ihmistä. Noloa kuvitella kuinka hän käyttäytyy tavatessaan livenä mollaamansa henkilön. Suomi24 on oikea media nimettömille sylkäisyille.
Kolumnointi ja mielipidekirjoittaminen on taitolaji. Erimielinen voi olla arvostaen toista siitä huolimatta ihmisenä. Ilvestelijä on ollut viime aikoina useamminkin ylimielinen ja mielipiteensä perusteluihin kykenemätön. Palstan alkuperäinen tarkoitus on uskoakseni ollut herättää rakentavaa keskustelua, mutta onkin vajottu lähes henkilökohtaisten loukkausten tyylilajiin. Eripuran siementen kylväminen ei ole paikallislehden eikä yhteisen edun mukaista.
Jämsän Seutu 10.7.2015
Joitakin kuukausia sitten minulle vihjaistiin siinä Jämsän Seudun kulmilla, että luepas seuraava ilvestely. Joko suosittelija oli itse kirjoittaja tai tekstin ennakkoon lukenut. Hän ei ollut lehden henkilökuntaa, eikä toimituksen avustaja. Nolotti tuo kommentti. Minua nolotti myös pe 3.7. ilvestely jossa mollataan nimeltä mainiten tunnettua jämsäläistä. Ilvestelijä ei kerro perustellen omaa kantaansa vaan hän alentuu haukkumaan ruotimummon tavoin tuntemaansa jämsäläistä ihmistä. Noloa kuvitella kuinka hän käyttäytyy tavatessaan livenä mollaamansa henkilön. Suomi24 on oikea media nimettömille sylkäisyille.
Kolumnointi ja mielipidekirjoittaminen on taitolaji. Erimielinen voi olla arvostaen toista siitä huolimatta ihmisenä. Ilvestelijä on ollut viime aikoina useamminkin ylimielinen ja mielipiteensä perusteluihin kykenemätön. Palstan alkuperäinen tarkoitus on uskoakseni ollut herättää rakentavaa keskustelua, mutta onkin vajottu lähes henkilökohtaisten loukkausten tyylilajiin. Eripuran siementen kylväminen ei ole paikallislehden eikä yhteisen edun mukaista.
Jämsän Seutu 10.7.2015
Ajatuksen juoksua Himoskuvioista
Ilvestelijän innoittamana kirjoitan tämän blogikirjoituksen. Aurinko kilittää taivaalla ja mittari kimpoaa reilusti yli 25 graadin, jo aamupäivällä. Kesän ensimmäinen hellepäivä. Ja iltapäiväpekkanen, kirjoittamisen kulta-aikaa. Intuitiolla edetään.
Mutta itse asiaan...
Elämää Himoksella vuosia sitten. Poijaat olivat töissä, mutta tiet erkanivat tiettyjen kuvioiden myötä. No tästä seurasi se, että tietty taho ilmaisi asian niin, että kuules Ojala, kylpylä ei tule koskaan sinun maillesi.
Sitten asioita ajettiin siihen malliin, ettei visiönääri Jussi tulisi hyötymään kylpylästä mitään. Ja nyt uudet kylpylämogulit tulivat sitten julkisuuteen. On löytynyt vieläkin parempi kylpylän paikka. Sinne se tehdään.
No alkuperäinen kylpyläpaikka olisi tullut jämsäläisille noin 10 M€ halvemmaksi, mutta se siitä. Ne on menneen talven lumia. Katsotaan nyt vain tätä aikaa ja eteenpäin.
Nyt sitten kylpylämogulit yrittivät saada Jämsän kaupungin mukaan bisneksiin, mutta laki kieltääkin sen. Uudet kuviot tulivat peliin.
Nyt Haljala omistaa kylpylätontin ja siitä pitäisi saada rahaa 3 M€ Jämsän kaupungilta. No eihän siitä maapläntistä voi niin paljoa maksaa. No kuviohan pelaa niin, että laitetaan tontille riittävästi rakennusoikeutta, jotta saadaan hinta kohdilleen eli 2,3. Muuten alkuperäisellä tontilla samainen rakennusoikeus oli jo 1,0, joka sekin oli jo aikas paljon.
Sitten EU pykälät estävät liian kalliilla myynnin. Menee muuten lahjoittamiseksi. No siihenhän on hankittava yhden, mutta mielellään useamman arviointifirman lausunto, että maapläntin arvo on se 3 M€. Sillä saadaan kuvio maaliin. No näin se pitää ollakkin, ulkopuolinen arvio pitää olla.
