Kritiikki pitää ottaa opiksi

Aimo annos kritiikkiä olkaa hyvä.

Puolueeton kolleegani herätti aivokopassani impulssin. Ihmiset analysoivat toisiaan tavatessaan. Monesti ensikohtaamisen analyysi on oikea - No voi se mennä metsäänkin.

Olen keskustellut eri ihmisten kanssa. Näkemyksemme tietyistä virkamiehistä ovat jokseenkin samansuuntaiset. Muutaman tiukan keskustelun olen joutunut käymään. Mutta virkamies helottaa hetken kuluttua punaisena kuin rapu. Jotenkin tuntuu sille, että joidenkin virkamiesten kanssa keskustelusta ei tule kerrassaan yhtään mitään. Näissä keskusteluissa olen todennut, että he eivät ole mitenkään kykeneviä mihinkään neuvotteluun. Ei ole vaan neuvottelutaitoja. Luoja on ne joksikin muuksi luonut kuin neuvottelijaksi.

Vaikeita asioita ei vaan osata käsitellä ja pasmat menee sekaisin. Nurkkaan ahdettuna ruvetaan puhumaan virkamiehen virkavastuusta ja kun se ei auta niin otetaan kehiin valtuutetun virkavastuusta. Jotenkin yritetään nurkasta vain päästä pois.

Yksi keskustelu oli sellainen, että kävimme kahdestaan keskustelua eräästä aiheesta. Jos laki sanoo yhtä ja virkamies tekee aivan toisin, niin jouduin hieman huomauttamaan. Virkamies vaan totesi ettei sellaiseen ole aikaa. Sanoin vaan, että Suomessa toimitaan Suomen lakien mukaan, eikä niinkuin virkamies haluaa. No keskustelu kiivastui. Sormet osoitteli isoa paperipalaa eri kohtiin sinne, tänne ja tonne. Totesin vain, että virkamies ei nyt yhtään ymmärrä mistä on kyse. Sinne, tänne ja tonne ei ole ollenkaan sinnepäin, mitä yrittäjä haluaa. Virkamiesormesi tulee osoittaa tähän eikä mihinkään muuhun. Sanoin vaan ettet ymmärrä yrittäjän bisnestä ollenkaan. Ja virkamiehen niska punotti. No sitten virkamiehellä tuli kiire jonnekkin, palaveriin. Oli kuulemma virkamiehen aika liian kallista kaupunginvaltuutetulle, näin minulle sanottiin. No kallista virka-aikaa kulutin noin 20 min, mutta asia ei edennyt mihinkään. En ole ainoa joka kritisoi kyseisen virkamiehen kanssa kommunikointia. Ei se vaan onnistu.

Toisen virkamiehen esityksissä on paljon virheitä. No selityksiä on useasti jo kuultu eli se on vanha versio ja vanhat luvut, uusin on konttorissa. No monesti selitetään ettei ne alaiset olleet oikein asioita hoitaneet, siitä ne virheet johtuvat. No ainahan vastuu on esimiehellä eli virkamiehellä. No kaikenlaisia selityksiä olen vuosien aikana kuullut. Isot ja erittäin isot virheet ovat virkamiehen vastuulla, ei kenenkään muun. Selitykset ovat aina selityksiä ja ne eivät kaupunginvaltuutetuille kelpaa. Tahdomme asiat sellaisina kuin ne ovat eikä selitysten kera. Vaikka asiasta on monesti huomautettu, niin on tullut ns. "naurun hörähdyksiä" kyseisen virkamiehen suusta. Ei oikein niinkuin oteta vakavissaan kommentteja. Ja virheet vaan jatkuvat. Useasti olen tuumaillut aivolohkoissani, että vain vakava virkavirhe vain meidät pelastaa, ei mikään muu. Useat valtuutetut ovat todenneet keskusteluissa, että kyseisen virkamiehen tulee keskittyä isoihin asioihin, niin kerkeäisi hommansa hoitaa. Jättäisi jo vihdoin ne epäoleelliset pikkuasiat sikseen.

No kaikista erikoisin keskustelu kolmannen virkamiehen kanssa ajautui siihen, kun virkamies kiskoi piinaavan tilanteen jälkeen helakan punaisen niskan päälle ulkotakkia ja samalla hän käveli ympyrää levottomana omassa konttorissaan. Poistuessaan hätäpäissään huoneestaan sammutti valot käytävään mennessään. Ajatteli, että nyt hän pääsee vieraista eroon. No viisaasti ajateltuna ei se voinut meitä pimeään konttoriinsa koko yöksi jättää. Istuimme kuin tatit ja odotimme hiljaisena. Ajastaan virkamies tuli häntä koipien välissä konttoriinsa ja jatkoimme pimeässä keskustelua. Kritiikkinä totean, että vaikeita asioita ei osata käsitellä laisinkaan.

No kritiikkki pitää ottaa kritikkinä ja opiksi. Tavallinen kaduntaallaaja ja virkamies on ilmeisesti aivan eri ihmisrotua?

Tietyt virkamiehet ansaitsevat kyllä kiitosta, mutta se on eri kirjoituksen aiheena aivan lähipäivinä.