Aamun sanomalehti – kohtaavatko tarve ja todellisuus?

Olen joutunut pohtimaan pientä, mutta arkista ristiriitaa: aamun sanomalehden lukemisen aikataulua suomalaisessa työelämässä. Pieni ajatusleikki paljastaa, että nykyinen jakelukäytäntö ei tunnu palvelevan niitä, jotka varhain aamulla työnsä aloittavat.

Käydäänpä se lyhyesti läpi. Oletetaan, että työpäivä alkaa yleisesti kello 7.00. Hyvään tapaan kuuluu olla paikalla 10–15 minuuttia etukäteen, eli viimeistään 6.50. Kun huomioidaan 30 minuutin työmatka, on kotoa lähdettävä 6.20. Jotta aamun lehden ehtisi lukea rauhassa muiden aamurutiinien ohella, tulisi sen olla laatikossa viimeistään noin 5.45.

Postin virallisen tiedotteen mukaan aamuposti tulisi olla jaettu arkisin 6.30 mennessä. Viikonloppuisin takaraja on 7.30.

Oma kokemukseni alleviivaa tätä ristiriitaa. Lähden itse töihin jo 5.45, eikä lehti ole silloin vielä laatikossa. Näen usein postiauton, mutta se ei ole ehtinyt jakamaan sanomalehteä ennen lähtöäni. Kun vertaan asiakkaan tarvetta eli ajantasaista tietoa ennen työpäivän alkua, Postin käytäntöön, joudun toteamaan, että ne eivät kohtaa.

Vanhaa tietoa työpäivän jälkeen

Mihin tarvitsen paperista sanomalehteä, jos luen sen vasta työpäivän jälkeen? Kuten yleisesti tiedetään, aamulla painettu lehti on jo vanhaa tietoa digitaaliseen mediaan verrattuna. Jos lehti on luettavissa vasta iltapäivällä, se on jo lähes historiatiedon tasolla. Silloin paperilehden tilaaminen tuntuu yhä turhemmalta.

Postin on ymmärrettävä, että varhain työnsä aloittavat ihmiset tarvitsevat palveluita, jotka sopivat heidän rytmiinsä. Jos sanomalehti on tarkoitettu luettavaksi aamulla, sen pitäisi olla saatavilla riittävän aikaisin, jotta se palvelee työssäkäyvää tilaajakuntaa.

Tämä on enemmän kuin vain pieni harmistus. Kyse on palvelun laadusta ja asiakaslupauksesta. Jos aamulehteä ei saa luettua aamulla, asiakkaan tarve ja Postin toimintamalli ovat ajautuneet turhan kauas toisistaan. Olisiko aika tarkistaa jakelun aikarajoja ja priorisoida varhaiset jakelut, jotta aamun lehti olisi todella aamun lehti? Muuten paperilehden tilaaminen menettää merkityksensä yhä useammalle varhain heräävälle.

Onko paperisella aamulehdellä enää sijaa nyky-yhteiskunnassa, jos sitä ei ehdi lukea ennen työpäivän alkua?

Jämsän Markkinointi – Keskustelu on jo voitto!

Markkinointi on tehnyt tehtävänsä, sillä Jämsän uusi ilme ja iskulause "Jämskättääkö" ovat herättäneet voimakkaita tunteita ja käynnistäneet keskustelun. Se, että ihmiset puhuvat aiheesta, on jo itsessään voitto.

Positiivisen keskustelun ydin

1. Nuorekas ja raikas ilme: Uudella, nuorekkaalla ja raikkaalla ilmeellä pyritään selvästi erottumaan vanhasta brändistä ja vastaamaan tarpeeseen houkutella nuoria lapsiperheitä paikkakunnalle. Sloganit, kuten "Jämsä jää sydämeen", heijastelevat positiivisempaa maailmankatsomusta kuin aiemmat.
2. Yhteinen hyvä: Kampanjan mainosvideoissa korostuvat rauha, luonto ja sijainti – asiat, joista jämsäläiset ovat yleisesti yhtä mieltä, että ne ovat paikkakunnan vahvuuksia.
3. Himos osana markkinointia: Himos on tunnettu vetonaula, jonka hyödyntäminen markkinoinnissa on järkevää. Tavoitteena onkin yhdessä yritysten kanssa saada Himos-turistit käyttämään laajemmin Jämsän monipuolisia palveluita ja tehdä koko paikkakunta tutuksi heille.
4. Ulkopuolinen näkemys: Ulkopuolisen konsultin käyttö uudistuksen suunnittelussa nähdään hyvänä asiana. Se tarjosi kaivattua etäisyyttä ja uusia ideoita tilanteessa, jossa Jämsä oli pakollisen brändiuudistuksen edessä.
5. Markkinointi on kokeilua ja oppimista: Markkinointi on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii kokeiluja, hienosäätöä ja virheistä oppimista. Tuloksia ei synny hetkessä.

Jämsäläisten rooli tulevaisuudessa

Tärkein avain Jämsän menestykseen on asukkaiden positiivinen asenne ja yhteisöllisyys.

Asenteen merkitys: Tulee muistaa, että negatiivinen kommentointi sosiaalisessa mediassa näkyy myös ulkopaikkakuntalaisille, jotka etsivät tietoa Jämsästä. Positiivinen "Meillä täällä Jämsässä" -asenne on tärkeä osa brändäystä.

Dialogin periaatteet: Keskusteluissa, erityisesti somessa, on hyvä muistaa Positiivinen Jämsä -työpajan periaatteet: ehdoitta kuuntelu, oman mielipiteen viivyttäminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Rakentava dialogi, jossa erilaiset näkökulmat (kuten Himos-turistien houkuttelusta) tuodaan esiin, vie kohti yhteistä hyvää.

Tulevaisuuden usko: Paluumuuttajana tunnen onnellisuutta siitä, että lapset ovat saaneet kasvaa ja harrastaa Jämsässä. Tästä hyvän elämän turvallisuudesta ja pienemmän paikkakunnan eduista tulisi puhua enemmän. Jos mitään ei muuteta, lopputuloskaan ei muutu.

Yhteenvetona: Jämsä on ottanut ison askeleen kohti nuorekkaampaa ja kilpailukykyisempää imagoa, ja nyt on aika, että asukkaat itse tukevat muutosta positiivisella yhteistyöllä ja asenteella.

Kello kuusi on liian myöhään – Aamupostin myöhästyminen ajaa median ahdinkoon

Muistan ajan, jolloin aamu alkoi rituaalilla: viideltä noudettu painettu sanomalehti Orthexin vihreästä laatikosta, aamupuuro ja tarkan lukunautinnon hetki etukannesta takakanteen. Se ei ollut vain lehti; se oli aamun rytmi, sivistyneen päivän aloitus.

Tämä hyvä aika on ohi. Nyt aamun posti saapuu useimmiten vasta kello kuuden jälkeen. Kello kuusi on minulle, kuten monelle muullekin työssäkäyvälle, liian myöhä. Olen silloin jo matkalla töihin tai työpöytäni ääressä. Tämän seurauksena paperilehti jää koskemattomana laatikkoon, lukunautinnon aikaikkuna sulkeutuu. Vaikka luen uutiset digitaalisesti läppärin näytöltä, lukukokemuksen "atmosfääri" on aivan eri. Se ei vastaa sitä rauhallista hetkeä, jonka paperilehti tarjosi.

Tämä pieneltä tuntuva muutos jakeluajassa ei ole vain henkilökohtainen harmistus; se on yhteiskunnallinen ongelma, jolla on vakavat kerrannaisvaikutukset.

Ketjureaktio paperikatoa kohti

Kun paperilehti jää lukematta aamulla, sen arvo asiakkaalle laskee dramaattisesti. Tästä seuraa suora johtopäätös: Paperilehden tilaaminen loppuu. Mutta ketju ei pysähdy tähän:

1. Protesti laajenee: Monet saattavat jättää jopa digilehden tilaamatta harmistuksissaan protestina, koska palvelu ei enää vastaa odotuksia.
2. Median talous heikkenee: Lehtien tilausmäärien pudotessa lehtien kannattavuus heikkenee väistämättä.
3. Työpaikat katoavat: Tästä syntyy surullinen ketjureaktio: toimittajia ei palkata niin paljon, paperitehtaita ja painotaloja lakkautetaan, ja ihmiset – toimittajat, paperimiehet ja painotalon työntekijät – joutuvat työttömäksi. Myös postinkantajien tarve vähenee.

