maanantai 27. lokakuuta 2014

SOTE -uudistus - Aikalisän paikka

Aamulehti 15.10.2014

- Sote-uudistus on lainvastainen sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA.

- Järjestön mielestä uudistuksessa pitäisi ottaa aikalisä.

- Lakiluonnoksen mukaan viisi palveluiden järjestämisestä vastaavaa sote-aluetta voisivat hankkia palvelut kilpailuttamatta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Yksityiset terveyspalvelut jäisivät ulkopuolelle.

- Evan mielestä tämä olisi EU:n hankintasäännön vastaista.

- Sosiaali- ja terveysministeriö on kiistänyt tuollaisen tulkinnan.

- Evan analyysin tekijät moittivat, että sote johtaa sekavaan hallintomalliin ja synnyttää kymmenisä uusia hallintoyksiköitä.


lauantai 25. lokakuuta 2014

SOTE lakiehdotuksen tilanne Jämsässä

SOTE lakiehdotuksen käsittely on vaikea paikka valtuutetuille. Asia on monimutkainen,
keskeneräinen ja epäselvä.

Jämsällä on olemassa noin 3 eri vaihtoehtoa:
1. Tampereen kaupunki toimisi isäntäkuntana
2. Koillis-Pirkanmalle muodostetaan SOTE-tuottamisalue
3. Kokonaisulkoistus

Tällä hetkellä kaikki 3 korttia ovat edelleen käytettävissä.

Tampereen toimiminen isäntäkuntana tarkoittaa sitä, että Jämsän äänivalta on lähes olematon. Ja kun tiedämme, miten Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johto suhtautuu Jämsään, niin vaihtoehto on hankala. Asiaa vielä vaikeuttaa AVI:n tulkinta: JTL ei ole julkinen sairaala.

Koillis-Pirkanmaan vaihtoehto on sekin vaikea. Jämsän voisi toimia isäntäkuntana. Mänttä-Vilppulaa asia ei yhtään kiinnosta. Juupajoki olisi kiinnostunut. Virrat ja Ruovesi eivät ole heränneet asiaan. Keuruu saattaa mennä kompukseen Mänttä-Vilppulan kanssa, jos saavat siihen luvan. Mutta muodostuuko Koillis-Pirkanmaalle toimivaa yhteistyötä kuntien kesken? Paketti on aivan auki. Tuntosarvien mukaan tämä paketti ei tule onnistumaan. Onko Jämsällä riittävän hyvät virkamiehet neuvottelemaan asiaa?

Kokonaisulkoistus on kaiken kaikkiaan vaikea pala. Sopimus on iso paketti. Ja sen tekemiseen ei tunnu olevan Jämsän kaupungilla halua eikä taida olla oikein taitoakaan. Sopimus tulisi olla 10 + 5 optiovuotta luokaltaan. Mallia muiden kuntien sopimuksista voidaan hyödyntää.

Mutta aika näyttää, miten asian käsittely jatkuu. Mielestäni koko valtakunnassa tarvitaan aikalisä.

Oletko aito jämsäläinen?

Risto Hakola on laatinut heinon jämsäläisyystestin.

Näitä on nyt ollut ainakin Vaasassa ja Jyväskylässä viime aikoina. Testaa nyt jämsäläisyytesi (koskelaisuutesi) aitous seuraavien 20 kysymyksen avulla. Oletko aito, pesunkestävä jämsäläinen (koskelaisille vaihtoehtokysymyksiä) vai joku muukalainen keskuudessamme.

1. Olet ostanut lauantaina mustaa makkaraa Jämsän torilta.

2. Näit kauppareissullasi Riukulehdon Arskan.

3. Tiedät mitä ovat Arvion risti tai Sirkan risti (Jämsänkoskella tiedät mikä on vittukinkama, pelkkä kinkamakin riittää).

