Keskustapuolueen Jämsän kaupunginvaltuutetut, jotka ovat rivenneet puolueen linjasta eli Keski-Suomesta, ovat nyt kovilla. Rivenneille systemaattisesti soitetaan puheluja ja aina tullaan saman kysymyspatterin kanssa asioita häneltä tivaamaan. Saamani tiedon mukaan useita puheluja ovat vastaanottaneet. Jokin taho on organisoinut tämän painostuskampanjan. Peli näyttää aika raadolliselta näin ulkopuolisen silmin. Mielipiteenvapaus on kyllä Suomen maassa sallittua. Mutta puoluekuri ei nyt pidä.
Raadollista on puoluepolitiikka Keskustan sisällä.
Uusi Suunta - Maalaisjärki ei ole lahja, se on rangaistus, koska joudut tulemaan toimeen kaikkien niiden kanssa, joilla sitä ei ole.
lauantai 6. helmikuuta 2016
Uutisten pakkosyötön 3:ksi viimeinen päivä
Tänään lauantaina 6.2.2016 on ILMAISEN Keskisuomalaisen uutisten pakkosyötön kolmanneksi viimeinen päivä. Uutisointi jatkuu edelleen vilkkaana. Kun tiistai aamu koittaa, niin ei taida Keskisuomalaista enää Jämsä kiinnostaa tuossa määrin. En tiedä milloin ilmainen Keskisuomalaiseni lakkaa, tiistai aamuna?Uskon, että jatkossa ilmaista Keskisuomalaista ei enää minulle toimiteta. Saa nahdä suostuvatko edes sitä minulle edes jatkossa toimittamaan, vaikka sen tilaisin?
Kiitoksia päätoimittaja Pekka Mervolalle ilmaisesta Keskisuomalaisesta Jämsän kaupunginvaltuutetuille.
perjantai 5. helmikuuta 2016
Lukkoilakodin uutisointi
Lukkoilakodin uutisoinnissa on täsmennettävää. Toimittaja on hieman hakoteillä.
Eli Lukkoilakodissa on 60 paikkaa. 20 paikkaa on uudella osalla ja ne ovat jatkossakin siellä. Vanhalla osalla olevat 40 paikkaa siirtyvät Konilannotkoon.Tyhjentyvälle 40 paikalle etsitään sinne soveltuvaa toimintaa.
Mielestäni on asiakkaan etu, että hänellä on asianmukaiset WC- ja suihkutilat.
Jämsän Seudun nettisivu 4.2.2016
Eli Lukkoilakodissa on 60 paikkaa. 20 paikkaa on uudella osalla ja ne ovat jatkossakin siellä. Vanhalla osalla olevat 40 paikkaa siirtyvät Konilannotkoon.Tyhjentyvälle 40 paikalle etsitään sinne soveltuvaa toimintaa.
Mielestäni on asiakkaan etu, että hänellä on asianmukaiset WC- ja suihkutilat.
Jämsän Seudun nettisivu 4.2.2016

Kirkon rakenteet ja itsehallintoalueet
Tarmo Konstari on koonnut oman näkemyksensä kirkon ja seurakuntamme hallintoympäristöistä suhteessa mahdolliseen itsehallintoalueeseen.
Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan, jonka tehtävänä on alueen seurakuntien tukeminen. Sen antamat ohjaustyö, valmennus, konsultointi, neuvonta ja koulutus ovat Jämsälle tärkeitä ja runsaasti käytettyjä tukimuotoja. Seurakunnan työyhteisöt, työntekijät, esimiehet ja hallinto tekevät tiivistä yhteistyötä hiippakunnan kanssa. Rovastikunnallinen yhteistyö on vähäisempää. Tampereen hiippakunnan laajuinen itsehallintoalue saattaisi olla monessa mielessä Jämsän tulevaisuudelle kaikkein paras malli ja suunta. Nyt tarjolla olevista maakunnista Pirkanmaassa tämän mallin hyvät kokemukset olisi sovellettavissa myös yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana.
Seurakuntayhtymien hallintomalli on samalla tavalla ongelmallinen kuin erilaisten kuntayhtymien ja nyt esitettyjen yksittäisten keskuskaupungin ympärille ehdotettujen itsehallintoalueidenkin. Keskuskaupunkien vetämät alueet eivät vastaa ihmisten elinpiiriä ja niissä eivät pienten oikeudet pääse toteutumaan.
Jämsän seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan, joka ulottuu aina Riihimäelle asti. Jämsä kuuluu myös Ruoveden rovastikuntaan, joka ulottuu Ruovedeltä Kuhmoisiin. Kirkolliskokous hylkäsi rakenneuudistusmallin joka olisi perustunut seurakuntayhtymien perustamiseen. Kirkon ja seurakuntien on otettava toiminnassaan huomioon jäsenensä kuten yhdistyksien ja asiakkaansa kuten yritysten. Näin on ymmärrettävää, että seurakuntayhtymäpohjaiset mallit eivät saaneet täyttä tukea, koska ne eivät takaisi tasapuolista ja ristiriidatonta hallintomallia. Vaikka seurakuntien työntekijämäärät ovat paljon kunnallista ja valtiollista hallintoa pienemmät, ovat rakenneuudistusten tarpeet samankaltaisia.