Yhteenvetona, muutos aamupostin jakeluajassa on suoraan kytköksissä laajempaan suomalaisen median rakennemuutokseen ja ahdinkoon.

Paluu asiakaslähtöiseen jakeluun on välttämätöntä

Tässä valossa on pakko kysyä: Eikö aamupostia voitaisi edelleen jakaa sellaiseen aikaan, joka sopii asiakkaille?

Jos sanomalehden jakelu on kytköksissä kustannustehokkuuteen, on ymmärrettävä, että asiakkaan menetetty lukuaika johtaa suoraan menetettyihin tuloihin. Jakelun säästöt eivät kompensoi menetettyä tilaajakuntaa, joka on koko media-alan elinehto.

Oma ratkaisuni on selkeä: jos vihreä Orthexini on jatkossakin tyhjä aamuisin, lopetan Aamulehden tilaamisen paperisena. Se on ainoa looginen johtopäätös, kun palvelu ei enää palvele sen olennaisimmassa tehtävässä: tarjoamaan päivän uutiset silloin, kun ne on tarkoitus lukea.

Kustantajien on herättävä. Aamupostin jakeluajalla on merkitystä yhteiskunnallisesti moniin asioihin – erityisesti suomalaisen journalistisen työn ja paperiteollisuuden tulevaisuuteen. Älkää ajako tilaajia pois säästöjen toivossa.

Kunnat ja kaupungit ovat parhaimmillaan mahdollistajia!

Kunnat ja kaupungit ovat parhaimmillaan mahdollistajia! Tämä ajatus avaa oven todelliselle kasvulle ja kukoistukselle.

Mahdollistamisen voima

Kuntien rooli ei ole vain sääntely ja hallinnointi, vaan ennen kaikkea sen varmistaminen, että yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt pääsevät toteuttamaan itseään ja ideoitaan. Kun kuntapäättäjät ja virkamiehet omaksuvat mahdollistajan asenteen, jokainen esitetty idea tai hanke nähdään potentiaalisena kasvun siemenenä, ei esteenä.

Tällöin kunnan kasvu ei ole vain toive, vaan suora seuraus siitä, että onnistutaan luomaan ratkaisuja esitettyihin tarpeisiin ja ideoihin. Se tarkoittaa byrokratian keventämistä, neuvontaa ja aktiivista tukea hankkeiden eteenpäin viemisessä.

Haasteet on tehty ratkaistaviksi

Haasteet on tehty vain ratkaistaviksi. Tämän ajattelutavan omaksuminen muuttaa ongelmat mahdollisuuksiksi. Sen sijaan, että jokin asia lopahtaisi "ei onnistu" -vastaukseen, etsitään yhdessä joustavia ja luovia tapoja päästä tavoitteeseen. Tämä osoittaa kunnalta luottamusta ja sitoutumista asukkaidensa ja toimijoidensa menestykseen.

Avoin vuoropuhelu kaiken perustana

Tämän positiivisen kierteen ydin on avoin vuoropuhelu kaikkien toimijoiden kesken. Kun kunnan johto, yritykset, kolmannen sektorin toimijat ja asukkaat puhuvat samaa kieltä ja kuuntelevat toisiaan:

• Syntyy parempia, kestävämpia ratkaisuja.
• Nopeutetaan päätöksentekoa.
• Kasvatetaan luottamusta ja yhteisöllisyyttä.

Avoin, luottamukseen perustuva yhteistyö on se peruskivi, jonka varaan kunta voi rakentaa vahvaa ja kestävää kasvua. Kun kunta mahdollistaa, sen asukkaat ja yritykset kukoistavat – ja siinä on todellinen menestystarina!

Vängällä Vetoa: Positiivisuus on Jämsän voimavara!

Jämsässä puhalletaan nyt uuteen, myönteisempään hiileen – ja se on mahtava uutinen! Vaikka asialla onkin maku "positiivisuudesta väen vängällä", se on juuri sitä energisoivaa tarttumapintaa, jota kaivataan. Karjalaiset evakot tiesivät sen: vaikeuksien keskelläkin on pakko löytää sisäinen voima ja ilo, jotta jaksaa eteenpäin.

Mainosmies Mikko Kalliola oli oikeilla jäljillä: on aika hylätä turha "jumpittelu" ja valitusvirret. Sen sijaan on ryhdyttävä rakentamaan! Ryhmätyöskentelyssä syntyneet ideat – olipa kyse sitten ilkeän tyypin kahvituksesta tai hymyn ja kohteliaisuuden lisäämisestä – ovat pieniä, mutta merkittäviä tekoja. Ne luovat lämpöä ja yhteisöllisyyttä.

Erityisesti ehdotus Himoksen turistien tutustuttamisesta koko Jämsään, peräkyliä myöten, on kultaa! Matkailijat tuovat elinvoimaa, ja kun he näkevät Jämsän parhaat puolet, sana leviää.

On totta, että Jämsällä on omat haasteensa – tyhjiä tiloja, työttömyyttä ja väestön ikääntymistä. Mutta juuri siksi tarvitaan tämä positiivinen asennemuutos. Kun kaupunginjohtaja Jori Reijula näyttää esimerkkiä myönteisyydessä, se on kuin positiivinen tartuntatauti, joka voi levitä koko kaupunkiin.

Muistetaan: Positiivisuus vetää puoleensa. Uudet yritykset ja asukkaat tulevat sinne, missä on hyvä henki ja tulevaisuudenuskoa. Jämsä voi olla se magneetti. Lopetetaan änkyröinti ja aloitetaan ylpeys omasta kaupungista! 

Näytetään, että Jämsä ei ole Keski-Suomen reuna, vaan sen valokeila!

Maxim Fedorov - Kiehtova Jämsä -löytöretki

Maxim Fedorov löysi Jämsästä paikan, joka kätkee sisäänsä yllättävän elinvoiman ja syvyyden. Vaikka Jämsä ei ole suurkaupunki, se todistaa, että aito sielu ja kulttuuri kukoistavat koosta riippumatta.

Maxim oli erityisen otettu siitä, miten kaupunki pitää kiinni sivistyksestä. Suomalainen kirjakauppa keskustassa on pienelle kaupungille harvinainen ja arvokas osoitus panostuksesta lukemiseen ja tietoon. Tämä on ylellisyyttä, jota monet suuremmatkin paikkakunnat, kuten Tornio tai Imatra, voivat vain kadehtia!

Hän koki suuren kunnianosoituksen huomatessaan, että hänen uusin kirjansa oli sijoitettu kirjakaupassa merkittävään paikkaan. Kirja oli nostettu esiin "Avartavan tiedon äärellä" -otsikon alle, aivan Naton entisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin muistelmien vierelle. Tämä kertoo Jämsän kirjakaupan henkilökunnan arvostuksesta ajankohtaista ja syvällistä tietoa kohtaan.

Jämsä tuntui Maximille monella tapaa kotoisalta: siellä oli tuttuja elementtejä kauppakeskus Forumista satamaan ja poliisitaloon, mikä luo välittömän yhteyden jopa Helsinkiin asti. Tämän myötä kaupunki tuntuu olevan kaiken keskellä – tunnuskuvana siitä, että kaikki on yhteydessä toisiinsa.

Himoksen himoitseva kehitys

Erityisesti Himos näyttäytyi dynaamisena ja eteenpäin menevänä paikkana. Alueen nimi itsessään, jossa piilee sana ”himo”, kuvastaa sen vetovoimaa ja jatkuvaa kasvua. Himos voi erinomaisesti, ja sinne rakennetaan jatkuvasti uusia, korkeatasoisia mökkejä ja hotelleja, mikä tuo alueelle vaurautta ja tulevaisuudenuskoa. Se on valtakunnallisesti merkittävä matkailukeskus, joka houkuttelee investointeja ja tarjoaa upeita elämyksiä.

Maisemien yllättävä yltäkylläisyys

Jämsä on ristiriitaisuuksien alue, joka tarjoaa juuri siksi niin rikkaan kokemuksen. Vaikka Jämsä ei ole virallisesti vuoristoa, sen maastot ovat vuoristomaisen upeat ja hulppeat. Nämä maisemat tarjoavat ihanteelliset puitteet luonnosta nauttimiseen.

Jos et halua matkustaa Lappiin asti, mutta kaipaat nopeaa pyrähdystä upeiden maisemien ja ruskan ihailuun, Jämsä odottaa sinua täydellisenä, helposti saavutettavana kohteena. Se on paikka, joka tarjoaa syvyyttä, sivistystä ja luonnonkauneutta, yllättäen ja ilahduttaen vierailijansa. Maxim Fedorovin kokemus todistaa, että Jämsä on pieni kaupunki suurella sydämellä ja vaikuttavalla luonnolla!