4. Sanot Wanhaa mestaria yhä Auvoksi (Jämsänkoskella Onnen päiviä Montuksi).

5. Olet haukkunut Jämsän jouluvalot, ne äijävalot, tai ainakin olet sitä mieltä, että keskusaukiolle pystytettävä joulukuusi on aina vinossa,.

6. Osaat vastata oikein kysymykseen, mitä on jämsän murteella ”eilen”. A) eelen, B) eilennä, C) iilen, D) öylön (vastaus kysymysten lopussa).

7. Olet käynyt Synninlukolla ja Vororotissa, mutta et Rhodoksella.

8. Sukusi on asunut Jämsässä vähintään 400 vuotta.

9. Ostit aikoinaan Heposen Villeltä polkupyörän tai Virtasen Paavolta kolmoskaljaa keskellä yötä.

10 .Et pysäköi autoasi 20 metriä kauemmaksi kauppaliikkeestä, johon olet menossa. Jos parkkipaikkaa ei kahden ringin jälkeen läheltä löydy, ajat kotiisi.

11. Olet paperitehtaalla töissä tai puolisosi on paperintehtaalla töissä tai jompi kumpi vanhemmistasi oli/on paperintehtaalla töissä.

12. Pahin vihollisesi on mänttäläinen tai toinen jämsäläinen (Jämsänkoskella jämsäläinen tai toinen jämsäläinen).

13. Olet hiihtänyt Pykälään.

14. Olet sitä mieltä että Metko-tapahtuma pidetään Jämsän Myllymäessä, ei Jämsänkosken Myllymäessä (Jämsänkoskella Jämsänkosken Myllymäessä, ei Jämsän Myllymäessä).

15. Olet juonut Seppolan sillan alla tai Pukinvuoren laavulla pussikaljaa tai muita nautinta-aineita (Jämsänkoskella Herranmetsässä tai Pallokentän katsomossa).

16. Poltit ensimmäisen kerran tupakkaa rippileirillä Särkisaaressa (Jämsänkoskella Ainilassa).

1.7 Tutustuit tulevaan puolisoosi ensimmäisen kerran Jämsän Pavin takametsikössä, jonne pullot piilotettiin, Hotelli Jämsän tanssiparketilla, Jokkarin (sen vanhan) baaritiskillä, HimosAreenalla tai traktoriajelulla kylillä.

18. Osaat sanoa ensimmäisellä kerralla oikein jämsäksi ”raakakaakaokaakku” (roakakoakaokuokku).

19. Se pieni k-market Koskentiellä on Mansikka ja sillä siisti (Jämsänkoskella Kenraalintiellä Koskentori).

20. Luet paikallislehdestä tekstiviestipalstan, mutta et pääkirjoitusta.

(Kysymyksen 6 oikea vastaus on D,öylön.)

16-20 oikein: Olet täydellinen jämsäläinen, onnittelut tai osanotot, vastuu siirtyy tulkitsijalle.

11-15 oikein: Olet sellainen perusjamppa jämsäläinen, ehkä vielä tulossa täydelliseksi jämsäläiseksi, ellet muuta elintapojasi, onnittelut tai osanotot, vastuu siirtyy tulkitsijalle.

6-10 oikein: Olet ilmeisestikin hiljattain muuttanut Jämsään (hiljattain = noin 20-30 vuotta sitten, kerran ollaan Jämsässä), ehdit vielä jämsäläiseksi ennen elon päiviesi päättymistä, kun oikein yrität, onnittelut tai osanotot, vastuu siirtyy tulkitsijalle.

0-5 oikein: Mikä sinä luulet olevasi, joku stadilainen hipsteri vai!

tiistai 7. lokakuuta 2014

Valtuustoaloite - Jämsän keskusta-alueen kaavoitus

Jämsän ydinkeskustan rakennukset ovat vanhoja, huonokuntoisia ja elinkaarensa päässä. Nykyisessä kaavassa on kaksi tai kolmikerroksisia asuin- ja liikekiinteistöjä.

