Työuupuminen

Taas oli tänään 11.12.2022 lehdessä (HS) pitkä artikkeli, kuinka sosiaalityöntekijät uupuvat työhönsä. Paljon on ollut kirjoituksia opettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien jne. uupumisista. Lista on pitkä.

Kysyin kaveriltani Google työuupumisesta. Vastaus on seuraava.

Työuupumuksen taustalta löytyy yleensä alun perin motivoitunut työntekijä ja työhyvinvoinnin kannalta epäedulliset työolosuhteet. Työuupumus kehittyy siis työn ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, ja siksi siihen johtavia tekijöitä löytyy yleensä niin työstä kuin työntekijästäkin.

Mikä johtaa työuupumukseen?

Pitkäaikainen ylikuormitus, joko liiallisena työmääränä tai työn tavoitteiden ja organisoinnin epäselvyytenä voi johtaa työuupumukseen. Otollinen tilanne työuupumuksen kehittymiseen syntyy, kun työtilanne ylittää ihmisen voimavarat. Siihen voi lopulta yhdistyä myös masennus.

Siinäpä lyhyesti...

Mielipidekirjoittaminen

Mielipidekirjoituksissa kuuluu kuntalaisten ja luottamushenkilöiden kanta ajankohtaisiin paikallisiin asioihin. Kuitenkin eri tahoilla on annettu ymmärtää, ettei mielipiteen julkinen esittäminen ole suotavaa eri medioissa, varsinkaan luottamushenkilöiltä. Tulee kuitenkin muistaa, että Suomessa on mielipiteen vapaus.

Paikallislehdissä on yleensä paljon erilaista lukijoiden tuottamaa sisältöä. Lukijoiden tuottamalla sisällöllä on monenlaisia merkityksiä. Ne sitouttavat lukijoita lehteen, lisäävät vuorovaikutusta ja mahdollistavat julkisen keskustelun lehden tarjoamalla paperisella ja/tai digitaalisella alustalla.Lukijoiden mielipidekirjoitukset kuuluvat oleellisena osana nimenomaan paikallislehden sisältöön.

Mielipidekirjoitukset mahdollistavat sen, että paikallislehdessä voidaan käsitellä myös sellaisia aiheita ja näkökulmia, joihin omat toimittajat eivät ole syystä tai toisesta tarttuneet.

Vaikka sosiaalisen median myötä jokaisen on teoriassa helppo saada oma äänensä kuuluviin, edelleen mielipidekirjoituksen julkaiseminen paikallislehden yleisönosastolla tuo kirjoitukselle painoarvoa. Mielipidekirjoituksen tekeminen on mahdollisuus vaikuttaa ja saada oma ääni kuuluviin.

Paikallislehden journalistinen vastuu ja journalistin ohjeet koskevat myös mielipidekirjoituksia. Mielipidekirjoituksessa esitettyjen väitteiden tulee siis pitää paikkansa.

Mielipidekirjoitusten tyypillinen yleisohje on, että mitä lyhyempi ja napakampi kirjoitus on, niin sitä parempi se on.

Politiikan tutkija V.O.Key. John Hopkins yliopiston tutkija professori, on tutkinut mielipidekirjoitusten vaikutusta. Yhteenvetona hän toteaa: ”Mielipidekirjoitukset on hallinnon järkevää huomioida”.

Putkiradiokafee Jämsä

Mikko Simonen avasi 2.12.2022 Jämsän Tarvikekeskukseen putkiradiokafeen. Nostalgiset putkiradiot sijaitsevat  liikkeen takaosassa. Näytillä on noin 100 putkiradiota, mutta kokoelman suuruus on noin 200. Näytteillä on myös ko. aikakauden muutakin viimeisintä tekniikka. 

Kokoelma on ostettu vaasalaiselta keräilijältä Seppo Oravasaarelta. Näytteillä on lisäksi Jämsän työväenyhdistyksen lahjoittama Hahn-Goerz-elokuvaprojektori. Laitteella on ikää noin 100 vuotta. Aikanaan projektorilla on näytetty elokuvia vanhan työväentalon aikaan. Työväentalo sijaitsi aikoinaan Talvialantien varressa ns. vanhan postin kohdilla, nykyisin Pumppumies Puolivälin liikkeen "takana". 