Sitten itse kylpylän hinta on 8 M€ ja hotelliosuus on sen päälle, jolla on oma hintansa. Haljala saa maastaan 3 M€ ja rahoittaa sillä oman kylpyläosuutensa osuutensa lähes täysin. Ilmeisesti olen asian oikein ymmärtänyt. Tämä kaikkihan on bisnestä. Mutta Ojalan kanssa moinen ei olisi käynyt, olisi saanut liikaa. Mutta nyt puhaltaakin lämmin etelätuuli, nautitaan siitä.
Kaikesta huolimatta olen kuitenkin tämän uuden kylpylän kannalla. En tule asiaa vastustamaan. Tämähän on vain kaikkien jämsäläisten etu. Mutta totuuden äänitorvena olen jälleen kirjoittanut, jotta paine pääkoppani sisällä laskee.
Kyllä tämä Jämsän kaupunginvaltuutettuna oleminen on sitten mukavaa, jos asioista yrittää saada totuuden irti. Ei ole vielä yöuniin vaikuttanut. Nukun oikein sikeästi. Kiitos siitä Ilvestelijälle.
Mutta itse asiaan...
Elämää Himoksella vuosia sitten. Poijaat olivat töissä, mutta tiet erkanivat tiettyjen kuvioiden myötä. No tästä seurasi se, että tietty taho ilmaisi asian niin, että kuules Ojala, kylpylä ei tule koskaan sinun maillesi.
Sitten asioita ajettiin siihen malliin, ettei visiönääri Jussi tulisi hyötymään kylpylästä mitään. Ja nyt uudet kylpylämogulit tulivat sitten julkisuuteen. On löytynyt vieläkin parempi kylpylän paikka. Sinne se tehdään.
No alkuperäinen kylpyläpaikka olisi tullut jämsäläisille noin 10 M€ halvemmaksi, mutta se siitä. Ne on menneen talven lumia. Katsotaan nyt vain tätä aikaa ja eteenpäin.
Nyt sitten kylpylämogulit yrittivät saada Jämsän kaupungin mukaan bisneksiin, mutta laki kieltääkin sen. Uudet kuviot tulivat peliin.
Nyt Haljala omistaa kylpylätontin ja siitä pitäisi saada rahaa 3 M€ Jämsän kaupungilta. No eihän siitä maapläntistä voi niin paljoa maksaa. No kuviohan pelaa niin, että laitetaan tontille riittävästi rakennusoikeutta, jotta saadaan hinta kohdilleen eli 2,3. Muuten alkuperäisellä tontilla samainen rakennusoikeus oli jo 1,0, joka sekin oli jo aikas paljon.
Sitten EU pykälät estävät liian kalliilla myynnin. Menee muuten lahjoittamiseksi. No siihenhän on hankittava yhden, mutta mielellään useamman arviointifirman lausunto, että maapläntin arvo on se 3 M€. Sillä saadaan kuvio maaliin. No näin se pitää ollakkin, ulkopuolinen arvio pitää olla.
Sitten itse kylpylän hinta on 8 M€ ja hotelliosuus on sen päälle, jolla on oma hintansa. Haljala saa maastaan 3 M€ ja rahoittaa sillä oman kylpyläosuutensa osuutensa lähes täysin. Ilmeisesti olen asian oikein ymmärtänyt. Tämä kaikkihan on bisnestä. Mutta Ojalan kanssa moinen ei olisi käynyt, olisi saanut liikaa. Mutta nyt puhaltaakin lämmin etelätuuli, nautitaan siitä.
Kaikesta huolimatta olen kuitenkin tämän uuden kylpylän kannalla. En tule asiaa vastustamaan. Tämähän on vain kaikkien jämsäläisten etu. Mutta totuuden äänitorvena olen jälleen kirjoittanut, jotta paine pääkoppani sisällä laskee.
Kyllä tämä Jämsän kaupunginvaltuutettuna oleminen on sitten mukavaa, jos asioista yrittää saada totuuden irti. Ei ole vielä yöuniin vaikuttanut. Nukun oikein sikeästi. Kiitos siitä Ilvestelijälle.
Ilvestelijä yrittää saada Blogikirjoittajan hiljaiseksi
Mielenkiintoinen Ilvestelijä tänään. Kirjoitukseni ärsyttävät tiettyä joukkoa, mutta yritän ajatella ääneen. Nyt yritetään saada vaiennettua, kun Himoksen asioista kerrotaan toisin kuin, mitä jämsäläisille on annettu ymmärtää.