Keskustan vetovoimaisuuden lisäämiseksi tulee rakennuskantaa uudistaa. Nykyinen kaava ei salli kuin matalia asuin ja liikekiinteistöjä ja tämä ei houkuttele nykyisiä omistajia eikä rakennuttajia rakentamaan uusia kiinteistöjä.

Keskustan alueen kaavaa tulee muuttaa siten, että sallitaan korkeampaa rakentamista. Tällä saadaan tonttien omistajat ja rakennuttajat uudistamaan keskusta-aluetta. Uudet rakennukset tuovat vetovoimaa keskustan liike-elämään. Toimenpiteisiin tulee ryhtyä mahdollisimman pian, vielä tämän syksyn aikana.


Jämsässä 6.10.2014

Sitoutumattomat Uusi Jämsä

Jyrki Kokko
Seija El Sayed
Hannu Loberg
Leena Valkeajärvi

lauantai 20. syyskuuta 2014

SOTE -alue, eteläinen vain pohjoinen?

Kumpi suunta on Jämsäläisille parempi? Ei ole kristallipalloa eikä ennustajaeukkoa käytössä. Ihan
itse pitäisi oma näkemys tuottaa.

Tulkitsen sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehun tekemään 10.9.2014 hyvää koostetta.

Valinnassa ei ole kyse sairaanhoitopiirin valinnasta, eikä valinnasta Jyväskylä/Tampere. Pohjoisella alueella on 68 kuntaa/850 000 asukasta, mitkä muodostavat SOTE -alueen. Eteläisellä alueella on 67 kuntaa/1 100 000 asukasta.

Tuotannosta vastuussa olevista tahoista ei ole vielä missääm alueella sovittu ja siksi päätöksenteon perusteet Jämsässä on aika hankala tehdä. Jämsälle on erityisen tärkeää pystyä osoittamaan olevansa erittäin hyvä ja luotettava neuvottelukumppani SOTE -alueen kuntien kanssa tuotannosta päätettäessä.

Päätös tulee olemaan kauaskantoinen ratkaisu. On nähtävä tulevaisuuteen, yli 20 vuoden päähän. Kumpi alue onkaan pitkällä juoksulla Jämsälle parempi? 


SOTE -alueiden vertailu muiden kuin ESH -palveluiden osalta

TAYS -plussat:
- Alue kasvaa väestöltään ja toiminnoiltaan
- Alueen ikärakenne nuorempaa
- Alueen elinvoima todennäköisesti kasvaa, vanhva vientiteollisuus
- Alueen vaikutusvalta valtakunnassa suurempi - Tampere kehittyvä kaupunkikeskus
- Tampereen seudun kuntajohto näyttäisi olevan halukas monituottajamalliin. Jämsä Voisi toimia tuottajana esim. 6 kunnan alueelle

KYS -plussat:
- Pienempi väestöpohja,paremmat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon
- Perinteet ja yhteistyörakenteet olemassa
- Olemme tärkeä alue Keski-Suomelle, mahdollisuus ehkä tuottaja asemaan
- Sosiaalipalvelut vielä Keski-Suomessa, yhdessä kehitetyt palvelut voivat jatkua

TAYS -miinukset:
- Isommassa ERVA:ssa pienemmät mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon
- Ei yhteistyökumppaneita sosiaalipalveluissa
- Tuntematon suunta muissakin yhteistyöalueissa
- Olemme reuna-alueella

KYS -miinukset:
- Alueen väestörakenteen kehitys heikkenevä, palvelut siirtyvät kasvaville alueille
- Alueen ikärakenne vanhentuu enemmän, huoltosuhde kasvaa
- Alueen tulevaisuuden kuva saattaa olla huonompi
- Tuntematon suunta ja alue lukuun ottamatta Keski-Suomea
- Olemme reuna-alueella
- Keski-Suomessa tekeillä SOTE -asioissa maakuntamalli, kaksinkertainen päätöksenteko (sote -alueen ky ja maakunnallinen ky)


SOTE -alueiden vertailu ESH -palveluiden osalta

TAYS -plussat:
- Moderni, kehittyvä ja kasvava palvelukokonaisuus, esim, omahoito ja teknologia
- Yliopistosairaala lähellä, ESH palvelut samassa paketissa
- Siirtyminen ESH:n osalta jo tapahtunut suurimmalta osin
- Näkyvillä olevat investoinnit pienemmät ja maksuosuus pienempi?