Mitä sinä olet kuullut tai nähnyt Jämsän/Himoksen matkailun kehityksestä?

Viisi syytä valita oma auto

Miksi oma auto on usein julkista liikennettä parempi vaihtoehto:

1. Joustavuus ja vapaus: Lähde ja saavu perille milloin haluat – ei riippuvuutta aikatauluista.
2. Ovelta ovelle -mukavuus: Suora reitti ilman vaihtoyhteyksiä ja pysäkille kävelyä.
3. Yksityisyys ja tila: Matkusta omassa rauhassa ilman muita ihmisiä.
4. Ajan säästö: Usein nopeampi reitti, erityisesti epäsuorilla matkoilla tai ruuhka-aikojen ulkopuolella.
5. Tavarankuljetus: Helppo kuljettaa suuria ostoksia, matkatavaroita tai harrastusvälineitä.

Ei täällä maaseutukaupungissa ole toimivaa julkista liikennettä.

Miksi asukaskyselyitä tehdään, kun niillä ei ole vaikutusta? Ääni kansalaisten yli Verkasalon tuulivoimakaavassa

Ylivieskan, Alavieskan ja Kalajoen kunnissa on tehty valtuustopäätöksiä, jotka herättävät vakavia kysymyksiä paikallisen demokratian tilasta ja asukkaiden kuulemisen aitoudesta. Kunnat ovat näyttäneet vihreää valoa Verkasalon tuulivoimakaavalle, joka sallisi peräti 33 uuden, jopa 320-metrisen (Alavieskan puolella osin 280-metrisen) voimalan rakentamisen alueelle. Tämä tapahtuu huolimatta siitä, että alueen asukkaiden keskuudessa tehty kysely paljastaa erittäin vahvan vastustuksen hanketta kohtaan.

Miksi kunnat teettävät asukaskyselyjä, kun niiden tulokset näyttävät olevan täysin merkityksettömiä päätöksenteon kannalta?

Synkät arviot sivuutetaan

Elokuun ja syyskuun 2023 vaihteessa toteutettu asukaskysely oli herätys. Vain 14 % vastanneista piti Verkasalon tuulivoimahanketta yleisesti hyväksyttävänä. Sen sijaan lähes 60 % suhtautui hankkeen toteuttamiseen kielteisesti. Nämä luvut puhuvat selvää kieltä: hanke on paikallisesti erittäin epäsuosittu.

Asukkaiden huolet ovat konkreettisia ja ymmärrettäviä. Tärkeimmiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi nimettiin maisemahaitat ja melu. Yli puolet vastaajista arvioi, ettei heidän asuinalueensa säily arvostettuna asuin- ja vapaa-ajanalueena hankkeen toteutuessa. Myös kiinteistöjen arvon lasku huolestuttaa. Asukkaiden toiveissa korostuivat selvät etäisyysvaatimukset: voimalat tulisi sijoittaa vähintään neljän kilometrin päähän asunnoista ja vapaa-ajanasunnoista.

Silti, näistä synkistä arvioista huolimatta, Ylivieskan ja Alavieskan valtuustot ovat kaavan hyväksyneet ja Kalajoella kaupunginhallitus on tehnyt myönteisen esityksen valtuustolle.

Tiedottamisen puute ja demokratian illuusio

Erityisen huolestuttavaa on se, että yli puolet Ylivieskan kyselyyn vastanneista ilmoitti, etteivät he olleet kuulleet tai lukeneet hankkeesta mitään ennen asukaskyselyä. Vaikka kysely itsessään tavoitti asukkaita 4–5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta satunnaisotannalla, tiedottamisen taso ennen tätä oli ollut ilmeisen puutteellista. Miten kunnanvaltuutetut voivat tehdä vastuullisia päätöksiä, kun suuri osa heidän edustamistaan asukkaista on pimennossa?

Asukaskyselyt ovat tärkeä työkalu demokratian ja osallisuuden toteuttamisessa. Ne eivät kuitenkaan saa olla pelkkä paperinmakuinen rituaali, jolla hankitaan näennäinen "kuulemisen leima" päätöksille. Jos kyselyt tehdään vain siksi, että ne kuuluvat prosessiin, mutta niiden tulokset sivuutetaan, murennetaan samalla kansalaisten luottamusta kunnalliseen päätöksentekoon. Syntyy tunne, että päätökset on tehty muualla, ja asukkaiden kuuleminen on vain näytelmä.

Kuntapäättäjien on muistettava, että heidät on valittu edustamaan asukkaidensa etua. Tuulivoimahankkeiden hyödyt, kuten sähköntuotanto ja mahdolliset verotulot, eivät saa jyrätä alleen paikallisten ihmisten elinympäristöä, terveyttä tai omaisuuden arvoa koskevia perusteltuja huolia.

On aika kysyä: ketä varten kunnalliset päätöksentekijät ovat olemassa? Jos 60 % asukkaista vastustaa, ja heidän huolensa maisemasta, melusta ja kiinteistöarvoista ovat ilmeisiä, eikö valtuutetuilla ole moraalinen velvollisuus painaa jarrua ja etsiä ratkaisuja, jotka todella kunnioittavat paikallisia toiveita ja elinympäristön arvoa?

Verkasalon tapaus on valitettava esimerkki siitä, miten suurhanke voi sivuuttaa paikallisen vastarinnan. Toivon, että Kalajoen valtuusto sekä Ylivieskan ja Alavieskan päättäjät vielä harkitsevat päätöksiään ja antavat painoarvoa niille asukkaille, joiden elämä ja arki muuttuvat peruuttamattomasti näiden voimaloiden myötä. Asukkaiden ääni on kuultava – ja ennen kaikkea, sen on vaikutettava.

Kunnanjohtaja on irtisanoutunut luottamuspulan takia - Mitä tekoäly sanoo?

Petäjäveden kunnanjohtaja on irtisanoutunut luottamuspulan takia. Kysyin Google Gemini -tekoälyltä, mitä luottamuspula tarkoittaa, tarkka kysymys: "Mitä tarkoittaa kun kunnanjohtaja eroaa luottamuspulan vuoksi omaehtoisesti?"

Kun kunnanjohtaja eroaa luottamuspulan vuoksi omaehtoisesti, se tarkoittaa, että kunnanjohtaja itse tekee vapaaehtoisen päätöksen irtisanoutua virastaan, koska hän kokee tai tietää, että hänen ja kunnan luottamushenkilöiden (kuten valtuuston tai kunnanhallituksen) välillä on syntynyt luottamuspula eli merkittävä ristiriita tai luottamuksen menetys.

Tämä on yleinen tapa ratkaista luottamuspulatilanteet, sillä se on usein helpompi ja nopeampi ratkaisu molemmille osapuolille kuin kunnanvaltuuston aloittama virallinen irtisanomisprosessi.

Tässä tiivistetysti, mitä tähän liittyy:

1. Luottamuspula

• Mitä se on? Luottamuspula tarkoittaa, että kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden (erityisesti kunnanhallituksen tai valtuuston) väliset välit ovat heikentyneet niin paljon, että yhteistyö ja kunnan johtaminen vaikeutuvat tai muuttuvat mahdottomaksi.

• Syyt: Syynä voi olla esimerkiksi huono johtamiskyky, heikot välit luottamushenkilöihin, näkemyserot kunnan strategiasta, tai riidat vaikeista päätöksistä (esim. säästöt tai koulujen lakkautukset).

2. Omaehtoinen irtisanoutuminen

• Vapaaehtoinen päätös: Kunnanjohtaja tekee itse aloitteen erosta. Näin vältetään kuntalain (43 §) mukainen monimutkainen ja julkinen irtisanomismenettely, jossa valtuuston täytyisi kahden kolmasosan enemmistöllä päättää erottamisesta.

• Neuvotteluratkaisu: Omaehtoinen ero toteutetaan usein neuvottelemalla kunnanhallituksen kanssa erosopimus. Tässä sopimuksessa sovitaan eron ehdoista.

3. Erokorvaus

• Johtajasopimus: Kunnanjohtajilla on usein johtajasopimus, jossa on etukäteen sovittu ehdoista luottamuspulatilanteessa.