Käsittääkseni nyt yritetään vielä saada totuuden äänitorvi hiljaiseksi. Yllättävän hyökkäävä kirjoitus Ilvestelijältä.
Yrittävät saada minua "Jämsän jurnaksi". Nimen, jonka olen itse lanseerannut. Mutta en vastusta Himoksen kehitystä ja olen kylpylän sekä Himoksen kehittämisen kannalla. Mutta tämä 30 vuoden aikana ollut pelaaminen on minua ihmetyttänyt suuresti.
Yritän tulkita kuka ilvestelijä on, mutta se taitaa kuulua niin sanottuihin "Himoksen vastavoimiin". Jos oikein tekstistä arvelen, niin tämän päivän Ilvestelijä on Risto Hakola, mutta arvailuksi menee?
Jatkan kirjoittelua samaan tyyliin, kirjoittaa Ilvestelijä ihan mitä tahansa.
Aurinkoista hellepäivää kaikille lukijoille.
Jämsän Seutu 3.7.2015
Käsittääkseni nyt yritetään vielä saada totuuden äänitorvi hiljaiseksi. Yllättävän hyökkäävä kirjoitus Ilvestelijältä.
Yrittävät saada minua "Jämsän jurnaksi". Nimen, jonka olen itse lanseerannut. Mutta en vastusta Himoksen kehitystä ja olen kylpylän sekä Himoksen kehittämisen kannalla. Mutta tämä 30 vuoden aikana ollut pelaaminen on minua ihmetyttänyt suuresti.
Yritän tulkita kuka ilvestelijä on, mutta se taitaa kuulua niin sanottuihin "Himoksen vastavoimiin". Jos oikein tekstistä arvelen, niin tämän päivän Ilvestelijä on Risto Hakola, mutta arvailuksi menee?
Jatkan kirjoittelua samaan tyyliin, kirjoittaa Ilvestelijä ihan mitä tahansa.
Aurinkoista hellepäivää kaikille lukijoille.
Jämsän Seutu 3.7.2015
keskiviikko 1. heinäkuuta 2015
Tehokkuusluku 0,2 versus 2,3
Otan pätkän rautalankaa ja vääntelen...
Mitä tarkoittaa tehokkuusluku 0,2?
Tehokkuusluku 0,2 tarkoittaa sitä, että 1000 neliön tontille saa rakentaa maksimissaan 200 kerrosneliömetrin verran eli karkeasti suomeksi 200 neliön asunnon. No miten kerrosneliömetrit lasketaan, niin se on niin monimutkainen kertomus, ettei sitä kannata tässä avata.
No mitä sitten tarkoittaa tehokkuusluku 2,3?
Maalaisjärjellä kuvattuna se tarkoittaa sitä, että jos omakotialueella on 1 kerroksisia taloja ja tehokkuusluvun muuttuessa 0,2:sta 2,3:n, niin jokaisen omakotitalon paikalle on kohonnut 11-12 kerroksinen kerrostalo.
Luit aivan oikein !!! Omakotialueesta muuttuu 11-12 kerroksinen lähiö, kun tehokkuusluku 0,2 muutetaan 2,3:n.
Nyt rautalanka on väännetty esityskelpoiseen muotoon.
Mitä tarkoittaa tehokkuusluku 0,2?
Tehokkuusluku 0,2 tarkoittaa sitä, että 1000 neliön tontille saa rakentaa maksimissaan 200 kerrosneliömetrin verran eli karkeasti suomeksi 200 neliön asunnon. No miten kerrosneliömetrit lasketaan, niin se on niin monimutkainen kertomus, ettei sitä kannata tässä avata.
No mitä sitten tarkoittaa tehokkuusluku 2,3?
Maalaisjärjellä kuvattuna se tarkoittaa sitä, että jos omakotialueella on 1 kerroksisia taloja ja tehokkuusluvun muuttuessa 0,2:sta 2,3:n, niin jokaisen omakotitalon paikalle on kohonnut 11-12 kerroksinen kerrostalo.
Luit aivan oikein !!! Omakotialueesta muuttuu 11-12 kerroksinen lähiö, kun tehokkuusluku 0,2 muutetaan 2,3:n.
Nyt rautalanka on väännetty esityskelpoiseen muotoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)














