KYS -plussat:
- Keskussairaalataso lähempänä ja monien normaalin kulkusuunnan mukainen
- Yhteistyö ja hoitoketjut edelleen tuttuja vaikka ERVA-alue siirtynyt toisaalle

TAYS -miinukset:
- SHP:n ja Jämsän kaupungin sopimukset eivät ole pitäneet, epäluotettavuus SHP:n yhteistyökumppanina
- Kustannukset nousseet, potilas joutuu/pääsee helpommin vaativampaan hoitoon?

KYS -miinukset:
- Yliopistosairaalataso on kauempana
- Keski-Suomen SHP:ssä tulossa isot investoinnit
- KYS:n sairaalainvestoinneista ei ole tietoa

Tässäpä sitä sitten on pohdittavaa Jämsän kaupunginvaltuustolle.

Ennustan, että 6.10.2014 valtuuston kokous on pitkä.




perjantai 19. syyskuuta 2014

Lautakunta varovainen sote-ulkoistuksen suhteen

Jämsän Seutu päivitetty 19.9.2014 10:18

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveystoimessa tulee keskittyä nykyisen toiminnan turvaamiseen myös tulevissa muutoksissa. Tähän päästään parantamalla toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua sekä osallistumalla aktiivisesti toisten kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtäviin suunnitelmiin koskien tulevia järjestelyjä.

Lautakunta haluaa myös, että ulkoistuksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia selvitetään. Palvelutuotannon uusiin järjestelyihin pitäisi lautakunnan mukaan palata, kun tiedetään enemmän sote-palveluiden järjestämisestä, tuottamisesta, rahoituksesta ja kuntien asemasta.

Tällaisesta lausunnosta teki esityksen Jyrki Kokko (uj) Antero Koivulan (kesk) kannattamana. Äänestyksessä Kokon esitys peittosi esittelijän esityksen lukemin 9–0.

Esittelijänä toimineen sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehun esityksen mukaisesti kaupunki olisi tässä vaiheessa pidättäytynyt suurista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantotavan muutoksista, kuten osa- tai kokonaisulkoistuksesta, koska tulevat ratkaisut niin lainsäädännössä kuin siitä seuraavissa palvelutuotannon järjestelyissä ovat täysin auki. Liehu jätti tehdystä päätöksestä eriävän mielipiteen.

Näkemys syntyi lautakunnassa vasta liki kolmituntisen keskustelun jälkeen. Se ei kuitenkaan automaattisesti etene sellaisenaan esitykseksi reilun viikon kuluttua kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, sillä sinne päätösesityksen sorvaa esittelijänä toimiva kaupunginjohtaja.



keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Seurakuntavaalit

Miten tämä yksinkertainen asia yritetään väkipakolla politisoida printti- ja sosiaalisessamediassa. Seurakuntavaalit kun ei ole käytännössä sitä.

Olen seurannut kirkkovaltuuston toimintaa olemalla sen jäsenenä ja siellä ei todellakaan näy puolueet vaan yksittäiset ihmiset ovat omine ajatuksineen. Ensimmäistäkään ryhmäpäätöstä ei ole ollut tämän 4 vuoden aikana.

Kirkkovaltuustossa hoidetaan meidän oman seurakunnan asioita asioina.




maanantai 15. syyskuuta 2014

SOTE -lakiehdotus ja Jämsä

SOTE -lakiehdotus lyhyesti, tarina on karu Jämsän osalta jos toteutuu.