• Kompensaatio: Omaehtoisesti eroavalle kunnanjohtajalle maksetaan lähes poikkeuksetta erokorvaus (ns. "kultainen kädenpuristus"). Tämä korvaus voi olla esimerkiksi 6–12 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava summa ja sen on tarkoitus kompensoida kunnanjohtajan heikompaa irtisanomissuojaa luottamuspulatilanteissa muihin viranhaltijoihin verrattuna.

Lyhyesti sanottuna, "kunnanjohtaja eroaa luottamuspulan vuoksi omaehtoisesti" tarkoittaa, että kunnanjohtaja ymmärtää luottamuksen menneen ja päättää itse jättää tehtävänsä, yleensä vastineeksi etukäteen sovitusta erokorvauksesta. Tämä on yleisin tapa luottamuspulatilanteiden ratkaisuun Suomen kunnissa.

Lämpöä ja talkoohenkeä: Kesän 2025 lauantait Saunakylässä

Kesä 2025 oli omistettu aidolle suomalaiselle saunakulttuurille, sillä jokainen lauantai 17. toukokuuta ja 27. syyskuuta välillä kului talkoolaisena Saunakylän sydämessä, lämmittäen historiallisia savusaunoja. Nämä aamut alkoivat varhain: herätys ennen kuutta, aamupuuro sanomalehden äärellä ja eväiden sekä saunatarvikkeiden pakkaaminen. Tie Saunakylään Juokslahdelle, vain vartin ajomatkan päässä, kutsui jo seitsemältä aamulla.

Rauhan aamu saunojen äärellä

Saunakylän aamut olivat puhdasta sielunhoitoa. Kesäkuun kukinta, voikukkien keltaisuus, käen kukkumisen kaiku ja lintujen laulu täyttivät ilman, samalla kun aurinko nousi hiljaisuuteen ja rauhaan. Vasta yhdeksän aikoihin saapuivat muut talkoolaiset, mutta silloin oli jo ehtinyt sytyttää Virpiö-saunan tulille ja hoitaa muita aamun askareita.

Saunaperinteen yhteisö

Lämmittäjäjoukko oli kuin Suomi pienoiskoossa – talkoolaisia saapui Jämsän lisäksi muun muassa Jyväskylästä, Forssasta, Sipoosta, Turusta, Helsingistä ja Tampereelta. Mukana oli usein myös lämmitysoppilaita, jopa Australiasta ja Japanista asti. Tämä kansainvälinen kiinnostus korosti Saunakylän ainutlaatuista arvoa.

Lämmitystyö itsessään oli raskainta helteellä, mutta runsas talkoolaisten joukko piti huolen siitä, että hommat sujuivat sateesta tai paisteesta huolimatta. Erityisesti mieleen jäi Tärkkilän leirin nuori, energinen joukko – heidän nuoruuden innostuksensa ja riemunsa olivat tarttuvia, ja he toivat mukanaan valtavasti positiivista energiaa.

Kaikki liikehdintä lämmityksen aikana tapahtui rauhallisuuden vallitessa. Saunakylän henki tarkoitti, ettei kireyttä ollut ilmassa, ja uusia kohtaamisia syntyi lukuisia.

Löylyn valmistelusta saunojien virtaan

Saunat olivat valmiina asiakkaita varten noin kello 15–16. Ensimmäiset saunojat saapuivat usein jo ennen puolta neljää. Vaikka kävijöitä oli ympäri Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, yksi ilahduttava piirre oli japanilaisten saunojien läsnäolo lähes joka viikonloppu.

Saunakylän henki, se syvä rauhallisuus, säilyi läpi iltapäivän. Ihmiset kulkivat saunasta toiseen, viipyivät hetken lauteilla ja vilvoittelivat rauhassa joko ulkona tai Päijänteen syleilyssä. Kenelläkään ei ollut kiire.

Nämä 20 kesälauantaita jäivät ikimuistoisina mieleen. Innokkuus lähteä Saunakylään oli joka kerta läsnä, ja kauden päätyttyä vapaa lauantai tuntui suorastaan orvolta. Suuret kiitokset kaikille mukana olleille talkoolaisille ja saunojille – ensi kesän 2026 saunakausi on jo odotuksen kohteena samalla innolla!

Ulkoilureitistö: Kun reitittääkö tunteen vapaus iskee!

Tervetuloa ulkoilureitistölle, modernin sielun palautuskeskukseen ja luonnon syleilyyn! Tämä ei ole vain polku, vaan henkilökohtainen pakopaikkasi, joka kutsuu sinut kauas urbaanin todellisuuden kahleista.

Reitittääkö /'rei.ti.tæt.tæ.kø/ verbi

1. [Mielentilan luominen] Toimenpide, joka ohjaa kaupungin kiireestä uupuneen mielen todelliseen vapauteen. Reitittääkö-hurmio syntyy hetkessä, kun vaihdat asvaltin luonnolliseen alustaan – olipa se sitten maaperän syleilyä tai juurakon tarjoamaa tukea. Tässä muutamia syitä tuntea syvää Reitittääkö-riemua:

   • Tilava ja edullinen asuminen: Olet valinnut elämän, jossa tila ja avaruus ovat luksusta, jota ei tarvitse maksaa kultaa. Vaikka matka luontoon vie aikaa, se on pieni hinta siitä, että voit elää suuresti ja edullisesti. Autoilu ei ole pakollista, se on vapauden symboli, sillä vapaudessa ei ole aikatauluja – vain mahdollisuuksia!

   • Erinomainen ulkoilmaelämä: Täällä saat erinomaiset mahdollisuudet luontoyhteyteen. Tapaat muita iloisia ulkoilijoita ja heidän lemmikkejään, jakaen yhteisen kiintymyksen luontoon. Pieni kura vaatteissa on vain kunniamerkki, joka todistaa, että olet todella elänyt ja nauttinut. Se on vain luonnollinen muistutus seikkailuistasi!

   • Mutkaton ja stressivapaa elämä: Stressi liukenee ilmaan. Vaikka yhteys kaupunkiin pätkisi, se on vain lahja! Se antaa sinulle luvan olla täysin läsnä hetkessä. Ja pieni selviytymisstressi siitä, että joudut googlaamaan luonnon ilmiöitä? Se on vain innostusta tutkia ja oppia uutta luonnosta!

2. [Emotiaalinen vastamyrkky] Tehokas psyykkinen lääke, joka antaa elämälle uuden merkityksen. Se on unelma, jonka perusteella jätit pienen ja ahtaan kaupunkiasunnon ja sait tilalle kodin, joka on lähellä luonnon parantavaa voimaa.

   • Jonottaminen ja ruuhkat: Ne ovat poissa! Taukopaikat ovat sosiaalisen kanssakäymisen sydämiä, joissa jaetaan hymyjä ja tarinoita. Kiven päällä otettu selfie ei ole turhamaisuutta, se on todiste ja muisto siitä, että olet tehnyt jotain hyvää itsellesi. Ja vaikka kompostoivaan käymälään olisi pientä jonoa, se on vain hetki odottaa, kun mieli ja keho saavat levätä.

   • Stressi ja turvattomuus: Olet vaihtanut kaupungin huolet terveelliseen keskittymiseen. Sen sijaan, että stressaisit sähköposteista, voit keskittyä siihen, että toimintakykysi säilyy, ja tuntea ylpeyttä itsestäsi. Turvattomuus vaihtuu tunteeseen siitä, että olet osa luontoa ja pystyt pärjäämään siinä. Jopa pienen epäilyksen auton oven auki jäämisestä voittaa ilo siitä, että olet valinnut elämyksen materialismin edelle.

Nauti luonnosta! Tiedosta, että jokainen euro, joka on käytetty näiden reitistöjen ylläpitoon, on sijoitus sinun hyvinvointiisi, ja jokainen askel, jonka täällä otat, on askel kohti parempaa ja onnellisempaa elämää. Olet ansainnut tämän kuran!

Norjan halpa sähkö – pohjoisen siunaus vai taloudellinen kirous?

Norjan pohjoisosan halpa sähkö on kansainvälisessä vertailussa kadehdittava etu, mutta Karlsøyassa tapahtuvat ilmiöt paljastavat tästä edusta synkän kääntöpuolen. Kun Fakkenin tuulivoimapuiston 18 myllyä joutuvat pysähtymään kuukausiksi kannattavuuden puutteen vuoksi, on aika pysähtyä pohtimaan, ovatko Norjan energiajärjestelmän ja markkinoiden nykyiset rakenteet enää järkevät.