***
http://tampereenhiippakunta.fi/seurakunnat/
AKAA, ASIKKALA, FORSSA, HATTULA, HAUHO, HAUSJÄRVI, HOLLOLA, HUMPPILA, HÄMEENKYRÖ, HÄMEENLINNA-VANAJA, IKAALINEN, JANAKKALA, JOKIOINEN, JÄMIJÄRVI, JÄMSÄ, KALVOLA, KANGASALA, KUHMOINEN, KÄRKÖLÄ, LAHTI, LAMMI, LEMPÄÄLÄ, LOPPI, MÄNTTÄ-VILPPULA, NASTOLA, NOKIA, ORIMATTILA, ORIVESI, PADASJOKI, PIRKKALA, PÄLKÄNE, RIIHIMÄKI, RUOVESI, SOMERO, SÄÄKSMÄKI, TAMMELA, TAMPERE, TUULOS, URJALA, VESILAHTI, YLÖJÄRVI, YPÄJÄ JA KAPPELISEURAKUNNAT (Kylmäkoski, Hämeenkoski, Kuhmalahti, Sahalahti, Pohjaslahti, Artjärvi, Juupajoki, Luopioinen, Somerniemi, Kuru)
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=Content4905F8
Seurakuntarakenteiden kokonaisuudistus jäi raukeamaan Turussa toukokuussa kokoontunut kirkolliskokous äänesti seurakuntarakenteen uudistuksesta torstaina 7.5.2015. Lakivaliokunnan mietintö hylättiin äänin 78-31. Koska kyseessä oli lainsäädäntöön liittyvä muutos, läpi meno olisi tarvinnut toteutuakseen ¾ määräenemmistön tuen eli vähintään 82 ääntä.
Seurakuntien pitää jatkossa tehdä paikallisesti omat tarvittavat rakenneratkaisunsa nykylainsäädännön mukaan. Käytännössä tämä merkitsee sopimusyhteistyötä, seurakuntaliitoksia tai nykymuotoisen seurakuntayhtymän perustamista.
http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kirkolliskokous-hylkasi-seurakuntarakenneuudistuksen/
Muutosehdotus pähkinänkuoressa
Hylätyn ehdotuksen merkittävin uudistus olisi ollut se, että jatkossa kaikki seurakunnat kuuluisivat seurakuntayhtymiin. Mietinnön taustalla oli pyrkimys turvata kirkon toiminta kaikkialla Suomessa ja mahdollistaa myös pienten seurakuntien olemassaolon.
Ehdotuksella pyrittiin mahdollistamaan seurakunnille mahdollisimman laaja itsehallinto esimerkiksi jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten suunnittelussa ja toteutuksessa, taloussuunnitelmien valmistelussa ja yhteistyösopimuksien laatimisessa.
Ehdotuksella pyrittiin tilanteeseen, jossa kirkkolaki ja kirkkojärjestys sisältäisivät entistä vähemmän tarkkarajaisia normeja. Tavoitteena oli luoda sellainen rakenne, joka varmistaa riittävät taloudelliset resurssit myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville seurakunnille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_hiippakunta
Ruoveden rovastikunta (lääninrovasti Pentti Leppänen, Jämsän kirkkoherra) Ruoveden seurakunta, Oriveden seurakunta, Juupajoen kappeliseurakunta, Mänttä-Vilppulan seurakunta, Pohjaslahden kappeliseurakunta, Jämsän seurakunta, Kuhmoisten seurakunta.
Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan, jonka tehtävänä on alueen seurakuntien tukeminen. Sen antamat ohjaustyö, valmennus, konsultointi, neuvonta ja koulutus ovat Jämsälle tärkeitä ja runsaasti käytettyjä tukimuotoja. Seurakunnan työyhteisöt, työntekijät, esimiehet ja hallinto tekevät tiivistä yhteistyötä hiippakunnan kanssa. Rovastikunnallinen yhteistyö on vähäisempää. Tampereen hiippakunnan laajuinen itsehallintoalue saattaisi olla monessa mielessä Jämsän tulevaisuudelle kaikkein paras malli ja suunta. Nyt tarjolla olevista maakunnista Pirkanmaassa tämän mallin hyvät kokemukset olisi sovellettavissa myös yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana.
Seurakuntayhtymien hallintomalli on samalla tavalla ongelmallinen kuin erilaisten kuntayhtymien ja nyt esitettyjen yksittäisten keskuskaupungin ympärille ehdotettujen itsehallintoalueidenkin. Keskuskaupunkien vetämät alueet eivät vastaa ihmisten elinpiiriä ja niissä eivät pienten oikeudet pääse toteutumaan.
Jämsän seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan, joka ulottuu aina Riihimäelle asti. Jämsä kuuluu myös Ruoveden rovastikuntaan, joka ulottuu Ruovedeltä Kuhmoisiin. Kirkolliskokous hylkäsi rakenneuudistusmallin joka olisi perustunut seurakuntayhtymien perustamiseen. Kirkon ja seurakuntien on otettava toiminnassaan huomioon jäsenensä kuten yhdistyksien ja asiakkaansa kuten yritysten. Näin on ymmärrettävää, että seurakuntayhtymäpohjaiset mallit eivät saaneet täyttä tukea, koska ne eivät takaisi tasapuolista ja ristiriidatonta hallintomallia. Vaikka seurakuntien työntekijämäärät ovat paljon kunnallista ja valtiollista hallintoa pienemmät, ovat rakenneuudistusten tarpeet samankaltaisia.
***
http://tampereenhiippakunta.fi/seurakunnat/
AKAA, ASIKKALA, FORSSA, HATTULA, HAUHO, HAUSJÄRVI, HOLLOLA, HUMPPILA, HÄMEENKYRÖ, HÄMEENLINNA-VANAJA, IKAALINEN, JANAKKALA, JOKIOINEN, JÄMIJÄRVI, JÄMSÄ, KALVOLA, KANGASALA, KUHMOINEN, KÄRKÖLÄ, LAHTI, LAMMI, LEMPÄÄLÄ, LOPPI, MÄNTTÄ-VILPPULA, NASTOLA, NOKIA, ORIMATTILA, ORIVESI, PADASJOKI, PIRKKALA, PÄLKÄNE, RIIHIMÄKI, RUOVESI, SOMERO, SÄÄKSMÄKI, TAMMELA, TAMPERE, TUULOS, URJALA, VESILAHTI, YLÖJÄRVI, YPÄJÄ JA KAPPELISEURAKUNNAT (Kylmäkoski, Hämeenkoski, Kuhmalahti, Sahalahti, Pohjaslahti, Artjärvi, Juupajoki, Luopioinen, Somerniemi, Kuru)
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=Content4905F8
Seurakuntarakenteiden kokonaisuudistus jäi raukeamaan Turussa toukokuussa kokoontunut kirkolliskokous äänesti seurakuntarakenteen uudistuksesta torstaina 7.5.2015. Lakivaliokunnan mietintö hylättiin äänin 78-31. Koska kyseessä oli lainsäädäntöön liittyvä muutos, läpi meno olisi tarvinnut toteutuakseen ¾ määräenemmistön tuen eli vähintään 82 ääntä.