- erikoissairaanhoito loppuu Jämsästä
- työpaikkoja menetetään 150-200 + kerrannaisvaikutukset
- päivystys loppuu Jämsästä
- terveysasemat keskitetään Jämsään, sivukyliltä loppuu
- ja tästä kaikesta pitää maksaa lisää noin 5 000 000 euroa vuodessa

Tyydymmekö tähän vai etsitäänkö uusia ratkaisuja?

Rukkasia ei heitetä kehiin, koska se on luovuttamista. Nyt etsitään uusia ratkaisuja.




sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Saarna

Heikki Hietamiehen saarna antaa ajattelemisen aihetta. Tarkkaan kuunnellessa ja tulkitessa se tuo esiin uusia ajatuksia.


maanantai 8. syyskuuta 2014

Himos -alueen muutos

Monet meistä muistavat Patalahden takaisen alueen 1970- ja 1980-luvulta. Oli peltoa, metsää ja maalaistaloja.

Nyt kun nykynäkymää vertaa vanhaan, niin paljon on maisema ja siellä tapahtuva toiminta muuttunut. Himoksesta on tullut iso ja merkittävä osa Jämsää.

Laskettelurinteitä on 21 hisseineen ja siihen liittyvine oheistoimintoineen. Hissien kapasiteetti on 19 000 henkilöä/h. Suomen mittakaavassa isompia rinnekeskuksia on vain Ylläs, Levi ja Ruka.

Alueella useita kahvioita ja ravintoloita, erilaisia majoitusvaihtoehtoja, hotelli ja kauppoja. Vuokraustoimintaa on useilla eri osa-alueilla, mökit, moottorikelkat, mönkijät ja paljon muuta. On kesäteatteri, Areena, täysmittainen golf-kenttä, Hirvikartano eläimineen, ja niin edelleen.

Kesämatkailun suosio perustuu erilaisiin isoihin massatapahtumiin, joita on lähes joka viikonloppu kesän ja alkusyksyn aikana. Festivaalien ja isojen massatapahtumien järjestäjänä Himos on ehdottomasti Suomen ykkönen tunnettavuudessaan ja suuruudessaan. Sitä ei voi kukaan kieltää. Alue vetää kesä kesältä entistä enemmän ihmisiä.

Alue on muuttunut useiden henkilöiden työpaikoiksi, asuinpaikoiksi ja yritysten liiketoiminnaksi. Koko Himoksen alue on ihmisten vapaa-ajanviettopaikka sekä kesällä että talvella.

Ihmisiä vilisee siellä sun täällä rinteillä, pelloilla, metsissä, järven jäillä ja mäkien päillä. Mökkikylät ovat levittäytyneet Patalahden ympäristöön, mäkien rinteille ja päälle. Myös lähialueille on rakennettu paljon mökkejä ja ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja asumuksia.

Kaiken kaikkiaan alueelle on investoitu 1980-luvun jälkeen kymmenien ja kymmenien miljoonien eurojen edestä infraan ja kiinteistöihin. Liikevaihto koko Himoksen alueella on nykyisin todella merkittävä.

Kaikki tämä on saanut alkunsa Juhani Ojalan kauaskantoisesta ja erittäin hienosta visiosta rakentaa Etelä-Suomen isoin laskettelukeskus juuri tälle alueelle. Tästä perusajatuksesta on kasvanut ja rakentunut koko Himoksen alue. Alue on jo nyt hieno kokonaisuus ja se tulee vielä kasvamaan ja kehittymään. Kiitos tästä kaikesta kuuluu kaikille yrittäjille, jotka alueella toimivat. Kehittäkää aluetta innolla ja yhdessä eteenpäin. Kiitoksia Teille kaikille.


Vekkari 10.9.2014

Klikkaa, niin saa luettavaan muotoon.


perjantai 5. syyskuuta 2014

Positiivisen kirjoittamisen haaste

Haastan Teidät kaikki positiivisen kirjoituksen haasteeseen.

Jämsän Seudun nettisivu on kommentteineen irvikuva Jämsälle. Se ei ole Jämsän eikä jämsäläisten etu. Eikä lehti halua muuttaa linjaansa. Kommentit eivät ole kenenkään meidän etu.

HAASTE:
Teidän tulee kirjoittaa joka päivä YKSI positiivinen kommentti Jämsän Seudun nettisivulle. Kaikki me yhdessä voimme kääntää asiat positiivisiksi.

torstai 4. syyskuuta 2014

Viisi asiaa, joita menestyjä ei milloinkaan tee

Kauppalehti tiistai 02.09.2014 

Monet asiat lisäävät menestystä työelämässä, mutta vähintään yhtä monet keräävät kiviä reitille.

Oma asenne, henkilökohtaiset taidot, johtamisominaisuudet, kuunteleminen ja vastuun ottaminen. Muun muassa nämä asiat edistävät yleensä työuraa. 

Vähintään yhtä tärkeää on kyky hallita tunteensa ja pysyä rauhallisena paineen alla, väittää
TalentSmart-yhtiön johtaja Travis Bradberry. Hän on ollut mukana kirjoittamassa kirjaa Tunneäly 2.0. 

TalentSmart on testannut yli miljoona ihmistä. Näiden tutkimusten perusteella Bradberry väittää, että huippusuorituksiin pystyvä johtoporras on täynnä ihmisiä, joilla on korkea tunneäly. 

Tunteiden hallitseminen liittyy Bradberryn mukaan johtamisessa yhtä paljon siihen, mitä johtaja tekee, kuin siihen, mitä hän jättää tekemättä. 

Business Insider esittelee muutamia Bradberryn löydöksiä.


1. He eivät elä menneisyydessä

”Henkisesti älykkäät ihmiset tietävät, että menestys piilee kyvyssä nousta epäonnistumisten yli. Siihen he eivät pysty, jos he elävät menneisyydessä”, Bradberry sanoo. 

”Kaikki saavuttamisen arvoinen vaatii hyppäämään jonkin verran riskialueelle. Silloin ei voi sallia menneisyyden epäonnistumisten pilata uskoa kykyihin.” 

Kun elää menneisyydessä, on lähes mahdotonta päästä eteenpäin.


2. He eivät vatvo ongelmia tai kanna kaunaa

Bradberryn mielestä tunnetila määräytyy sen mukaan, mihin ihminen kiinnittää huomiota. 

”Jos fiksoidut ongelmiin, luot ja pidennät negatiivisten tunteiden ja stressin kehää, ja se heikentää suorituskykyä. Jos keskität huomiosi parantaaksesi tilannettasi, voit luoda tunteen henkilökohtaisesta tehosta, joka tuottaa positiivisia tunteita ja kohentaa suorituskykyä.” 

Ihmiset, joilla on korkea tunneäly, keskittyvät ratkaisuihin. Ja he kantavat harvoin kaunaa.

Emotionaalisesti älykkäät ihmiset tietävät Bradberryn mukaan, että stressi ja negatiivisuus haittaavat menestystä, joten he välttävät kaunoja hinnalla millä hyvänsä. 


3. He eivät tavoittele täydellisyyttä

Menestyvät ihmiset eivät pyri täydellisyyteen, koska he tietävät, ettei sitä ole olemassa.

”Ihminen on erehtyväinen, se kuuluu meidän luonteeseemme”, Bradberry sanoo.

”Jos tavoitteena on täydellisyys, mukana kulkee koko ajan kalvava epäonnistumisen tunne. Silloin voi löytää itsensä surkuttelemalla kaikkea sitä, mikä jäi saavuttamatta, sekä sitä, minkä olisi voinut tehdä toisin. Sen sijaan pitää nauttia saavutuksistaan.