Toukokuun puolivälistä alkaen alle 9 äyrin (NOK) keskimääräinen päivähinta per kWh Pohjois-Norjassa ei riitä kattamaan Fakkenin tuulivoimaloiden käyttökustannuksia. Tämä on absurdia: olemme rakentaneet suuria investointeja vaativia uusiutuvan energian lähteitä vain nähdäksemme niiden seisovan tuottamattomina, koska markkinahinta on liian alhainen. Tällainen tilanne ei ainoastaan romuta tuulivoimatuottajien taloutta, vaan se myös lyö kapuloita rattaisiin Norjan vihreän siirtymän uskottavuudelle.

Talousvaikutukset ulottuvat tuottajia pidemmälle. Kun Fakkenin alueen laajennussuunnitelmat 11 lisävoimalalla jäädytetään, menetetään potentiaalisia alueellisia investointeja ja työpaikkoja. Lisäksi, kun tuulivoimalat seisovat ja sähkön hinta on alhainen, kunnan tulot vähenevät. Vähemmän sähköntuotantoa tarkoittaa vähemmän tuotantoveroa kunnalle, kiinteistöverojen lisäksi. Tilanne on kestämätön paikallisen talouden kannalta.

Tilanne kärjistyy entisestään, kun huomioidaan vesivoima. Norjan historiallisen täynnä olevat vesivoima-altaat, seurausta ennätyksellisestä talvisateesta, ovat johtaneet miljardien arvosta potentiaalisia myyntituloja virtaamaan kirjaimellisesti mereen. Tämä hukattu energia ja tulo on kaksoisvahinko: menetettyä voittoa tuottajille ja menetettyjä tuloja kunnille. Se osoittaa vakavaa sähkönsiirron pullonkaulaa ja markkinoiden tehottomuutta, joka jakaa maan kahtia – kalliiseen etelään ja ylitarjottuun, halpaan pohjoiseen.

Karlsøyan pormestarin toive korkeammista sähkönhinnoista pohjoiseen saattaa kuulostaa epäintuitiiviselta toiveelta kuluttajan näkökulmasta, mutta se on taloudellinen välttämättömyys. Hintojen on oltava tasolla, joka kattaa tuotannon käyttökustannukset ja mahdollistaa uudet investoinnit. Muussa tapauksessa Pohjois-Norja jää loukkuun tehottoman ja pysähtyneen energiantuotannon kierteeseen, jossa uusiutuva energia on "liian halpaa" ollakseen kannattavaa.

Norjan on kiireellisesti puututtava tähän tilanteeseen. Tarvitaan mittavia panostuksia sähkönsiirtoverkkoon Pohjoisen ja Etelän välillä markkinoiden tasapainottamiseksi. Samalla on pohdittava, pitäisikö energiaverotuksen ja tukijärjestelmien tukea uusiutuvan energian kannattavuutta erityisesti halvan sähkön alueilla.

Norjan uusiutuva energia on sen suurin taloudellinen ja ekologinen valtti. Olisi traagista, jos se mätänee kannattamattomana tuottamattomuuteen, kun muu Eurooppa kaipaa kipeästi tätä puhdasta energiaa.

Jämskättääkö on herättänyt keskustelun

Jämskättääkö-sanan lanseeraus Jämsässä syyskuussa 2024 on osoittanut, että kunnallisessa viestinnässä on pyrkimystä uudenlaisiin avauksiin. Vaikka sana ei ole alkuperältään jämsäläinen, se on tuonut esille tärkeitä kysymyksiä paikkakunnan identiteetistä, markkinoinnista ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä.

Markkinointiväline ja mielikuva

On tunnustettava, että sanan 'Jämskätys' virallinen luonnehdinta on sisällöltään erittäin positiivinen ja vetovoimainen. Se kuvailee Jämsää paikkana, joka tarjoaa tilavaa ja edullista asumista, erinomaiset ulkoilumahdollisuudet sekä stressivapaan ja turvallisen elämän. Sanan merkitys asemoi Jämsän "emotiaaliseksi vastamyrkyksi" kaupunkien ruuhkille ja kalleudelle. Tästä näkökulmasta sanalla on suuri potentiaali puhutella erityisesti ulkopaikkakuntalaisia, jotka etsivät tasapainoisempaa elämänlaatua.

On kuitenkin ymmärrettävää, että Jämsän rauhallisuuden ja turvallisuuden arvostajat kokevat sanan herättävän ristiriitaisia mielikuvia. Jos sana koetaan tunneperäisesti vieraaksi tai jopa liian vauhdikkaaksi Jämsän perusluonteeseen nähden, se voi heikentää sen uskottavuutta paikallisten silmissä. Markkinoinnin tulee aina rakentua aidoille arvoille.

Päätöksenteon läpinäkyvyys

Keskusteluun nousee väistämättä kysymys sanan käyttöönoton prosessista. Tiedon mukaan 'Jämskättääkö' on konsulttityön tulos, eikä sen lanseerauksesta ole päätetty suoraan kunnan demokraattisesti valituissa toimielimissä (hallitus, valtuusto).

Vaikka konsultit voivat tuoda tarpeellista ulkopuolista näkemystä, tällaisen merkittävän identiteettiä koskevan avauksen tulisi nauttia mahdollisimman laajaa hyväksyntää. Kun uusi brändielementti tai tunnuslause otetaan käyttöön ilman avointa keskustelua ja demokraattisesti valittujen elinten mandaattia, se voi luoda tarpeettomasti epäluottamusta ja herättää kysymyksiä päätöksenteon kulisseista. Jatkossa on ensiarvoisen tärkeää, että konsulttityön tulokset, erityisesti näin merkittävät, käsitellään avoimesti ja läpinäkyvästi.

On selvää, että 'Jämskättääkö' on herättänyt keskustelua, mikä itsessään on jo voitto näkyvyyden kannalta. Markkinointiviestinnän on onnistuttava siinä, että se tavoittaa kohderyhmän – tässä tapauksessa mahdolliset uudet asukkaat ja matkailijat. Samaan aikaan sen on sitouduttava paikalliseen todellisuuteen.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuus näyttää, onko 'Jämskättääkö' lopulta vetovoimaa vai hylkimisvoimaa. Onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin sana pystyy juurtumaan paikalliseen arkeen ja kuinka tehokkaasti kunta pystyy yhdistämään sanan taustalla olevat positiiviset arvolupaukset todellisiin palveluihin ja asumisen etuihin. Viestinnän on oltava jatkossakin rehellistä ja sisällöltään rikasta.

Mitä mieltä olette, pitäisikö Jämsän brändityön lähteä aina paikallisten toimijoiden enemmistön äänestä, vai voiko ulkopuolinen, rohkea avaus tuoda kaivatun kilpailuedun?

Tunnelin päässä loistaa valo kirkkaanpana

Tunnelin päässä loistaa valo kirkkaanpana. Se on todella inspiroiva lause, joka tuo mieleen toivon ja uuden alun.

Tuo lause kätkee sisäänsä sen ajatuksen, että vaikeiden aikojen tai haasteiden jälkeen on tulossa jotain paljon parempaa ja kirkkaampaa. Se muistuttaa meitä siitä, että sinnikkyys palkitaan, ja että meillä on kyky selviytyä mistä tahansa.

Valo tunnelin päässä on lupaus:

• Menestyksestä: Ponnistelut johtavat palkintoon.
• Ratkaisusta: Ongelmat eivät ole ikuisia, niihin löytyy vastaus.
• Toivosta: Aina on syy jatkaa eteenpäin optimistisesti.

Juuri nyt se valo loistaa kirkkaanpana kuin koskaan! Se merkitsee uutta energiaa, inspiraatiota ja tulevaisuutta, joka on täynnä mahdollisuuksia. Nauti tunteesta ja jatka eteenpäin uskomattomalla innolla!

Post-it-laput: kaaosta kontrolloivana johtajana

Post-it-lappu ei ole vain paperineliö; se on heikosti liimautuva nerouden riekale, käytännöllinen sielun pikakopio niille ajatuksille, jotka eivät pysy pääkopassa.

Kun puhelin soittaa, toteutat salamannopean tiedon talteenoton: raapustat lapulle salakielisen hieroglyfin – tyypillisesti "Soittaja A, tarvii... tiistaina?". Myöhemmin suoritat lapun dekoodausprosessin. Tuijotat keltaista mysteeriä, kunnes aivokapasiteetti pamahtaa: äskeinen pirauttaja! Nyt voit siirtää lapun epämääräisen vision hallitusti toimeksi.