Seurakuntien pitää jatkossa tehdä paikallisesti omat tarvittavat rakenneratkaisunsa nykylainsäädännön mukaan. Käytännössä tämä merkitsee sopimusyhteistyötä, seurakuntaliitoksia tai nykymuotoisen seurakuntayhtymän perustamista.
http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kirkolliskokous-hylkasi-seurakuntarakenneuudistuksen/
Muutosehdotus pähkinänkuoressa
Hylätyn ehdotuksen merkittävin uudistus olisi ollut se, että jatkossa kaikki seurakunnat kuuluisivat seurakuntayhtymiin. Mietinnön taustalla oli pyrkimys turvata kirkon toiminta kaikkialla Suomessa ja mahdollistaa myös pienten seurakuntien olemassaolon.
Ehdotuksella pyrittiin mahdollistamaan seurakunnille mahdollisimman laaja itsehallinto esimerkiksi jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten suunnittelussa ja toteutuksessa, taloussuunnitelmien valmistelussa ja yhteistyösopimuksien laatimisessa.
Ehdotuksella pyrittiin tilanteeseen, jossa kirkkolaki ja kirkkojärjestys sisältäisivät entistä vähemmän tarkkarajaisia normeja. Tavoitteena oli luoda sellainen rakenne, joka varmistaa riittävät taloudelliset resurssit myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville seurakunnille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_hiippakunta
Ruoveden rovastikunta (lääninrovasti Pentti Leppänen, Jämsän kirkkoherra) Ruoveden seurakunta, Oriveden seurakunta, Juupajoen kappeliseurakunta, Mänttä-Vilppulan seurakunta, Pohjaslahden kappeliseurakunta, Jämsän seurakunta, Kuhmoisten seurakunta.
Ennuste 5.2.2016: valtuuston itsehallintoalueäänestys Keski-Suomi - Pirkanmaa
Ennuste 5.2.2016: Jämsän kaupunginvaltuustonm itsehallintoalueäänestys Keski-Suomi - Pirkanmaa
Lukuarvot on omasta päästä. Saa nähdä miten ennuste pitää paikkansa?
ANALYYSI
- Potentiaaliset kansaedustajaehdokkaat on Keski-Suomen kannalla, poliittiset motiivit?
--- Tuula Peltonen
--- Matti Similä
--- Merja Lahtinen
--- Piritta Rantanen
- Keskustapuolue pääosin on Keski-Suomen kannalla, mutta muutama ei ole Pekkarisen peukalon alla
- Vasemmisto on Keski-Suomen kannalla
- Muut pääosin on Pirkanmaan kannalla.
Yleinen klausuuma:
"Kovaa on Keski-Suomen peli, jopa häikäilemätöntä ja tuntuu kovenevan loppua kohden."
Tutkimuksen paikka:
Mitä jos Keski-Suomi olisi pelannut korttinsa asiallisesti, niin mikä olisi ollut silloin tulos?
Lukuarvot on omasta päästä. Saa nähdä miten ennuste pitää paikkansa?
ANALYYSI
- Potentiaaliset kansaedustajaehdokkaat on Keski-Suomen kannalla, poliittiset motiivit?
--- Tuula Peltonen
--- Matti Similä
--- Merja Lahtinen
--- Piritta Rantanen
- Keskustapuolue pääosin on Keski-Suomen kannalla, mutta muutama ei ole Pekkarisen peukalon alla
- Vasemmisto on Keski-Suomen kannalla
- Muut pääosin on Pirkanmaan kannalla.
Yleinen klausuuma:
"Kovaa on Keski-Suomen peli, jopa häikäilemätöntä ja tuntuu kovenevan loppua kohden."
Tutkimuksen paikka:
Mitä jos Keski-Suomi olisi pelannut korttinsa asiallisesti, niin mikä olisi ollut silloin tulos?
Loppusuora - Peli kovenee
"Viimeinen hätähuuto"
---
Hei,
Olemme maanantaina tekemässä tärkeän päätöksen. Tiedotusvälineet ovat sankoin joukoin paikalla ja Yle saattaa laittaa valtuuston kokouksen jopa suorana lähetyksenä nettiin. Ryhmäpuheenvuoroja ei ole, joten jokainen puhuu paikaltaan, jos haluaa puheenvuoron pitää. Pöytäkirjan tarkastusvuoro olisi Keskustan ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmillä.
Olen pohtinut maakunta-asiaa monelta eri kannalta ja selvittänyt asioita. Yhteistyömme PSHP:n kanssa ei ole ollut niin ruusuista kuin miltä se ulospäin näyttää. Itse asiassa sain eilen ja tänään selville muutamia lukuja, joilla pitäisi olla painoarvoa maakunnan valinnassa. Potilasvakuutusmaksujen lukuja en ole vielä saanut, mutta potilasvakuutusmaksuja on joka tapauksessa jouduttu maksamaan sekä Keski-Suomeen että Pirkanmaalle, koska PSHP ei ole ottanut Jämsän potilasvakuutuslaskuja vastaan.
Vuonna 2011 tehtiin puitesopimus Jämsän kaupungin ja PSHP:n välillä. Sen mukaan PSHP:n piti lähettää korvaava määrä potilaita Jämsän sairaalaan hoidettaviksi mitä Keski-Suomi vähentää ostoja. Keski-Suomi lähetti 2011 1080 leikattavaa potilasta, 2012 892 leikattavaa potilasta, 2013 575 leikattavaa potilasta, joten vähenemä on 400-500 potilasta. PSHP ei ole lähettänyt Jämsään yhtään potilasta. Näin ollen Jämsän menetys on ollut noin miljoona euroa/vuosi.
PSHP suhtautuu kielteisesti siihen, että sen sairaanhoitopiirin kunnat lähettävät valinnanvapauspotilaita Jämsään ja niinpä potilaita on tullut siltä suunnalta erityisen vähän ministeriön lausunnon jälkeen. Nekin potilaat, jotka ovat tulleet, niin PSHP ja potilaiden kotikunnat Pirkanmaalla ovat kieltäytyneet maksamasta laskuja. Maksuja on rästissä edelleen noin 150 000 €, kun niitä alun perin välittömästi ministeriön lausunnon ja PSHP:n ohjeistuksen jälkeen oli noin 250 000 €. Valinnanvapauspotilaita olisi enemmänkin tulossa Jämsään nopeampien hoitoaikojen ja hoidon laadun takia, joten arvioitu menetys Jämsälle on noin 500 000-750 000 €/vuosi (vähintään).
Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja sen päivityksissä on edelleenkin, että Pirkanmaalla on kolme päivystyspistettä: TAYS:n ACUTA, Valkeakoski ja Jämsä. ACUTAN ja Valkeakosken päivystyksen maksavat kaikki PSHP:n jäsenkunnat kapitaatioperusteisesti, joten Jämsäkin maksaa näitä. Jämsän päivystystä ei kuitenkaan maksa kukaan muu kuin Jämsän kaupunki ja sen satunnaiset ulkopaikkakuntalaiset käyttäjät. Jämsällä on siis päivystyksen myötä ylimääräistä kustannusta noin 1,5 M€/vuosi.
Kun nämä kaikki luvut lasketaan yhteen, niin Jämsälle on tullut ylimääräisiä menetyksiä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin vaihtamisen myötä yli 3 miljoonaa euroa/vuosi!! Tämä ei ole ihan pikkujuttu… varsinkaan silloin, kun kaupungin ylin virkamiesjohto on varmasti tiennyt luvuista. Poistuuko nämä ylimääräiset kustannukset, jos vaihdamme Pirkanmaan maakuntaan? Eivät poistu.
Koko tämän ajan KSSHP on tuonut potilaita leikattavaksi Jämsään ja KSSHP sekä Keski-Suomen kunnat ovat maksaneet laskunsa.
Merja Lahtinen
---
Hei,
Olemme maanantaina tekemässä tärkeän päätöksen. Tiedotusvälineet ovat sankoin joukoin paikalla ja Yle saattaa laittaa valtuuston kokouksen jopa suorana lähetyksenä nettiin. Ryhmäpuheenvuoroja ei ole, joten jokainen puhuu paikaltaan, jos haluaa puheenvuoron pitää. Pöytäkirjan tarkastusvuoro olisi Keskustan ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmillä.
Olen pohtinut maakunta-asiaa monelta eri kannalta ja selvittänyt asioita. Yhteistyömme PSHP:n kanssa ei ole ollut niin ruusuista kuin miltä se ulospäin näyttää. Itse asiassa sain eilen ja tänään selville muutamia lukuja, joilla pitäisi olla painoarvoa maakunnan valinnassa. Potilasvakuutusmaksujen lukuja en ole vielä saanut, mutta potilasvakuutusmaksuja on joka tapauksessa jouduttu maksamaan sekä Keski-Suomeen että Pirkanmaalle, koska PSHP ei ole ottanut Jämsän potilasvakuutuslaskuja vastaan.
Vuonna 2011 tehtiin puitesopimus Jämsän kaupungin ja PSHP:n välillä. Sen mukaan PSHP:n piti lähettää korvaava määrä potilaita Jämsän sairaalaan hoidettaviksi mitä Keski-Suomi vähentää ostoja. Keski-Suomi lähetti 2011 1080 leikattavaa potilasta, 2012 892 leikattavaa potilasta, 2013 575 leikattavaa potilasta, joten vähenemä on 400-500 potilasta. PSHP ei ole lähettänyt Jämsään yhtään potilasta. Näin ollen Jämsän menetys on ollut noin miljoona euroa/vuosi.
PSHP suhtautuu kielteisesti siihen, että sen sairaanhoitopiirin kunnat lähettävät valinnanvapauspotilaita Jämsään ja niinpä potilaita on tullut siltä suunnalta erityisen vähän ministeriön lausunnon jälkeen. Nekin potilaat, jotka ovat tulleet, niin PSHP ja potilaiden kotikunnat Pirkanmaalla ovat kieltäytyneet maksamasta laskuja. Maksuja on rästissä edelleen noin 150 000 €, kun niitä alun perin välittömästi ministeriön lausunnon ja PSHP:n ohjeistuksen jälkeen oli noin 250 000 €. Valinnanvapauspotilaita olisi enemmänkin tulossa Jämsään nopeampien hoitoaikojen ja hoidon laadun takia, joten arvioitu menetys Jämsälle on noin 500 000-750 000 €/vuosi (vähintään).
Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja sen päivityksissä on edelleenkin, että Pirkanmaalla on kolme päivystyspistettä: TAYS:n ACUTA, Valkeakoski ja Jämsä. ACUTAN ja Valkeakosken päivystyksen maksavat kaikki PSHP:n jäsenkunnat kapitaatioperusteisesti, joten Jämsäkin maksaa näitä. Jämsän päivystystä ei kuitenkaan maksa kukaan muu kuin Jämsän kaupunki ja sen satunnaiset ulkopaikkakuntalaiset käyttäjät. Jämsällä on siis päivystyksen myötä ylimääräistä kustannusta noin 1,5 M€/vuosi.
Kun nämä kaikki luvut lasketaan yhteen, niin Jämsälle on tullut ylimääräisiä menetyksiä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin vaihtamisen myötä yli 3 miljoonaa euroa/vuosi!! Tämä ei ole ihan pikkujuttu… varsinkaan silloin, kun kaupungin ylin virkamiesjohto on varmasti tiennyt luvuista. Poistuuko nämä ylimääräiset kustannukset, jos vaihdamme Pirkanmaan maakuntaan? Eivät poistu.
Koko tämän ajan KSSHP on tuonut potilaita leikattavaksi Jämsään ja KSSHP sekä Keski-Suomen kunnat ovat maksaneet laskunsa.
Merja Lahtinen
torstai 4. helmikuuta 2016
Kuntaliiton lausunto itsehallintoalueista: Tehtävien jaosta on voitava sopia paikallisesti
Kuntaliiton lausunto itsehallintoalueista:
Tehtävien jaosta on voitava sopia paikallisesti
Tuleville itsehallintoalueille ja kunnille tulee antaa mahdollisuus sopia yhteistyöstä ja tehtävien siirrosta molempiin suuntiin. Tarvitaan joustavaa lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon sekä kuntien että itsehallintoalueiden erilaiset olosuhteet.
Kuntaliiton hallitus antoi torstaina lausunnon itsehallintoalueiden perusteista ja sosiaali- ja terveysuudistuksen etenemisestä. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien mielipidettä kuullaan aidosti ja että kunta voi itse päättää, mihin itsehallintoalueeseen se haluaa kuulua. Samalla pitää huolehtia, että kaikki tulevat itsehallintoalueet ovat toimintakykyisiä. Kuntaliitto edellyttää, että uudistuksen yhteydessä huolehditaan kuntien ja alueiden elinvoimasta ja turvataan riittävä rahoitus kuntien tehtäviin.
Kuntaliitto katsoo, että kunnilla ei ole ollut lausuntoa antaessaan käytettävissä riittävästi tietoa valmisteltavan uudistuksen sisällöstä kuten kuntien ja itsehallintoalueiden tehtävien jaosta, rahoituksesta eikä henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä.
Kuntien tulisi tietää, miten rahoitus on tarkoitus järjestää ja miten palveluiden järjestämisvastuu ja hallinto toteutetaan niillä alueilla, jotka tukeutuisivat vaativimmissa palveluissa toiseen alueeseen ja toisaalta niillä alueilla, jotka järjestävät myös naapurialueen palvelut.
Paikallinen elinvoima pidettävä kuntien käsissä
Uudistuksen jälkeen kuntien vastuu korostuu elinvoiman sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ympäristöterveyden, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja kaavoituksen yhteistyötä ei pidä rikkoa eri organisaatioihin, vaan niiden tulee jatkaa työtään kunnissa maankäytön ja elinvoimapolitiikan rakentamisessa sekä terveellisen elinympäristön luomisessa.
Kuntien tulee jatkossakin vastata terveydensuojelulain mukaisista tehtävistä, koska niissä korostuu yhteistyö kunnan muiden toimialojen kanssa. Kuntaan sijoittuminen antaa myös parhaat mahdollisuudet sujuvaan ja asiakaslähtöiseen yhden luukun palveluun.
Aitoa itsehallintoa ja päätösvaltaa
Itsehallintoalueet tulevat olemaan demokraattisesti, hallinnollisesti, taloudellisesti ja ammatillisesti suuria ja vahvoja organisaatioita. Maakuntajakoon perustuvina ne myös edustavat paikallisten ja alueellisten olosuhteiden tuntemusta.
Kuntaliitto korostaa, että itsehallintoalueilla tulee olla alueellaan merkittävää itsenäistä päätösvaltaa. Valtion ohjauksen tulisi olla luonteeltaan strategista.
Kuntaliitto arvioi, ettei käytössä oleva valmisteluaika riitä toimivan rahoitusjärjestelmän luomiseen. Siksi on varauduttava väliaikaisen rahoitusmallin käyttöönottoon. Liitto antaa lausunnossaan välineitä itsehallintoalueiden talouden ohjaukseen.
Kuntaliitto muistuttaa, että uudistusten yhteydessä on varmistettava kuntien rahoituksen riittävyys. Uudistukseen liittyvät omaisuusjärjestelyt kuntien ja itsehallintoalueiden kesken tulee toteuttaa siten, että ne eivät heikennä kuntien taloutta ja että omaisuuteen liittyvät riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti.
Lisätietoja:
hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero, 050 512 1602
toimitusjohtaja Jari Koskinen, 044 9764225
sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen, 050 596 9866
Tehtävien jaosta on voitava sopia paikallisesti
Tuleville itsehallintoalueille ja kunnille tulee antaa mahdollisuus sopia yhteistyöstä ja tehtävien siirrosta molempiin suuntiin. Tarvitaan joustavaa lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon sekä kuntien että itsehallintoalueiden erilaiset olosuhteet.
Kuntaliiton hallitus antoi torstaina lausunnon itsehallintoalueiden perusteista ja sosiaali- ja terveysuudistuksen etenemisestä. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien mielipidettä kuullaan aidosti ja että kunta voi itse päättää, mihin itsehallintoalueeseen se haluaa kuulua. Samalla pitää huolehtia, että kaikki tulevat itsehallintoalueet ovat toimintakykyisiä. Kuntaliitto edellyttää, että uudistuksen yhteydessä huolehditaan kuntien ja alueiden elinvoimasta ja turvataan riittävä rahoitus kuntien tehtäviin.
Kuntaliitto katsoo, että kunnilla ei ole ollut lausuntoa antaessaan käytettävissä riittävästi tietoa valmisteltavan uudistuksen sisällöstä kuten kuntien ja itsehallintoalueiden tehtävien jaosta, rahoituksesta eikä henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä.
Kuntien tulisi tietää, miten rahoitus on tarkoitus järjestää ja miten palveluiden järjestämisvastuu ja hallinto toteutetaan niillä alueilla, jotka tukeutuisivat vaativimmissa palveluissa toiseen alueeseen ja toisaalta niillä alueilla, jotka järjestävät myös naapurialueen palvelut.
Paikallinen elinvoima pidettävä kuntien käsissä
Uudistuksen jälkeen kuntien vastuu korostuu elinvoiman sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ympäristöterveyden, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja kaavoituksen yhteistyötä ei pidä rikkoa eri organisaatioihin, vaan niiden tulee jatkaa työtään kunnissa maankäytön ja elinvoimapolitiikan rakentamisessa sekä terveellisen elinympäristön luomisessa.
Kuntien tulee jatkossakin vastata terveydensuojelulain mukaisista tehtävistä, koska niissä korostuu yhteistyö kunnan muiden toimialojen kanssa. Kuntaan sijoittuminen antaa myös parhaat mahdollisuudet sujuvaan ja asiakaslähtöiseen yhden luukun palveluun.
Aitoa itsehallintoa ja päätösvaltaa
Itsehallintoalueet tulevat olemaan demokraattisesti, hallinnollisesti, taloudellisesti ja ammatillisesti suuria ja vahvoja organisaatioita. Maakuntajakoon perustuvina ne myös edustavat paikallisten ja alueellisten olosuhteiden tuntemusta.
Kuntaliitto korostaa, että itsehallintoalueilla tulee olla alueellaan merkittävää itsenäistä päätösvaltaa. Valtion ohjauksen tulisi olla luonteeltaan strategista.
Kuntaliitto arvioi, ettei käytössä oleva valmisteluaika riitä toimivan rahoitusjärjestelmän luomiseen. Siksi on varauduttava väliaikaisen rahoitusmallin käyttöönottoon. Liitto antaa lausunnossaan välineitä itsehallintoalueiden talouden ohjaukseen.
Kuntaliitto muistuttaa, että uudistusten yhteydessä on varmistettava kuntien rahoituksen riittävyys. Uudistukseen liittyvät omaisuusjärjestelyt kuntien ja itsehallintoalueiden kesken tulee toteuttaa siten, että ne eivät heikennä kuntien taloutta ja että omaisuuteen liittyvät riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti.
Lisätietoja:
hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero, 050 512 1602
toimitusjohtaja Jari Koskinen, 044 9764225
sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen, 050 596 9866
Huostaanotto
Sain FB viestin sekä suoraa palautetta, tuumailin ja kirjoitin. Ympäripyöreänä pysyin...Karkea lapsen huostanoton peruskaava on seuraava:
- on ongelmia nuoren ja sen vanhempien välillä
- pyydetään apua, muttei saada
- tilanne pitkittyy ja kärjistyy
- tehdään omasta lapsesta lastensuojeluilmoitus,
kun muu ei enää auta eli muita keinoja ei ole
- sosiaalityöntekijä saapuu paikalle tarkistamaan tilanteen
- nuori kimpaantuu asiasta
- tulee ristiriita sosiaalityöntekijän ja nuoren välille
- kohtaamistilanne ajautuu kriisiin
- tilanne karkaa käsistä, vaikka tarkoitus oli aivan toinen
- kutsutaan poliisi
- sosiaalitoimi poliisin avustuksella ottaa lapsen huostaan
- lapsi otetaan huostaan, vaikka vain apua pyydettiin
- huostaanotto min. 1 kk, ei yhteydenpitoa
- tulee konflikti eli välirikko vanhempien ja sosiaalitoimen välille
- luontainen keskusteluyhteys katkeaa
- tarvitaan lakimiestä avuksi, kun muu ei auta, ei ole muuta keskusteluyhteyttä
- rahaa palaa
- nuoren ja vanhempien elämä menee aivan sekaisin......
Mutta kuinka asia olisi voitu hoitaa ajoissa?
Miksi tilanne karkasi käsistä, ja avunannosta tuli huostaanotto?
Miten konflikti vanhempien ja sosiaalitoimen välillä saataisiin estettyä?
Kaikkein kallein yhteiskunnalle mahdollinen prosessi käynnistyi - olisiko ollut mahdollisuus toisenlaiseen ratkaisuun?
Jotenkin tästä ketjusta puuttuu inhimillisyys ja maalaisjärki. Ja sosiaalitoimi vetoaa salassapito -asiaan. Tämä tapahtumaketju on perin tavallinen monessa tapauksessa.
Mitä sinä tekisit?
keskiviikko 3. helmikuuta 2016
Jämsän kaupungin väestöllinen jakauma ja keskipiste kartalla
tiistai 2. helmikuuta 2016
Tunteet puhuu - Keski-Suomi vs. Pirkanmaa
Mutta itse asiaan...
Yksi herrasmies, elektronien liikkeiden asiantuntija, kävi konttorini ovella. Ilmaisi asian aivan suoraan, Pirkanmaa. Perusteluja ei juurikaan ollut.
Toinen herrasmies, kuitujen orientoituneisuuden tuntija, vastasi puhelimeen, Pirkanmaa. Ja sen jälkeen alkoi vasta työasioiden hoito. Ja ne sujuu kyllä aina mallikkaasti, kunhan kunnalliseen päätöksentekoon liittyvät asiat on ensin käsitelty.
Kolmas herrasmies, nuorten aivosolujen kouluttaja, oli varsin tunteikkaalla päällä erään filmiteollisuuden mekan parkkipaikalla. Näkemys oli selkeä, se on kuule Keski-Suomi, älä edes ajattele Pirkanmaata. Tiedäthän sen Isolaurin...
Neljäs herrasmies, mies on rauhallisuuden presidentti, haastaa ottamaan asioista selvää. Ja niiden perusteella olen usean puhelun tehnyt, Elonen, Töysä ja Järvinen, ja lukuisia muita.
Viiden tapaus oli rouvashenkilö, kastimerkkien asiantuntija, esitti selkeästi Pirkanmaa. Perusteluina oli se, että omaisen tapaaminen kaukana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa oli ollut raskasta. Asioiden hoito olisi ollut helpompaa Tampereella etäisyyden takia.
Kuudes herramies, Blogini etäseuraaja, totesi kautta rantain erään ystäväni kautta seuraavaa: Onkohan se Kokko ihan seonnut? Ja ystäväni totesi kyseiselle herrasmiehelle, että tuollainen se on aina ollut.
Ja monen monituista muuta keskustelua on käyty. Kaikkia ei edes enää muista.
Mutta päätöksetekooni vaikuttaa noin 8 vuoden aikana kertynyt tieto Jämsäläiseen päätöksentekoon liittyvien asioiden käsittelemistä neljässä eri aivolohkossa. Tuhansien ja tuhansien tiedon murusten prosessointi on ollut varsin kiivasta viime päivinä. Jopa näyttää hieman yöuniakin häirinneen.
Mutta näin kohti maanantaita 8.2.2016.
Ennuste 2.2.2016: valtuuston itsehallintoalueäänestys Keski-Suomi - Pirkanmaa
Epämääräisistä tiedoista koottu, takuuta luvuille ei ole, virheitä voi olla, mutta parhaan tiedon mukaan mennään.
Ennuste:
Keski-Suomi 16
Pirkanmaa 27
Ennusteen luotettavuus melko hyvä, näyttäisi melkein joka tilanteessa, käänteet huomioiden, tuloksen kääntyvän Pirkanmaa suuntaan.
Näin se sumea kristallipallo näyttäisi.
Ennuste:
Keski-Suomi 16
Pirkanmaa 27
Ennusteen luotettavuus melko hyvä, näyttäisi melkein joka tilanteessa, käänteet huomioiden, tuloksen kääntyvän Pirkanmaa suuntaan.
Näin se sumea kristallipallo näyttäisi.
Kaupunginhallitus täpärästi Pirkanmaan kannalla
Jämsän kaupunginhallitus oli 1.2.2016 tiukasti Pirkanmaan kannalla. Kaunginvaltuuston kokous 8.2.2016 tulee olemaan myös yhtä jännitävä - puntit on aikas tasoissa.
Jämsän Seudun nettisivu 1.2.2016
Jämsän Seudun nettisivu 1.2.2016
Visailu: Kuinka tarkasti luit maanantain Jämsän Seudun?
Aamulla 10 min pikaluku - Intuitiolla vedetty visailu, tulos yllätti minutkin, ....
Q.1 Kuinka moni nuori voi saada kesätöitä Jämsän kaupungilta ja 4H-yhdistykseltä?
Noin 20
Enintään 100
✓
Ainakin 360
Q.2 Kuka on ohjannut näytelmän Leikkimurha?
✓
Reko Himanen
Päivi Himanen
Reijo Himanen
Q.3 Kuka kirjoitti kolumnin otsikolla Aiheetta huoleen?
Päivi Pihlajarinne
✓
Tommi Tapiainen
Mari Tuohiniemi
Q.4 Milloin on seuraava Jämsän kaupunginvaltuuston kokous?
5. helmikuuta
✓
8. helmikuuta
11. helmikuuta
Q.5 Mitä B. Virtasen esimies Murikka syö välttääkseen sairastumisen?
✓
Valkosipulia
Hunajaa
Vitamiinipillereitä
Q.6 Mikä on Kristian Pullin ennätys pituushypyssä?
789
✓
792
805
Q.7 Merja Rantanen palkittiin jälleen. Hänet valittiin...
✓
Keski-Suomen Vuoden urheilijaksi
Paljakan kyläyhdistyksen puheenjohtajaksi
Vuoden nopeimmaksi jämsäläiseksi
Q.8 Mikä oli lehden gallupkysymys?
✓
Mistä seuraat uutisia?
Kuka sinä olet?
Onko kivaa, kun on talvi?
Q.9 Mitä teemaviikkoa tällä viikolla vietetään?
Hernekeittoviikko
✓
Sanomalehtiviikko
Hiihtolomaviikko
Q.10 Kuinka monta henkilöä oli Jämsässä kuntouttavassa työtoiminnassa tammikuussa?
✓
121
157
188
Q.11 Milloin on lehden syntymäpäivä?
01.01.1952
03.04.1978
✓
24.02.1921
Q.12 Kuka oli laatinut sääennusteen?
✓
Meteorologi Ilkka Alanko
Uutistuottaja Mikko Lindroos
Ilmoitusvalmistaja Mikko Soini
Q.13 Missä tapahtumassa esiintyi tanssiyhtye Samosvety?
✓
Talvikarnevaali
Iskelmäfestari
Laskiaisrieha
Q.14 Keiden kesken arvottiin pääsylippuja HimosAreenalle?
✓
Kestotilaajien
Irtonumero-ostajien
Verkkolehden lukijoiden
Q.15 Minkä värinen hevonen seikkailee sarjakuvassa?
Valkoinen
✓
Musta
maanantai 1. helmikuuta 2016
Sanomalehtiviikko ja uutisointi aikuisille
Sanomalehtien Liiton ja sen jäsenlehtien Sanomalehti opetuksessa -toiminta kehittää koulujen mediakasvatusta, auttaa opettajia hyödyntämään sanomalehteä opetuksessaan ja kannustaa lapsia ja nuoria lukemaan sanomalehtiä. Toiminnan pyrkimyksenä on tukea lasten ja nuorten medialukutaitoja, heidän kriittisyyttä ja aktiivisuutta lukijoina sekä kannustaa aktiiviseen osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Samalla voisi tukea aikuisten medialukutaitoa. Sanomalehtiviikolla tulisi opettaa aikuisille erityisesti medialukutaitoja. Kuten tiedämme, niin itäisessä naapurissa medialukutaito on haasteellista, mutta niin se on ollut Keski-Suomessakin. Lieneekö idästä kopiotu malli?
Molemmissa tapauksissa koneisto tuottaa materiaalia, jota tulee lukea tarkkaavaisella medialukutaidolla. Tulee mieleeni sana propaganda. Moni Jämsäläinen pitää Keskisuomalaisen uutisointia ainoana totuutena, ja näinhän on sanomalehtien sisältöä aina pidetty.
Toisessa maailmansodassa jaettiin lentolehtisiä ja nyt käytössä on Jämsän kaupunginvaltuuteluille toimitettu ilmainen Keskisuomalainen. Tämä ilmaisuus on kielletty asia, koska sellaiset mielipidekirjoitukset, jossa tämä mainitaan tai sivutaan, niin niitä ei julkaista
ei Jämsän Seudussa,
ei Keskisuomalaisessa,
eikä myöskään Aamulehdessä.
Mutta tämän ilmaisen Keskisuomalaisen jakelusta on vastuussa Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola. Mutta mikä taho on tämän takana on vielä epäselvää?
Propagandakoneistohan tuottaa materiaalia, joka on se ainoa totuus. Muita totuuksia ei ole olemassa. Kaikki muistavat Neuvostoliiton johtavan sanomalehden Pravdan, joka on muuten suomeksi totuus.
Tästä tätä viikkoa eteenpäin. Säätilassa odotettavissa joka aamuista ainoaa totuutta Keskisuomalaisen tapaan.
Samalla voisi tukea aikuisten medialukutaitoa. Sanomalehtiviikolla tulisi opettaa aikuisille erityisesti medialukutaitoja. Kuten tiedämme, niin itäisessä naapurissa medialukutaito on haasteellista, mutta niin se on ollut Keski-Suomessakin. Lieneekö idästä kopiotu malli?
Molemmissa tapauksissa koneisto tuottaa materiaalia, jota tulee lukea tarkkaavaisella medialukutaidolla. Tulee mieleeni sana propaganda. Moni Jämsäläinen pitää Keskisuomalaisen uutisointia ainoana totuutena, ja näinhän on sanomalehtien sisältöä aina pidetty.
Toisessa maailmansodassa jaettiin lentolehtisiä ja nyt käytössä on Jämsän kaupunginvaltuuteluille toimitettu ilmainen Keskisuomalainen. Tämä ilmaisuus on kielletty asia, koska sellaiset mielipidekirjoitukset, jossa tämä mainitaan tai sivutaan, niin niitä ei julkaista
ei Jämsän Seudussa,
ei Keskisuomalaisessa,
eikä myöskään Aamulehdessä.
Mutta tämän ilmaisen Keskisuomalaisen jakelusta on vastuussa Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola. Mutta mikä taho on tämän takana on vielä epäselvää?
Propagandakoneistohan tuottaa materiaalia, joka on se ainoa totuus. Muita totuuksia ei ole olemassa. Kaikki muistavat Neuvostoliiton johtavan sanomalehden Pravdan, joka on muuten suomeksi totuus.
Tästä tätä viikkoa eteenpäin. Säätilassa odotettavissa joka aamuista ainoaa totuutta Keskisuomalaisen tapaan.
Mitä sanoo aamun ilmainen Keskisuomalaiseni?
Kuten jo arvaatte I L M A I N E N Keskisuomalaiseni on jälleen tuottanut Jämsä aiheista tekstiä.
Toimittaja Pauliina Salminen on laittanut Keski-Suomi lasit päähän. Näinkin asian voi ajatella. Mutta itse otsikko "Kukaan ei ohjaile Jämsää" on jo taas sitä ohjailua, jota ei kuulemma ole olemassakaan. Vai onko?
Onko tämä ohjailua?
- saan joka aamu ilmaisen Keskisuomalaisen
- käytännössä joka päivä on yksi tai useampia kirjoituksia aiheesta "Keski-Suomi on parempi"
- vedotaan jämsäläisillä tehtyyn kansalaiskyselyyn Jämsän kantana
- jne
Mutta onko Keskisuomalainen kirjoittanut sanallakaan Pirkanmaasta, puolueettomasti kun asioita pitäisi lehdistössä käsitellä?
Ja olen kaivannut sellaista Keski-Suomi Pirkanmaa vertailua? Mutta sanaa Pirkanmaa ei löydy Keskisuomalaisen ei tunnu toimituksen näppäimistöstä eikä sanastosta?
Mutta tästä alkaa kituviikko, ens viikolla valtuusto ottaa kantaa eli ma 8.2.2016 klo 18.00 alkaen.
Toimittaja Pauliina Salminen on laittanut Keski-Suomi lasit päähän. Näinkin asian voi ajatella. Mutta itse otsikko "Kukaan ei ohjaile Jämsää" on jo taas sitä ohjailua, jota ei kuulemma ole olemassakaan. Vai onko?
Onko tämä ohjailua?
- saan joka aamu ilmaisen Keskisuomalaisen
- käytännössä joka päivä on yksi tai useampia kirjoituksia aiheesta "Keski-Suomi on parempi"
- vedotaan jämsäläisillä tehtyyn kansalaiskyselyyn Jämsän kantana
- jne
Mutta onko Keskisuomalainen kirjoittanut sanallakaan Pirkanmaasta, puolueettomasti kun asioita pitäisi lehdistössä käsitellä?
Ja olen kaivannut sellaista Keski-Suomi Pirkanmaa vertailua? Mutta sanaa Pirkanmaa ei löydy Keskisuomalaisen ei tunnu toimituksen näppäimistöstä eikä sanastosta?
Mutta tästä alkaa kituviikko, ens viikolla valtuusto ottaa kantaa eli ma 8.2.2016 klo 18.00 alkaen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










