4. He eivät ympäröi itseään negatiivisilla ihmisillä

Koko ajan valittavat negatiiviset ihmiset ovat Bradberryn mielestä myrkyllisiä.

”He rypevät ongelmissa, jonka seurauksena he eivät keskity ratkaisuihin. He houkuttelevat ihmisiä sääliinsä, jotta he voivat tuntea paremmin itsensä”, hän sanoo. 

Bradberryn mukaan ihmisluontoon kuuluu halu kuunnella valituksia, koska emme halua näyttäytyä tunteettomina tai epäkohteliaina.

”On kuitenkin olemassa hiuksenhieno ero kuuntelevan korvan ja sisäänsä imevän negatiivisen emotionaalisen kierteen välillä.”

Paras keino torjua tällainen kierre on Bradberryn mukaan asettaa rajoja vähän samaan tapaan kuin välttää passiivista tupakointia. Savuisessa huoneessa ei ole pakko oleskella.


5. He eivät suostu olemaan ”jees-miehiä” koko aikaa

Tutkimuksissa on havaittu, että mitä enemmän ihmisellä on vaikeuksia sanoa ”ei”, sitä todennäköisemmin hän kokee stressiä, työuupumusta ja masennusta. 

”Kieltäytyminen on todella suuri haaste useimmille. ’Ei’ on voimasana, jonka käyttöä ei pitäisi pelätä.”

Kun on tarpeen sanoa ”ei”, menestyvät ihmiset eivät kiertele ja kaartele. He ovat Bradberryn mukaan tässäkin asiassa tyypillisesti suoria ja välttävät tämäntyyppisiä lauseita: ”En usko, että voin.” 

”Kieltäytymällä uusista sitoumuksista kunnioittaa samalla nykyisiä sitoumuksiaan ja antaa mahdollisuuden suoriutua niistä menestyksellisesti.”

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Hankitalain hankaluudet

Kuntien hankinnat toteutetaan pääasiassa ja periaatteellisesti seuraavasti:

- tehdään tarjouskysely
- tarjoukset saapuvat määräaikaan mennessä ja myöhästyneet hylätään
- tarjoukset avataan yhtäaikaan
- tarkastetaan, että tarjoukset ovat tarjouskyselyn mukaiset
- jos tarjous ei ole tarjouskyselyn mukainen, niin se suljetaan pois kilpailusta
- hyväksytyistä tarjouksista halvin valitaan
- jos on olemassa pisteytyksiä, niin valinta tehdään hinta ja laatukriteerien mukaisista pisteistä

Tarjouksien hyvyys perustuu siihen, miten hyvä on tarjouskysely.

Ääritapauksena on olemassa Joensuun seudun hankintatoimen kilpailutus,  muutaman miljoonan suurinen hankinta. Tarjoajina oli 5 yritystä. Näistä 4 ei täyttänyt muodollisesti tarjouskyselyä ja ne suljettiin pois. Hankinta jouduttiin toteuttamaan ainoalta hyväksytyltä tarjoajalta.

Jotta ymmärrät koko hankintalain hankaluuden, niin lue koko stoori Joensuun seudun Dynasty tietojärjestelmästä. Siellä on virallinen asiakirja, ja tämä tarina on tosi.

Vastaavanlaisia tilanteita, mutta ei ihan näin räikeitä, on Jämsän seudullakin.

Tulee vain mieleeni, että hankintalakia tulisi muuttaa. Tällaisenaan se ei ole toimiva. Tämä ei ole kunnan eikä sen kuntalaisten etu.

sunnuntai 31. elokuuta 2014

SOTE uudistus - varsinainen pähkinä purtavaksi

SOTE uudistus tekstiä lukiessani tulee mieleen, että säilyykö palvelut Jämsässä vai ei. Toisessa kohtaan sanotaan "kaunista" ja toisessa ei. Lukekaa itse ja yrittäkää tulkita. Onneksi 15.9.2014 on seminaari aiheesta, joka selventää asiaa.

Ohessa teksti sanasta sanaan. Keltaisella merkitsin muutamia kohtia.

Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Sote-uudistus
Pääministeri Stubbin hallitus sitoutuu Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa 23.3.2014 tekemään linjaukseen sote-uudistuksesta. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, että uudistuksella myös supistetaan kestävyysvajetta.
Sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista päästiin 25.6.2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä.
Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Lähtökohtana on lähipalvelujen turvaaminen. Uuden järjestämislain kriteeristöjen mukaisesti palveluja voidaan keskittää vain, mikäli palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja, tai palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä. Palveluja voidaan toteuttaa eri keinoin.
Sote-alueen tulee laatia järjestämispäätös joka neljäs vuosi. Järjestämispäätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät, rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen, palvelurakenne ja periaatteet muualta hankittaville palveluille (ostopalveluille), sote-palvelujen laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt ja kielellisten oikeuksien toteuttaminen. Järjestämispäätöksissä otetaan huomioon asukkaiden näkemykset palveluista. Valmistelussa on mukana tuottamisvastuussa olevat tahot.
Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Nämä tehtävät edellyttävät omaa henkilöstöä ja muita voimavaroja. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Ne voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Myös sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta tukipalveluista, ja vain poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista.
Sote-alue on kuntayhtymä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta. Kunnilla on edustus sote-alueen ylimmässä toimielimessä (yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto). Eri ryhmien edustus toimielimessä turvataan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Valtion ohjausta tullaan vahvistamaan. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan sote-neuvottelukunta ja ohjausyksikkö. Ministeriön ja sote-alueen välille luodaan neuvottelumenettely, jossa sovitaan palvelujen toteutuksesta ja seurannasta. Ministeriö vahvistaa neuvottelumenettelyn yhteydessä sote-alueen järjestämispäätöksen. Tulosohjausneuvottelu sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään vuosittain. Uudessa laissa määritellään asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen tuottamiseen.
Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alueella voidaan tehdä päätös, että myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä otetaan huomioon.
Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa, mutta rahoituksessa tulee huomioida palvelujen tarve, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Lopullinen määrittely tehdään järjestämispäätöksessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen.
Uudistuksena keskeisenä keinona nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisimman laaja integraatio, jossa perus- ja erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Näin ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena ja heidän lähipalvelunsa varmistetaan koko maassa. Palvelujen hallintoa selkeytetään ja tehostetaan.
Hallituksen esitys on lähetetty lausuntokierrokselle 18. elokuuta. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee marraskuussa. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.


keskiviikko 13. elokuuta 2014

Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitys

Kuntarakenneselvityksen tarkoituksena on selvittää, miten Jämsä ja Kuhmoinen jatkaa rinnakkaiseloaan tulevaisuudessa.

Vaihtoehtoja on 3
1. jatketaan nykyisellään
2. syvennetään yhteistyötä
3. yhdistytään

Jämsän ja varsinkin Kuhmoisten kannalta ajateltuna molempien kuntien omana pysyminen lienee paras vaihtoehto. Tiivis SOTE -yhteistyö on jo melkoisen syvä "yhdistyminen" kuntien välillä. SOTE yhteistyö on ollut tehokasta ja toimivaa. Tätä linjaa tulee jatkaa.

Mikäli Kuhmoisten kunnan taloudellinen tila ajautuu syvään ja vakavaan kriisiin, niin sitten heidän tulee ratkaista, mikä kunnan kanssa he haluavat yhdistyä. Valtiovalta paljolti ratkaisee Kuhmoisten kunnan tulevaisuuden.


perjantai 1. elokuuta 2014

Jämsän Seudun nettisivujen kommentit

Mielestäni Jämsän nettisivujen kommentit ovat usein asiattomia. