Joulukortti

Talven tuntua aidosti koettuna

21.12.2018 Länsi-Himos, Jämsä

Talven tuntua aidosti koettuna

Äijä suojatiemerkit

Kaikkea tehdään, jotta erotutaan. Saksassa on Elvis liikennevalot ja Tanskassa satusetä. Rovaniemellä on ajateltu, että olisi joulupukkiliikennevalot. Mielenkiintoisia ajatuksia.

Voisimmeko me erottua Jämsässä?

Kuten kaikki tietää, niin liikennevaloja meillä ei ole. Mutta erittäin toimivat suojatiet meillä on. Ne ovat sellaiset maankuulut, ainoat toimivat. Jämsäläiset autoilijat päästävät AINA jalankulkijat turvallisesti tien yli.

Mitäpä jos juuri parhaillaan uudistettavassa keskustassa olisi muutama suojatiemerkki, johon olisi "asemoitu" Jämsän Äijä?

No joitain tämä ajatus aivan varmasti pöyristyttää, mutta olisiko tässä ajatuksen siementä...

<linkki>

Hirveetä kun ei ollut vihreitä ajatuksia

Tämä versio on kopioitu netistä, alkuperäistä kirjoittajaa en tiedä. Netissä on useampi lähes sama versio.

- - - - - 

Marketin nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan seuraavalla kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt olla enää satsaamatta ympäristölle haitallisiin muovikasseihin.

Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan Vihreästä Ajattelutavasta. Kassa vastasi:

Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan välittäneet tarpeeksi ympäristöstä." Oikeassahan hän oli - ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi ja steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin käyttää yhä uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin. Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut.

Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä olevaan lähikauppaan. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet.

Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska ei ollut näitä kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä energiasyöpössä 500 Wattia virtaa käyttävässä vempaimessa? Tuuli- ja aurinkovoima kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien sisarustensa pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia. Mutta eihän meillä silloin tosiaankaan ollut mitään vihreitä ajatuksia.

Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio tai radio, ei vastaanotinta joka huoneessa. Ja tv-ruutukin oli jokseenkin nenäliinan kokoinen, eikä koko Uudenmaan. Keittiössä tehtiin ruokaa, hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei ollut sähkökoneita apuna joka käänteessä. Kun pakkasimme jotain herkästi särkyvää postipakettiin, käytimme vanhoja sanomalehtiä suojaamaan lähetystä, koska ei ollut styroksia tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan leikanneet bensiiniä polttavalla koneella. Meillä oli työnnettävä käsikäyttöinen ruohonleikkuri Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Oikeassahan kassa siis oli, ei meidän päässämme mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut.

Joimme vettä kraanasta kun janotti, sen sijaan että olisimme joka kerta käyttäneet erityistä pullovettä. Täytimme täytekynät musteella emmekä ostaneet heti uutta kynää kun muste loppui. Ja vaihdoimme partahöylän terän, heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylsyi. Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon ja lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan, eikä äidin tarvinnut hoidella heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua.

Kotona oli yksi pistorasia eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille elektronisille laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua vempainta, joka on yhteydessä tuhansien kilometrien päässä avaruudessa olevaan satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän pitsapaikan.

Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten tuhlaavaisia me olimme, kun meillä ei ennen vanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia? 

- - - - - 

Lähetä tämä jollekulle toiselle itsekkäälle seniorille, jolle taas joku näsäviisas nuori saarnaa ympäristönsuojelusta.

Sähköpostiliikennetesti

Sähköpostin kulku on joskus omituista. Kun postin lähettää @jamsa.fi postista @gmail.com:n, niin se kestää puolesta tunnista vuorokauteen. Posti on kuitenkin poistunut ns. "Jämsästä", mutta on jäänyt jonnekkin avaruuden eetterin ja bittiavaruuden välimaastoon pyörimään.

Mutta minne posti jään tunneiksi lähetettäessä posti @jamsa.fi osoitteesta @gmail.com osoitteeseen?

Muu liikenne alla olevassa kolmiossa toimii hienosti. TESTATTU !!!

Pomodoro -tekniikka

Näin käytät pomodoro-tekniikkaa:

1. Valitse työtehtävä, jonka tekemiseen aiot pomodoroa soveltaa. Arvioi, kuinka pitkään sen tekemiseen menee.

2. Sulje sähköposti ja kännykän hälytykset. Laita puhelin äänettömälle.

3. Ajasta munakelloon 25 minuuttia tai käytä ajastamiseen Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löytyvää fokuskelloa. Kännykän ajastinta ei välttämättä kannata käyttää, sillä kiusaus jäädä räpläämään puhelinta muuten on silloin suuri.

4. Käy työhön. Keskity 25 minuuttia.

5. Pidä viiden minuutin tauko. Tee silloin jotain ihan muuta. Venyttele, hyppele, keitä kahvit tai kysy kollegan kuulumiset.

6. Palaa töihin. Toista 25+5-jaksoja niin kauan kuin jaksat. Pidä pidempi, 15–30 minuutin tauko viimeistään neljän työjakson jälkeen.

Kaksi Kh:n esityksestä poikkeavaa esitystä ja kaksi äänestystä

Aiempi kirjoitukseni Himos äänestys Himoksen osayleiskaava 2-4 osa 2:n kaavamerkinnän muutosta, koski vain sitä toista äänestystä, ensimmäinen jäi "pois".

Käsiteltävä kaupunginvaltuuston pöytäkirja 5.11.2018 löytyy kokonaisuudessaan Pykälästä 47.

Avataan nyt hieman sitä ensimmäistä äänestystä tarkemmin...

Pykälän 47 toinen (ensimmäinen) äänestys sisältää Tarjan esityksestä äänestämisen. Tarjan esitys jättää asia pöydälle oli se päätavoite, minkä hän hyvin perusteli, vedoten kaupungin laatimaan 2.11.2016 muistioon. Koska kokous oli julkinen, Tarjan lukema muistio on julkinen. Kokouksessa Tarja kertoi, että se on lähetetty hänen toimestaan kaikille valtuutetuille. 

Muistiossa lukee seuraavasti:

- - - - -
Kohta 3.
Stenlund:
Jatkotoimenpiteet:

- viranomaisneuvottelun muistio on valmistumassa
- korjataan edellinen muistio

- tässä kokouksessa on saatu osayleiskaavaehdotuksen 2-4/osa 1 kommentit (Huom! Kylpylä ja golfalue, eli 2-4 jaettiin kaupungin esityksestä osaan 1 ja 2, että kylpyläasemakaava Peikkometsässä pääsee ilman valitusvaaraa etenemään)
- seuraavassa kokouksessa käsitellään vuokrausasiaa
- osayleiskaavaehdotus 2-4/osa 2 käsitellään vuokrausasian jälkeen tammikuun puolivälin paikkeilla

Stenlund:
- Kiinteistöarviointi on tulossa 9.11. Vuokrausasiaa koskeva neuvottelu sovittiin pidettäväksi keskiviikkona 30.11. klo 13:00, mistä laitetaan kalenterikutsu.
- Kaava-asiaa koskeva neuvottelu sovittiin alustavasti pidettäväksi 25.1.2017. Neuvottelua voidaan aikaistaa tai siirtää eteenpäin sen mukaan, kuinka vuokrausasia valmistuu.

- - - - - 

Niin kuin Tarja valtuustossa kaikkien kuullen sanoi, niin 30.11.2016 pidettäväksi sovittuun vuokrausasian neuvotteluun ei kaupungilta tullut kutsua koskaan, vaan tuli sitten tämän nyt valtuustossa olleen osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen 2-4/ osa 2:n 25.1.2017 neuvotteluun kutsu, johonka hiihtokeskus ei mennyt. Perusteluina oli, että 30.11.2016 kokous vuokra-asiasta oli pitämättä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Stenlund ei tilannetta sen enempää kommentoi, vaan lähettää uuden kutsun 27.9.2017 kaavaneuvotteluun, johon taas hiihtokeskus vastasi samoin.

Julkisessa asiakirjassa;
Himoksen osayleiskaava osa-alueet 2-4 osa 2 Kaavaselostus Liitteet_9-14

Ehdotusvaiheen kuuleminen/ Liitteet 9-14/ Liite 10d/ s. 9 viimeinen luku.
Sivulla 9 kaupungin antama vastine on täyttä potaskaa, mihin ei valtuutetut reagoineet, vaikka Tarja sille asialle huomiota vaati.

Stenlund kuittasi sen, että ”tuli niin paljon päivämääriä, ettei siihen voi vastata."

Näistä Stenlundin ulos kiemurtelemista päivämääristä ja sopimuksista hän oli tietoinen, koska sen kuvio oli hänen laatima, mutta Tarja sitä paljasti mitä siinä tilanteessa pystyi lähes ymmärtämättömille valtuutetuille.

Tarkemmin kokouksen kulku selviää Youtube:sta valtuuston kokous 5.11.2018.

Miten ylin päättäjä eli valtuusto voidaan pitää näin helposti pimennossa?

Hyvää itsenäisyyspäivää 2018

Jämsän matkailutie - Säyryläntie

Jämsä elää matkailusta. Himos on selkeästi yksittäinen merkittävin kohde. Tie Ruotsulasta Himokselle on Säyryläntie. Sitä voidaan aidosti kutsua Jämsän matkailutieksi.

Tällä hetkellä tiellä on nopeusrajoituksia 30/40/50/60 km/h, pääsääntöisesti kuitenkin 60 km/h. Festarien aikaan tien pohjoispäässä rajoitus on alimmillaan 30 km/h.

Tietä on korjattu viime vuosina laittamalla paikkaa paikan viereen, on tehty urapaikkausta ja usean neliömetrin korjauksia.

Tie on erittäin epätasainen, keinahteleva ajaa. Talvella liukkaalla kelillä tiellä ajaminen 60 km/h vaatii jo suurta rohkeutta, suoraan sanoen hulluutta. ELY -keskus vastaa tien kunnosta.

Tie on Jämsän matkailutie ja sen kunto pitäisi olla huomattavasti nykyistä parempi.

Hulevedet rupes lorisemaan 03:15

On tässä ruumiissa yöunet olleet heikot jo kuukausia. Herätys tapahtuu arkisin yleensä jo ennen viittä ja joskus jopa kahdelta. Tänä aamuna tuli se pakollinen vessakäynti kolmen tietämillä. Siinä sitä sitten takaisin sänkyyn.

Ei tullut uni, kun rupes hulevedet päässä lorisemaan. Hetken siinä pyöriskelin ja tuumasin, että joutaahan tästä jo nousta. Ehkä sitten ens yönä paremmat unet. Kello oli 03:15. Siinä sitä sitten tein hulevesitutkimuksia läppärilläni olohuoneessa.

Totuushan on se, että kaupassakin jämsäläiset tulee keskustelemaan hulevesistä. Ja työmaalla sama kuvio.

Tutkimukset ja keskustelut jatkuvat...

Talousarvio valmistuu vasta keväällä

Jämsän kaupunginvaltuuston kokous pidettiin maanantaina 26.11.2018. Pääaiheena oli 2019 Jämsän kaupungin talousarvio eli budjetti. Kokous sujui erittäin nopeasti reilussa tunnissa, kun aiemmin asioita on käsitelty tuntitolkulla.

Media kirjoittaa asiasta seuraavasti:

"Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2019 budjetin ennätysnopeasti"

"Ikinä ei ole mennyt näin nopeasti"

No näinhän se oli, jos asiaa ajattelee nopeasti. Karrikoidusti sanoen - oikeasti talousarviota ei ole edes tehty. Oikea talousarvio tehdään vasta keväällä eli useita kuukausia myöhässä aikataulusta. Nyt tehtiin talousarvio ja tiedetään, että lisätalousarvio tehdään heti kevättalvella.

Syynä tähän on se, että Jämsän kaupungin menot ovat tuloihin nähden liian suuret. Keski-Suomen tasolla Jämsän tulot ovat kärkikastissa, mutta kun ne eivät riitä kattamaan menoja. 

Menojen saattaminen tuloja vastaavaksi on ollut tehtävänä jo muutaman vuoden. Kun homma ei koneistolta oikein valmistune kaikilta osin, niin valtuusto päätti ottaa ulkopuolisen asiantuntijan tekemään tämän "ylitsepääsemättömän" selvitystyön. Oikeasti tämähän olisi ollut selkeästi kaupunginjohtajan työtehtävä.

No konsultti Petri Härkösen raporttia odotettiin kuin kuuta nousevaa. Sitten se esiteltiin. Samaan aikaan olisi pitänyt valmistella jo talousarviota 2019 kiivaaseen tahtiin. Koska niin sanotusti osa porukasta veti lonkkaa, niin esityksiä ei tullut vuoden 2019 talousarvioon.

Siksi kokous oli ennätyksellisen lyhyt.

Kevään (lisä)talousarvion esitykset tulevat olemaan sellaisia, että ne aiheuttavat paljon keskustelua ja arvovalintoja. Oikeasti selvityksessä tulleita asioita käydään jo nyt poliittista keskustelua puheenjohtajiston ja ryhmäpuheenjohtajien kesken. Sieltä se jalkautuu ryhmiin arvokeskusteluun.

No se tässä vielä lisäksi perin on kummallista, että konsultti esitti 3,3 M€ rakenteellisia säästöjä. Ja vielä kovempi luu eli kaupunginjohtaja esitti 4 M€ säästöjä, mutta ilman temppuja.

Tässähän voisi itse esittää vaikka 6 M€ säästöjä. Olisin silloin todella kova luu, oikea johtaja ;)

Kaupunginjohtajakin kommentoi mediassa tulevaa lisätalousarviota "Siitä mielensä pahoittavat varmasti kaikki".

Kyllä tässä pitää nyt käydä keskustelu, mitä tehdään ja tehdä se mikä on jämsäläisten kannalta järkevää ja kannattavaa. Ei vaan auta olla kova luu. Tarvitaan esityksiä, jotka poliittisesti hyväksytään ja jotka ovat Jämsän kannalta järkeviä.

Kerta kaikkiaan kadehdin Laukaan talousarviota 2019 ja sen esitystapaa. Talousarvion laadinnassa käydään myös poliittinen keskustelu <linkki>.

Tämä on jo toinen vuosi peräkkäin, kun talousarvio ei ole vuoden loppuun mennessä valmis ja sitä joudutaan korjaamaan heti alkuvuonna lisätalousarviolla.

Rinneyrittäjän simputtaminen jatkuu

Himoksen kaavakähinä jatkuu

Uutisoi YLE Keski-Suomi 13.10.2009.

https://yle.fi/uutiset/3-5898984

Uutisoinnin mukaan valtuusto hyväksyi syyskuussa 2008 ko. voimassa olevaan Himoksen osayleiskaavan (vahvistunut 10.1.2001) ensimmäisen muutoksen (osa 1) kaavoitusmonopolillaan sellaiseksi, ettei sen alueella voi rinneyrittäjä hakea uusien Keski-Himoksen rinteiden alaosaan millään rakennuslupamenettelyn (Asemakaava tai Suunnittelutarveratkaisu) muodolla Rinnepalvelujen tukirakennukselle rakentamista, vaikka hallinto-oikeuksien päätöksien mukaan sille ei ollut kaavallista estettä.

Valtuusto on kuluneen 10 vuoden aikana nähnyt seuraukset, missä rinneyrittäjän Himosvuori Oy:n liiketoiminnan kehitys pysähtyi ilman rinnepalvelujen tukirakennusta jääneen Keski-Himoksen rinnealueen rakentamiseen ja kylpylähankkeet molemmat ovat kariutuneet näihin kaupungin toimiin. Ei kylpyläoperaattori ole kiinnostunut miten kaupunki ja rinneyrittäjä keskinäiset sopimansa asiat hoitaa, mutta siitä näyttää nyt olevan kiinnostunut, että keskinäiset asiat eivät hoidu ja erimielisyys jatkuu.

Historia ja valtuusto toistaa itseään

Valtuusto on suuressa viisaudessaan 5.11.2018 päättänyt toisessa aluetta koskevassa muutoksessa (osa 2-4/osa 2) muuttaa kaikki loputkin Himoksen osayleiskaavan VU-1 alueet sellaisiksi, ettei niiden alueelle voi hakea rakentamiselle asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua. Lisäksi se on päättänyt, että rinneyrittäjän hallitsemasta Keski-Himoksen rinnealueen yläosan Rinne-Saksala tilalta poistetaan n. 15 000 kem2:n RM rakennusoikeus ja muutetaan sillekin alueelle VU-1 kaavamääräys. 

Perustelunaan kaupunki kaavoittajana esittää, että ”kaupungin omistaman maa-alueen keskeinen alue Keski-Himoksella on luovutettu Hiihtokeskus Himosvuori Oy:lle maanvuokrasopimuksella käytettäväksi urheilu- ja virkistyspalveluja varten (VU-1), jollaiseksi se palautetaan kaavaehdotus IV:ssa (kaavaehdotus III:ssa RM-aluetta)” (Himoksen osayleiskaavan muutos ja laajennus 2-4/osa 2 / Selostuksen liitteet / Liite 10d /sivu 10) 

Lisäksi kaupunki kaavoittajana esittää samassa luvussa, että ”Jämsän kaupunki on perustanut rinnealueita koskevat kaavalliset ratkaisunsa Jämsän käräjäoikeuden (4.8.2008) ja Vaasan hovioikeuden (2.10.2009) antamiin tuomioihin kaupungin omistamien maa-alueiden ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n vuokraoikeutta koskevassa asiassa.” 

Minä en valtuutettuna voi hyväksyä perustetta jos sitä ei esitetä meille päättäjillekin yksilöidysti ja näytetä oikeuden päätöksistä kohtaa mihin kaupunki tässäkin harhaanjohtavasti ja perusteettomasti vetoaa. 

Huom! 10d liite oli valtuuston esityslistalla, mutta ei ole enää päätöksen liitteenä, eikä nyt valitusaikana netissä kaupungin sivuilla?

Saamani tiedon mukaan rinneyrittäjä valittaa tästäkin muutoksesta, joten ”Himoksen kaavarähinä jatkuu” ja Jämsän kaupunki on siinä rähinässä suurin häviäjä.

Himos jutut jatkuu paikallislehdessä

Joku on pyöritellyt kynää erikoiseen tyyliin Jämsän Seudun mielipidepalstalle pari päivää sitten eli perjantaina 30.11.2018, mutta itse viesti on kuitenkin selvä, toiseksi viimeisen kappaleen loppu.

"Korjatkaa tilanne, tehkää paremmin ja oikein ilman kieroiluja."

Nimimerkin taakse kätkeytyy "Eteläsuomalainen himoslaskettelija".

Kuka sitten lie?

SIlmäsuo - Pitkävuori

Pienen tovin on ollut jo suunnitelmissa käydä Pitkävuoren maastossa Silmäsuolla. Nimi on mainittu silloin sun tällöin eri yhteyksissä. Pomppasimme autoon suuntana Kaipola. Auton jätimme Pitkävuoren risteyksen lähelle.

Siitä sitten hilpasimme metsään. Karttaan merkattu ensimmäinen polun ura oli lähes metsää, merkkasin sinisellä karttaan. Alku oli vaikeakulkuinen. Siitä matka jatkuin polkuja ja 1980-luvun SM hiihtojen latu-uria pitkin. Ajastaan laskeuduimme Silmäsuolle. Odtuksemme olivat sellaiset, että suon silmä sielä löytyy. Sitähän nimikin enteilee. Mutta totesimme, että Silmäsuo on koivikkoa ja kuusikkoa. No tulipahan nähtyä. Sää oli ulkoiluun erittäin hyvä.

Jatkoimme matkaa etiäppäin. Savelan talon metsän puolella oli aitaus, jossa oli ylämaan karjaa. Otin ensin yhden kuvan. Sitten talon isäntä ilmestyikin pihamalle. Vaihdoimme sanan ja toisenkin. Aiheena tietenkin ylämaan karja ja tietysti Pitkävuori historioineen.

Karja on kuulemma aika säikky, jos yllättää rakennuksen takaata. Eli en suosittele menemään talon lähelle ellei isäntäväki ole talon pihamaalla.

Matka jatkui entistä latu-uraa, joka kylläkin loppui kuin seinään ojan kohdalla. Kartassa meni kyllä selkeästi polku, mutta todellisuudessa ei ollut mitään polun tapaistakaan. Sininen pätkä oli taas mentävä kartalla ja suunnalla. Kiipesimme mäen päällä olevaan männikköön. Siellä pilkisti laavu. Oli muuten hienolla paikalla rinteen päällä. Laavun ovi oli lukossa ja paikalla oli riistakamera (yksityisessä käytössä).  Tyylikäs laavu kynttilälamppuineen oli hyvällä maulla tehty.

Matkasimme eteenpäin jyrkänteen alalaitaa kohti vanhassa kuusikossa. Tuli mieleeni 1980- luvun alun metsälaskettelut ko. jyrkänteellä. Paikalla on tehty metsälaskettelukohtaukset paikalliseen elokuvaan "Jari Puntti riisiviinan jäljillä" Laskeuduimme polkua pitkin suurmäen alastulooon. Siinä kasvoi isoja puita. Siitäkin on tullut laskettua syöksyä koko alastulo. Oli aikansa miehuuskoe.

Metsästä erottui 1 rinne, viidenkympin mäki ja kakkosrinne. Tuli mieleeni ne laskettelun kulta-ajat 1970 -luvun lopulla ja 1980 -luvun alussa. Se oli aikaa jolloin lasketeltiin vielä nahkamonoilla ja suksissa oli ruuvikantit. Lasketteluvaatteista ei ollut tietoakaan, toppavaatteissa mentiin. Nostalgisia aikoja.

Lopuksi nousimme Pitkävuoren laaksosta takaisin auton parkkipaikalle.

Matkaa reitille kertyi hieman vajaa 5 km.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

Joulu tulossa - lahjojen hävittäminen

Kaappien siivouksessa tulee todettua, että kaikkea on ja paljon. Kun edes osasta ostetusta 'romppeesta' pääsis eroon, kaikkea on jo aivan liiaksi asti.

Loppusuora on siivouksessa menossa.

Joululahjat pitää niin sanotusti hävitä, 

- joko savuna ilmaan

- tai nautittuna fyysisesti

- tai aistikokemuksena.

Pentti Linkola on todennut "Maailma hukkuu paskaan". Ja niin se taitaa olla.