Post-it on myös kriittinen osa henkilömuistin varajärjestelmää. Monitorin alaosan nimenmuistipankki pelastaa sinut pätkivän nimimuistin aiheuttamalta sosiaaliselta katastrofilta.

Tämän lisäksi työpöydän etureunassa sijaitseva tärkeiden muistettavien asioiden lappurivi toimii viimeisenä muurina unohdusta vastaan. Lappurivi esittää prioriteetit selkeästi: "Lähetä se raportti" seisoo rinta rinnan eksistentiaalisen "Osta maitoa" kanssa. Se on paperinen versio aivoistasi – vain visuaalisempi ja paremmin järjestelty.

Lyhyesti sanottuna, työpöytäsi on kohta abstrakti taideteos. Onnittelut, olet johtaja Post-it-lappujen hallitsemassa, liimatonta kaaosta rakastavassa työelämässä – tehokkuutta paperilla.

Entä mikä on paras strategia: 

• käyttää yhtä Post-it-lappua kymmeneen asiaan, 
• vai kymmentä lappua yhteen asiaan, jos vaikka ensimmäinen katoaa?

Tuulivoiman hinta – Onko sähkön hintavakaus uhrattu utopististen tavoitteiden alttarilla?

Suomi tunnettiin vielä muutama vuosi sitten sähkömarkkinoillaan vakaudesta ja edullisuudesta. On vaikea unohtaa aikaa, jolloin kahden vuoden sähkösopimuksen sai kiinteään hintaan noin 4,2 senttiä kilowattitunnilta (esimerkiksi vuonna 2020). Nämä ajat tuntuvat nyt kaukaiselta menneisyydeltä, kun markkinoilla on vallalla ennennäkemätön epävarmuus.

Tämä epävarmuus alkoi nostaa päätään samaan aikaan, kun tuulivoima alkoi vakiinnuttaa asemaansa energiapaletin keskiössä. Nyt olemme tilanteessa, jossa pörssisähkön ostajat joutuvat värjöttelemään kodeissaan pakkaskeleillä, siirtämään saunomisen, pyykinpesun ja astianpesun kaltaiset perustoiminnot yöaikaan. Laitteiden ajoittaminen kello 02:00 tai myöhemmäksi on nykyajan selviytymisstrategia sähkölaskun pienentämiseksi.

Tämä arjen kikkailu on kuitenkin vain väliaikainen helpotus, jos nykyinen kehityssuunta jatkuu. Kun ydinvoiman rakentamisen sijasta lisätään tuulivoimakapasiteettia, ja samaan aikaan Suomeen nousee kuin sieniä sateella valtavia, sähkönkulutukseltaan keskikokoista kaupunkia vastaavia datakeskuksia, sähkönkulutuksen räjähdysmäinen kasvu on väistämätöntä. Silti luonnonlait pysyvät: saksalaistenkin laskelmien mukaan tuulta riittää vain noin joka kolmas päivä.

Hintojen nousukierre ja luontokato

Ajatus 5 000 – 10 000 lisätuuliturbiinin rakentamisesta utopistista vihreää vetyä ja Suomelle hyödyttömiä datakeskuksia varten on paitsi uhka sähkön hinnastolle, myös suora hyökkäys Suomen luontoa ja infrastruktuuria vastaan. Tämä massiivinen rakentaminen tarkoittaa:

1. Miljardien lisäkustannuksia uusiin sähkölinjoihin Suomen metsiin.

2. Sähkönsiirtohintojen rakettimaista kallistumista kuluttajille.

3. Pörssihintojen ennennäkemätöntä sahaamista ja suurten sähkökatkosten riskiä, kun kylmällä korkeapaineella ei tuule eikä paista.

Onko todella järkevää rakentaa riippuvuutta järjestelmälle, jonka toimintavarmuus heittelee päivästä toiseen?

Epäonnistumisen opetus Ruotsista ja luontotuho

Ruotsin esimerkki on pysäyttävä: kun valtio päätti lopettaa tuulivoimarakentamisen tukemisen, 26 tuulivoimahankkeesta 23 ei toteudu vuonna 2025. Tämä osoittaa, että markkinatalouden ehdoilla tuulivoima ei ole aina kannattavaa.

Samaan aikaan, kun Ruotsi tekee perääntymisliikkeen, Suomi on jäänyt ulkomaisten – saksalaisten, ranskalaisten ja ruotsalaisten – energiayhtiöiden uusiutumisen temmellyskentäksi. Nämä yhtiöt rakentavat valtavia tuulivoima-alueita Suomeen, tuhoten surutta maamme luontoa, metsiä ja maaseudun ihmisten elämän. Maaseudun kiinteistöjen arvo laskee, maaseutumatkailun edellytykset heikkenevät.

Meidän omat päättäjämme ovat ne, jotka tekevät tämän mahdolliseksi lainsäädännöllä ja tuilla. On pakko kysyä: Miksi? Eikö edes pesäänsä rakentava pääskynen likaantaisi omaa pesäänsä? Miksi me teemme sen omallemme, uhraten sähkön hintavakauden ja luontomme epävarmojen ja todennäköisesti kestämättömien energiaratkaisujen alttarilla?

On aika asettaa sähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta etusijalle. Sitä vakaata pohjaa me tarvitsemme, emme hintasirkusta.

Kiuruveden tuulivoima-aloite

Kiuruvedellä on tehty valtuustoaloite, joka pyrkii turvaamaan kuntalaisten oikeudet ja estämään pitkät oikeusprosessit tuulivoimaloiden meluhaittojen vuoksi. Nykyinen suojaetäisyys on 1,5 km.

Aloitteessa esitetään kaksi vaihtoehtoa:

• Ympäristölupa: Kaupunki edellyttäisi tuulivoimaloilta ympäristölupaa ennen rakentamista. Yhdistysten mukaan vain ympäristöluvalla kunnan viranomaiset voivat puuttua melu- ja välkehaittaan tehokkaasti. Tällä turvattaisiin kunnan selusta myöhemmiltä oikeudenkäynneiltä.
• Suojaetäisyys: Kaupunginvaltuusto säätäisi suojaetäisyydeksi 3 km tuulivoimaloiden ja vakituisen asutuksen välille.

Aloitteen tekijät korostavat, että liian lähelle rakennetut voimalat ovat aiheuttaneet ongelmia eri puolilla Suomea, ja kiuruvetiset haluavat turvata maaseudun rauhan.

Kriittinen arviointi ja rakentava viestintä

Mikä tekee viestinnästä aidosti rakentavaa ja tehokasta. Syvempi analyysi paljastaa kaksi keskeistä dynamiikkaa ja niiden vaikutuksen.

1. Kriittisyyden ja myönteisyyden välinen synergia

Rakentava viestintä hylkää kaksi ääripäätä:

1. Siloiteltu puhe: pelkkä kehuminen, joka jättää kehityskohteet huomiotta. Se tuntuu usein epäaidolta eikä johda parannuksiin.
2. Puhtaasti kriittinen puhe: pelkkä virheiden osoittelu. Vaikka se voi olla rehellistä, se usein lannistaa, aiheuttaa puolustuskannalle asettumista ja tuhoaa suhteita tai motivaatiota.

Synergia syntyy, kun nämä kaksi elementtiä yhdistyvät:

• Kriittinen arviointi (eli rehellisyys) antaa viestinnälle sisällön ja suunnan: mitä pitäisi muuttaa?
• Myönteinen lähestymistapa (eli kannustus) antaa viestinnälle sielun ja vastaanottokyvyn: miksi minun pitäisi muuttaa ja miten voin onnistua?

Tämä tasapaino varmistaa, että palaute on relevanttia (puututaan todelliseen ongelmaan) ja vastaanotettavissa (vastaanottaja ei koe itseään hyökätyksi ja pystyy käsittelemään tiedon).

2. Vaikutukset käytännön tilanteissa

Tämä viestintämalli luo suotuisaa maaperää kasvulle:

Turvallisuuden tunne

Kun kriittinen palaute annetaan myönteisessä, tukea antavassa ympäristössä, vastaanottajalle syntyy psykologinen turvallisuuden tunne. Hän tietää, että palaute koskee tekoa tai tulosraporttia, ei hänen arvoaan ihmisenä tai työntekijänä. Tämä turvallisuus vähentää puolustusreaktioita ja mahdollistaa avoimen oppimisen.

