tiistai 29. heinäkuuta 2025

Tuulivoimaloiden purkukustannukset ja purkuvakuus

Konnevedellä kunta edellyttää 100 000 euron purkuvakuutta / voimala. Se kattaa vain n. 18 % SYKE:n laskelmien keskimääräisistä kustannuksista (kun perustuskin puretaan eli 552 000 € -kalleimmillaan 750 000 €). Eli maanomistajien syytä laittaa vuokratulot tiukasti talteen, jos voimaloita ikinä rakennetaan (toivottavasti ei). Tuulivoimayhtiötä tuskin löytyy rakennelmia purkamaan siinä vaiheessa kun on sen aika.

Tuulivoimaloiden purkukustannukset ja purkuvakuus - SYKE raportti osoittaa miten tuulivoimayhtiöiden kustannusarviot ovat olleet ''hatusta vedettyjä'' 

PSL julkaisi 2023 koosteen, jossa esitettiin eri maiden tuulivoimaloiden purkamiseen liittyvää lainsäädäntöä sekä purkukustannuksia.  Kustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin Suomen Uusiutuvien esittämä väite (10-80 000 euroa/voimala). Esimerkiksi Saksassa purkukulujen arvioidaan olevan noin 6.5 % rakentamiskustannuksista. 

Tuulivoimaloiden purkamisen ja kierrätyksen, ml purkuvakuuden lakisääteiseksi määrittäminen, otettiin hallitusohjelmaan kesän 2023 neuvottelujen tuloksena. 

YM käynnisti käytöstä poistettujen maatuulivoimaloiden purkamista koskevan lainsäädäntöhankkeen alkuvuodesta 2024 ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2026.

YM tilasi kilpailuttamatta tuulivoimayhtiöiden asianajajalta (ja Suomen Uusiutuvat jäseneltä) lainsäädäntöselvityksen. Selvityksen johtopäätöksissä on selkeästi nähtävissä puolueellisuus. https://api.hankeikkuna.fi/…/a4fb0…/KIRJE_20240327132153.PDF

Purkukustannuksia ja rahoitusmalleja koskeva selvitys tilattiin SYKE:ltä. Tässä selvityshankkeessa arvioitiin rahoitusmallina vakuutta ja sille vaihtoehtoisia ratkaisuja keinona varmistaa tuulivoimalan purku- ja alueen ennallistamisvelvoitteiden täyttäminen vastuutahon maksukyvyttömyys- ja muissa laiminlyöntitilanteissa.

Rahoitusmallien yleisen vertailun lisäksi hankkeessa arvioitiin myös purku- ja ennallistamisvelvoitteiden täyttämisen kustannuksia sekä tarvittavien vakuuksien suuruutta. Koottujen tietojen pohjalta arvioitiin vakuuksista aiheutuvia vaikutuksia julkiselle taloudelle, kunnille ja valtion viranomaisille, yrityksille, maanomistajille, kotitalouksille ja kansantaloudelle, painottaen taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. 

Keskeiset havainnot SYKE:n purkukustannusselvityksestä:

1. Purkukustannuksissa suurta vaihtelua:
Halvimmillaan: 135 000–172 000 € (terästorni, ei perustuksen purkua, kevyt maisemointi)
Kalleimmillaan: 430 000–750 000 € (hybriditorni, koko perustus pois, maamassojen vaihto, metsitys)
Keskimäärin, jos koko perustus puretaan: n. 552 000 € (ALV 25,5 %)

2. Vakuusmalli ja sen kustannusvaikutukset:
Keskimääräinen elinkaaren aikainen vakuusmaksu (30 v):
Koko perustuksen purku: n. 165 000 € / voimala
2 m syvyyteen: n. 87 000 € / voimala
1 m syvyyteen: n. 75 000 € / voimala

3. Vakuusmallin vaikutus eri tahoihin:
Maanomistaja - Turva toiminnan päätyttyä. Vapauttaa vastuista, parantaa oikeusturvaa.
Kunta - Vastuu valvonnasta ja mahdollisista hallintopakko-menettelyistä. Kulut voidaan kattaa suoritemaksuilla.
Toiminnanharjoittaja - Pitkäaikainen kustannuserä. Vakuus voi vaikuttaa investointihalukkuuteen.
Viranomaiset - Tarvitsevat selkeän ohjeistuksen ja laskentamallin. Nykytilanne hajautunut ja epäselvä.

Strategiset tulkinnat ja huomiot:

1. Nykyjärjestelmä jättää merkittäviä riskejä ilman vakuuksia
Etenkin silloin, kun yhtiö omistaa itse maa-alueen, ei ole automaattista purkuvelvoitteen varmistusmekanismia.

Yhtiön mahdollinen konkurssi, vetäytyminen tai kansainvälinen myynti voi johtaa tilanteeseen, jossa purkukustannukset jäävät maanomistajan tai kunnan harteille.

2. Vakuusmallin käyttöönotto parantaa erityisesti yksityisten maanomistajien asemaa. 
Nykyisin vakuudet eivät ole julkisia, joten sopimusehdot voivat poiketa merkittävästi alueittain.

Uusi lainsäädäntö lisäisi ennustettavuutta ja tasapuolistaisi vastuuta voimalan elinkaaren lopussa.

3. Kunnille ei aiheudu merkittäviä uusia kuluja, jos suoritemaksuilla katetaan työ. 
Toimiva järjestelmä ei edellytä uusia tietojärjestelmiä tai henkilöstöresursseja.

Ongelmatilanteet (esim. hallintopakko) voivat silti aiheuttaa työajan käyttöä ja oikeudellista valmistelua.

Poliittisesti merkittävä kysymys: kuka maksaa, jos yhtiö poistuu?

Kysymys korostuu erityisesti alueilla, joihin on tullut useita kansainvälisiä tuuliyhtiöitä, joilla ei ole pitkäaikaista sitoutumista Suomeen.

SYKE suosittelee, että vakuus olisi lakisääteinen, julkinen ja sidottu elinkustannusindeksiin, ja että siitä voitaisiin ottaa huomioon myös romumetallien arvo, mutta vain pitkän aikavälin keskiarvoilla.