torstai 4. helmikuuta 2016

Huostaanotto

Sain FB viestin sekä suoraa palautetta, tuumailin ja kirjoitin. Ympäripyöreänä pysyin...

Karkea lapsen huostanoton peruskaava on seuraava:
- on ongelmia nuoren ja sen vanhempien välillä
- pyydetään apua, muttei saada
- tilanne pitkittyy ja kärjistyy
- tehdään omasta lapsesta lastensuojeluilmoitus,
  kun  muu ei enää auta eli muita keinoja ei ole
- sosiaalityöntekijä saapuu paikalle tarkistamaan tilanteen
- nuori kimpaantuu asiasta
- tulee ristiriita sosiaalityöntekijän ja nuoren välille
- kohtaamistilanne ajautuu kriisiin
- tilanne karkaa käsistä, vaikka tarkoitus oli aivan toinen
- kutsutaan poliisi
- sosiaalitoimi poliisin avustuksella ottaa lapsen huostaan
- lapsi otetaan huostaan, vaikka vain apua pyydettiin
- huostaanotto min. 1 kk, ei yhteydenpitoa
- tulee konflikti eli välirikko vanhempien ja sosiaalitoimen välille
- luontainen keskusteluyhteys katkeaa
- tarvitaan lakimiestä avuksi, kun muu ei auta, ei ole muuta keskusteluyhteyttä
- rahaa palaa
- nuoren ja vanhempien elämä menee aivan sekaisin......

Mutta kuinka asia olisi voitu hoitaa ajoissa?

Miksi tilanne karkasi käsistä, ja avunannosta tuli huostaanotto?

Miten konflikti vanhempien ja sosiaalitoimen välillä saataisiin estettyä?

Kaikkein kallein yhteiskunnalle mahdollinen prosessi käynnistyi - olisiko ollut mahdollisuus toisenlaiseen ratkaisuun?

Jotenkin tästä ketjusta puuttuu inhimillisyys ja maalaisjärki. Ja sosiaalitoimi vetoaa salassapito -asiaan. Tämä tapahtumaketju on perin tavallinen monessa tapauksessa.

Mitä sinä tekisit?