Kokoelmaa ihmetellessä voi nauttia kupin kahvia munkin tai korvapuustin kera perin euron hinnalla. Maksu suoritetaan kassalla.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki Putkiradiokafee

Jämsän työväentalo Museo 24

Matkosvuori

No kun ei nyt muutakaan keksinyt, niin Matkosvuorelle lähdettiin. Auto jätettiin Partalantien ja antennimastolle menevän tien risteykseen. Siitä alkoi sitten tarpominen. Onneksi tie oli aurattu "hiekkoja" myöten. Kyllä siinä kehon lämmöt rupesi heti ensimmäisen mäen jälkeen nousemaan. Hitaasti kiiruhtaen meni seuraava ja seuraava mäki. Ajastaan pääsimme mäen päälle, missä kaikki oli lumisempaa ja valkoisempaan. Kopperon kiersimme ja sitten takaisin autolle.

Matkosvuoren huippu sijaitsee 219 m merenpinnan yläpuolella. Aikanaan Matkosvuorella oli kolmiomittaustorni, kuten monella muullakin mäellä.

Matkaa kertyi noin 2 km https://share.trailmap.fi/16697385245343 

Karttapaikan karttalinkki Matkosvuori

Geokätköilijät ovat kirjoittaneet nettisivullaan Matkosvuoresta seuraavasti:

Matkusvuori (tai Matkosvuori) muodostuu kolmesta laesta kuin kruunu, jonka korkein huippu on 219 metrissä. Keskelle jää pieni suo, joka paikoin on hyvinkin vetinen. Vuorella on vulganiitti-juonne ja siinä mannerjään jättämiä uurteita. Myös muinaisista merenrannoista on merkkejä eri korkeuksilla. Aikoinaan vuorella poltetiin vainovalkeita vihollisen uhatessa. Vuorella on ollut mm. kolmiomittaustorneja. 1908 venäläiset rakensivat ensimmäisen (ryssän torni) ja 1920-luvulla valmistui uusi torni. Tämän paikalta löytyy kivi, jossa on vuosiluku 1929. 1960-luvulla pioneerit rakensivat kolmannen tornin. Sodan aikana vuorella oli ilmavalvontakeskus. Nyt siellä on digi-TV-torni. Näkymistä selviää, mikä ja miksi on Jokilaakso - jokia, paperitehtaita, Himos, Päijänne ...

Vuorelle menee uusi tie. Jämsästä Kuoreveden suuntaan ja sitten Partalaan. Hiekkamontun kohdalta (N61 51,717 E 025 05,922) ylös. Autolle löytyy paikka puomilta. Kätkön lähelle pääsee polkua, joka lähtee uuden TV-maston aukion takaa vasemmasta peräkulmasta. Ota kiikarit mukaan!

Kätkö on aarre, jonka tarina selviää eräästä toisesta kätköstä. Varo jättämästä jälkiä, sillä aarre on arvokas! Vaihtareiksi kelpaavat vain vastaavat aarteet - mutta ei eurot!. Aarre on nyt ryhmitelty seuraavasti: kolikot, rahakkeet, setelit, kultaesineet, hopeaesineet, pinssit, riipukset, mitalit, jalokivet. Ota ja jätä samanarvoista.

Kumpaa sukupuolta sukset ovat?

-Tietysti naisia!

Sen lisäksi, että niissä on vako alla, nokka pystyssä ja ne käyttävät siteitä, ne tarvitsevat toimiakseen myös liukuvoidetta, sauvaa ja lopuksi monoa, puhumattakaan siitä, että saadessaan pyörät alleen niistä tulee hengenvaarallisia liikenteessä.

PS. Varsinainen sanaseppo on ollut liikenteessä 😊

Janne Kataja luonnehtii Jämsää ja jämsäläisiä

Jämsän Seutu lehden nettisivulla 7.12.2022 Janne Kataja kommentoi:

Katajan mielestä Jämsä oli kivan jouluinen kaupunki.

”Jämsässä on myös vähän Lapin taikaa, vaikka Keski-Suomessa ollaankin. Ymmärrän hyvin, että turistit voivat jäädä tänne ja saada sen saman fiiliksen kuin pohjoisessakin”, Kataja sanoo.

Kun Katajaa pyytää luonnehtimaan kokemansa perusteella Jämsää ja jämsäläisiä yhdellä sanalla, tulee vastaus ilman hetkenkään epäröintiä.

”Onnellinen.”