Ratkaisukeskeisyys vs. ongelmakeskeisyys

Myönteinen lähestymistapa ohjaa viestinnän luonteen ratkaisukeskeiseksi. Sen sijaan, että vain todettaisiin "Tässä epäonnistuit", kehys muuttuu muotoon "Tässä on kehityskohta, ja uskon, että voit korjata sen tällä tavalla, koska sinulla on jo tämä vahvuus." Tuki ja arvostus toimivat siltana nykyisen tilan ja toivotun tulevaisuuden välillä.

Aitous ja luottamus

Koska rakentava viestintä ei ole "siloiteltua mainospuhetta", se on aitoa. Kun viestijä on valmis esittämään vaikean asian (kriittisyyden), mutta tekee sen kunnioittavasti (myönteisyys), syntyy luottamusta. Vastaanottaja alkaa uskoa, että palautteen antajan motiivi on aidosti auttaa häntä menestymään, ei vain päästä purkamaan omia turhautumisiaan.

Yhteenvetona: Rakentava viestintä on kypsää viestintää. Se vaatii palautteen antajalta tunneälyä ja taitoa esittää totuus tavalla, joka inspiroi muutosta eikä aiheuta haittaa. Sen tavoitteena on aina parantaminen, ei syyttäminen.

Positiivinen Jämsä: Nostetta tulevaisuudesta ja vahvasta yhteishengestä

Jämsässä sykkii vahva historian sydän, mutta olemme aina olleet myös edelläkävijöitä. Vaikka koettu muutos on herättänyt tunteita – ja onkin ymmärrettävää, että nuorten poismuutto tai teollisuuden murros mietityttävät – meidän on nyt aika keskittyä siihen, mikä on vahvaa ja eteenpäin vievää.

On totta, että kansalliset ja kansainväliset haasteet heijastuvat meihin, ja paikallinen kritiikki nostaa esiin tärkeitä epäkohtia. Kriittinen keskustelu on terveen yhteisön merkki, mutta yltiöpessimismi ei saa syödä yhteistä uskoamme Jämsän tulevaisuuteen. Meillä on liian paljon annettavaa, jotta antaisimme negatiivisuuden hidastaa vauhtiamme.

Muutos ei ole ollut vain palveluiden karsiutumista, vaan myös uuden elinvoiman synnytys. Matkailumme vetää ennätysmäärin vierailijoita, tapahtumat kukoistavat ja ilmailuteollisuudessa luodaan huippuosaamista ja uusia työpaikkoja. Uudet yritykset kiinnostuvat alueestamme, vihreän siirtymän ratkaisut luovat kestävää kasvua ja opetuksemme laatu on saanut tunnustusta. Nämä ovat tarinoita Jämsästä, jotka kantavat.

Kaupungin elinvoima ei synny vain päätöksistä, vaan siitä positiivisesta kuvasta, jonka me jämsäläiset luomme kotiseudustamme. Viranhaltijoina kehitämme viestintäämme avoimemmaksi ja oikaisemme puutteellista tietoa. Mutta tärkein energianlähde olemme me kaikki: Sen sijaan, että valjastaisimme energian toivottomuuden purkamiseen, käytämme sen ratkaisujen etsimiseen ja onnistumisten nostamiseen.

Positiivinen Jämsä -viestintäkampanja kutsuu jokaisen meistä mukaan. Se on kehotus nähdä hyvä, joka jo tapahtuu, ja kertoa se eteenpäin. Me tarvitsemme rakentavaa keskustelua, jossa kriittisyys ja kiitollisuus kulkevat käsi kädessä. On täysin sallittua, jopa suotavaa, kyseenalaistaa – mutta on myös elintärkeää iloita jokaisesta uudesta työpaikasta, investoinnista ja Jämsään muuttavasta perheestä.

Kun puhut Jämsästä ystävällesi, somessa tai kokouksessa, valitse sävy, joka vie meitä eteenpäin. Meillä on valtava potentiaali, joka odottaa vain näkyväksi tekemistä. Kun huudamme metsään myönteisyyttä, saamme vastaukseksi uskoa, kasvua ja uutta elinvoimaa. Vaihdetaan yhdessä sävyä ja varmistetaan, että Jämsän paras tarina on vasta alussa!

Ympäristöpäällikön tehtävät

Kun en tiedä, mitä kuuluu kaupungin ympäristöpäällikölle, niin kysyin asiaa tekoalyltä. Onko saamani vastaus oikein vai väärin, niin en osaa ottaa kantaa? 

Copilotin vastaus

Jämsän kaupungin ympäristöpäällikön vastuisiin kuuluu ympäristönsuojelun ylläpito ja kehittäminen, lupien ja ilmoitusten käsittely, neuvonta, valvonta sekä ympäristöohjelman toteuttaminen. Näihin tehtäviin liittyy myös merkittäviä haasteita, jotka vaativat asiantuntemusta, yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä.

Keskeiset vastuut

• Ympäristönsuojelu: Puhtaan, terveellisen ja viihtyisän ympäristön varmistaminen jämsäläisille.
• Lupakäsittely: Ympäristölupien, maa-aineslupien, meluilmoitusten ja muiden ympäristöön liittyvien lupien käsittely.
• Valvonta ja ohjaus: Toiminnan ohjaaminen niin, että ympäristöhaitat pysyvät mahdollisimman vähäisinä.
• Ympäristöohjelman toteutus: Jämsän kaupungin ympäristöohjelman koordinointi ja seuranta. [JÄMSÄN YMP...STÖOHJELMA]

---

Vastuisiin liittyvät haasteet

🌍 Ilmastonmuutoksen vaikutukset

• Paikalliset vaikutukset, kuten sään ääri-ilmiöt ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vaativat jatkuvaa seurantaa ja sopeutumistoimia.
• Tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää uusiutuvan energian käyttöä.

🔄 Kiertotalouden ja resurssitehokkuuden edistäminen

• Materiaalikriisi ja luonnonvarojen niukkuus vaativat uusia ratkaisuja jätehuollossa, rakentamisessa ja energiankäytössä.
• Kuntalaisten ja yritysten sitouttaminen kiertotalouden periaatteisiin.

🧭 Monitasoinen ohjaus ja sääntely

• Ympäristöpäällikön on sovitettava yhteen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset tavoitteet ja säädökset.
• Muuttuva lainsäädäntö ja EU:n ympäristötavoitteet tuovat jatkuvia päivitystarpeita.

🤝 Yhteistyö ja viestintä

• Tarve tehdä tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten yritysten, viranomaisten ja kuntalaisten kanssa.
• Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asenteiden muokkaaminen vaativat aktiivista viestintää ja koulutusta.

📊 Seuranta ja raportointi

• Ympäristön tilan seuranta vaatii ajantasaisia mittareita ja järjestelmiä.
• Tulosten raportointi ja vaikutusten arviointi on tärkeää päätöksenteon tueksi.

Kestämätön riski tuulivoimapuistoissa: Ennallistamisvastuu lankeaa kunnille ja maanomistajille

Tuulivoiman rakentamisbuumin varjopuolena on noussut esiin merkittävä ja kestämätön taloudellinen riski, joka koskee voimaloiden käyttöiän jälkeistä ennallistamista ja purkamista. Nykytilanteessa on vakavasti laiminlyöty vaatimus riittävien vakuuksien asettamisesta, jolla varmistettaisiin voimaloiden purkukustannusten kattaminen. Tämä vastuu uhkaa jäädä maanvuokraajien ja viime kädessä kuntien harteille.

Riittämättömät vakuudet ja siirto-oikeudet luovat riskin

Keskeinen ongelma piilee vuokrasopimuksissa, joissa ennallistamisvelvoite kyllä mainitaan, mutta riittävän purkuvakuuden kerääminen on usein vaadittu vasta rakennustöiden jo alettua. Tämä järjestely on valtava riskitekijä. Ensinnäkin, vakuuden summa on usein liian pieni. Toiseksi, ei ole takeita siitä, että rakentaja tai omistaja lopulta täyttää tämän vaatimuksen, tai että yhtiö on edes olemassa vuosikymmenien kuluttua.

Tilannetta kärjistää se, että alkuperäisillä vuokrasopimuksen tekijöillä on tyypillisesti oikeus siirtää sopimus eteenpäin kenelle tahansa ilman vuokranantajan kuulemista. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa purkuvastuu siirtyy taloudellisesti heikompaan asemaan joutuneelle tai ulkomaiselle toimijalle, jolla ei ole intressiä tai kykyä täyttää velvoitteitaan Suomessa.

Purkukustannukset nousevat satoihin tuhansiin – jopa miljoonaan euroon

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesäkuussa julkaisema selvitys vahvistaa huolen mittakaavan. Selvityksen mukaan tuulivoimalan purkukustannus on jo nykyisellään satoja tuhansia euroja. Tulevaisuudessa ei enää riitä pelkkä maanpäällisten osien purkaminen, vaan myös mittavat betoniperustukset on mitä todennäköisimmin poistettava. Tämä voi nostaa yhden voimalan purkukustannuksen jopa miljoonan euron suuruiseksi.

SYKE:n arvio koski napakorkeudeltaan noin 160 metrin voimaloita. Tällä hetkellä suunnitteilla on kuitenkin jopa 260–300 metrin napakorkeuden myllyjä, joiden perustukset ovat vieläkin massiivisempia, mikä entisestään kasvattaa purkukustannuksia.

Purkuvakuus kaavoitukseen ja rakennuslupaan ehdoksi

Jotta estetään purkukustannusten siirtyminen maanomistajien ja kunnan maksettavaksi, on ainoa jäljelle jäävä tehokas keino riittävän turvaavan purkuvakuuden asettaminen jo ennen rakentamisen aloittamista. Vaikka tämä voitaisiin teoriassa kirjata vuokrasopimukseen, tuulivoimayhtiöt ovat monin paikoin ehtineet tehdä itselleen edullisia sopimuksia, joissa purkuvaatimus on lähes arvoton.

Tehokkain tapa varmistaa ennallistaminen on sisällyttää kaavan laatimisen yhteydessä siihen sitova vaatimus riittävän purkuvakuuden asettamisesta ja tehdä siitä edellytys rakennusluvan myöntämiselle. Tämä siirtää vastuun kunnan harkintavaltaan ja pakottaa hankkeen toteuttajan takaamaan ennallistamisen ennen kuin ainoatakaan lapiollista maata on käännetty.

Lisäksi kunnan vuokratessa omia maita tuulivoimalle, on ehdottoman välttämätöntä vaatia realistinen ja riittävä purkuvakuus annettavaksi ennen rakennustöiden aloittamista.

Koska kyse on kuntatalouden kannalta valtavista ja vuosikymmenien päähän ulottuvista riskeistä, on tällaisten merkittävien sopimusten tekeminen nostettava kuntahallituksen päätösvallasta valtuuston päätettäväksi. Vain näin voimme varmistaa riittävän demokraattisen valvonnan ja vastuullisuuden tuulivoimainvestointien pitkässä juoksussa.

Tuulivoiman investointien kolme hallitsematonta perusriskiä

Tuulivoima on keskeinen osa Suomen energiatulevaisuutta, mutta sen ripeän rakentamisen rinnalla on tunnistettava ja hallittava vakavat taloudelliset ja ympäristölliset perusriskit. Nämä riskit eivät saa kaatua kohtuuttomasti maanomistajien tai kuntien, eli viime kädessä veronmaksajien, kannettavaksi. Kolme keskeisintä riskiä liittyvät purkuvelvoitteisiin, ympäristölupien puutteisiin ja sähköjärjestelmän vakauteen.

1. Pakollinen purkuvakuus suojaa veronmaksajia

Tuulivoimahankkeiden elinkaaren päättyessä edessä on mittava purku- ja ennallistamisurakka. On välttämätöntä, että purkuvakuus on asetettu jo ennen rakennusvaiheen alkamista. Nykykäytännössä on aito vaara, että tuulivoimayhtiön joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin purkukustannukset siirtyvät suoraan maanomistajan tai pahimmillaan kunnan kontolle.

Tässä suhteessa on syytä peilata mallia muihin teollisuudenaloihin: esimerkiksi soranottotoiminnassa edellytetään ennallistamisvakuuden asettamista ennen luvan myöntämistä. Miksi tuulivoimaloiden kohdalla, joiden perustusrakenteet ovat massiivisia, ei toimittaisi samoin? Vakuuden tulee olla riittävä kattamaan voimaloiden, sähkönsiirron ja perustusten purkamisen sekä alueen ennallistamisen. Tämä on ainoa tapa taata, ettei tuulivoimasta jää jälkipolville betonisia ”muistomerkkejä” ja taloudellista taakkaa.

2. Ympäristölupa on kunnan ja asukkaiden turva

Toinen keskeinen riski liittyy hankkeiden ympäristövaikutusten hallintaan. Vaadimme, että jokaisella tuulivoimalaitos- tai -teollisuusalueella on oltava asianmukainen ympäristölupa. Vaikka tuulivoima on vähäpäästöistä, sen melu- ja välkehaitta on todellinen.

Ilman ympäristölupaa kunnan rooli meluhaittojen ilmetessä muuttuu ongelmanratkaisijasta maksajaksi. Kunnan vastuulle jäävät meluhaitoista tehtävät selvitykset ja niistä mahdollisesti aiheutuvat korvausvelvoitteet. Ympäristölupa siirtää vastuun haittojen hallinnasta ja selvityksistä sille taholle, joka ne aiheuttaa – eli voimalan haltijalle. Tällä yksinkertaisella toimenpiteellä voidaan merkittävästi pienentää kunnan taloudellista riskiä ja taata asukkaille parempi suoja mahdollisten haittojen varalta.

3. Korvaavan energiantuotannon kustannukset

Kolmas, ja ehkä koko sähköjärjestelmän kannalta kriittisin riski on tuulivoiman ajoittainen epävakaus. Tuulettomina aikoina sähköä on tuotettava jollain korvaavalla energiamuodolla. Järjestelmän kokonaiskustannuksiin on laskettava mukaan tämä korvaavan energiantuotannon rakentamisen ja ylläpidon hinta.

Tyynille päiville tarvittava tuotantokapasiteetti (esim. varavoimalat, energian varastointi) maksaa, ja sen hinnan tulisi jollain tavalla näkyä myös tuulivoiman kokonaistaloudellisuudessa. On tärkeää, että energiapolitiikassa tunnistetaan tämä rinnakkaisen järjestelmän tarve, eikä tuudittauduta vain tuulivoiman nimelliskapasiteettiin.

Kannattavuus riskien varjossa

Lopuksi on syytä huomioida tuulivoiman kannattavuuteen liittyvä peruskuriositeetti: kun tuulee paljon, sähkön hinta voi laskea nollaan tai jopa negatiiviseksi. Tämä ilmiö herättää kysymyksen: mikä tekee tuulivoimasta kannattavaa pitkällä tähtäimellä ilman huomattavia tukia? Esimerkiksi Ruotsissa useampi tuulivoimayhtiö on jo ajautunut konkurssiin ja monet kärsivät kannattavuusvaikeuksista.

Meidän on varmistettava, että Suomeen rakennettava tuulivoimateollisuus on taloudellisesti kestävällä pohjalla ilman, että sen riskit verovakuutetaan kuntien tai asukkaiden pussista. Nämä kolme riskiä on pakko hallita lainsäädännöllisin ja lupaehdoin. Vain näin voimme taata energiamurroksen olevan oikeudenmukainen ja kestävä.

Himos Master Plan 2035 - Reittien kehittäminen

II. KONSEPTI / Reittien kehittäminen
TEEMAREITTIEN, OPASTUKSEN JA VALAISTUKSEN SUUNNITTELU

Himoksella on erinomaiset edellytykset kehittää teemoittaisia reittejä. Tällä hetkellä reittejä ei ole juuri merkitty, opastus on heikkoa, eikä reittikarttoja ole saatavilla

Akuutti tarve on mm. maastopyöräilyn talvi- ja kesäreiteille. Maastopyöräily on kasvava ja ympärivuotinen koko perheen harrastus ja reittejä voivat käyttää myös mm. polkujuoksijat, patikoijat ja talvella lumikenkäilijät

Toteutus edellyttää:

• Reittilinjausten suunnittelua (kriteereinä mm. vaihtelevuus, haastavuus,maanomistus, maiseman ja luonnon vetovoima, palvelut jne.)
• Neuvotteluja maanomistajien kanssa (virallinen, karttaan merkitty reitti)
• Reittien merkintää, opastusta ja valaistus (kaikkien reittien lähtöpisteeksi
• Himoksen keskusta, josta siirtymät lähtöpaikkoihin)
• Opaskarttojen laatimista sähköisesti (josta tulostettava versio)
• Reittien kestävöintiä (pehmeiköt, herkät kohteet)
• Palveluvarustuksen suunnittelua ja toteutusta (taukorakenteet)
• Palveluyritysten hakua (vuokraus, huolto, ohjelmapalvelut, tapahtumat)

Linkki Himos Master Plan 2035

Saunakylä