Paljakka - Himoksen Lappi

Itsenäisyyspäivän kävely tehtiin Paljakalle, Länsi-Himoksen eteläpuolella. Auto jätettiin parkkiin Salavantien yläpäähän. Siitä alkoi Paljakan kiertäminen myötäpäivään. Aluksi askellettiin metsäautotietä, kunnes ns. pienen hiekkamontun kohdilta alkoi polku. Hyvin merkitty reitti kulkee Hirsimäen itäreunaa. Matka jatkui umpeen kasvaneen järven reunaa ja isojen kivien ohi itse Paljakalle. Sieltä palasimme takaisinpäin meille uutta polkua hieman laavun alapuolelle. Oli muuten kerrassaa mukava polku. Laavulta oli alamäkipolkua autolle. Liukkaalla kelillä polku on hieman haasteellinen, mutta rautanastakengillä helppoa ja turvallista.  

Matkaa kertyi rauhallisessa metsässä 4,2 km, kyllä kannatti, aivot tuulettuivat. Metsässä oli läsnä itse hiljaisuus. https://share.trailmap.fi/9877582382073

Kansalaisen karttapaikka, lähtö- ja P-paikka

Hyvää Itsenäisyyspäivää 2022

 

Maamme

1. Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen!
||: Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien! :||

2. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa,
||: viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. :||

Käppäilyllä ja kuusien katselmoinnissa

Tuli lähdettyä käppäilemään ja katsastamaan metsän kuusia. Muutama kuva tuli napattua matkalla. Joulukuusista ei ollut tietoakaan. Aika ruipeloita näyttivät olevan. Eräs 82 v tuttukin tuli sauvakävellen metsässä vastaan. Oli muuten hyvässä kunnossa ikäiseksekseen.

Kuvia otin matkalla Auvilan talosta ja viljakuivurista. Kirjaimellisesti puuvene osui linssiin. Lopuksi ikuistin Jämsän kirkon kellotapulin.

Tulihan käppäiltyä 6,1 km. On muuten aika raukea olo.

https://share.trailmap.fi/16119278568077

Struven ketju - Oravivuori

Astemittaus on maapallon koon ja muodon selvittämiseksi tehty mittaus. Mittausketjun päätepisteiden välinen etäisyys maastossa määritetään kolmiomittauksella ja samojen pisteiden leveysasteiden ero tähtitieteellisellä paikanmäärityksellä. Näiden määritysten tuloksista lasketaan meridiaaniasteen kaaren pituus.

Teoreettisesti yhden leveysasteen suuruisen kaaren pitäisi olla yhtä pitkä niin päiväntasaajalla kuin lähellä napojakin. Kuitenkin jo Isaac Newton 1600-luvulla uskoi, että maapallo on hiukan navoiltaan litistynyt. Maapallon koko ja muoto askarrutti myös tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struvea ja sai hänet ryhtymään suurisuuntaiseen hankkeeseen, nykyään "Struven ketju" -nimellä tunnettuun astemittaukseen.

Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä itäistä 26° pituuspiiriä Hammerfestistä, Pohjoisen jäämeren rannalta, Mustallemerelle Ukrainan Izmailiaan. Ketjun pituus on noin 2820 kilometriä, ja se mitattiin vuosina 1816-1855 F.G.W. Struven johdolla.

Astemittauksen ketju muodostuu 258 kolmiosta, ja siinä on yhteensä 265 peruskolmiopistettä sekä 60 apupistettä. Ketjun pisteistä on valittu ja suojeltu yhteensä 34 edustamaan koko mittausta. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan alueella: Norja (4 suojeltua pistettä), Ruotsi (4), Suomi (6), Venäjä (2), Viro (3), Latvia (2), Liettua (3), Valko-Venäjä (5), Moldova (1) ja Ukraina (4).

Ketju liitettiin Unescon Maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2005.

Oravivuoren huipulla sijaitseva piste, alkuperäiseltä nimeltään Puolakka mitattiin vuonna 1834 ja merkittiin poranreiällä kallioon. Struven ketjun mittauksista lähtien Oravivuori on ollut eräs Suomen geodeettisista peruspisteistä. Geodeettinen laitos mittasi samalle kalliolle ensimmäisen luokan kolmiopisteen vuonna 1930, vain 43 senttimetrin päähän Struven ketjun pisteestä.

Paikalla sijaitsi myös Maanmittauslaitoksen kolmiomittaustorni aina 1980 -luvun puoliväliin, jolloin GPS-satelliittimittaukset syrjäyttivät kolmiomittaukset. Vuosina 1969-1987 Oravivuorella oli myös Geodeettisen laitoksen tähtimittausasema. Paikalla on nyt Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen yhdessä rakennuttama kolmiomittaustorni muistuttamassa alueen merkityksestä Suomen kartoitukselle.

Struven ketju Wikipedia

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki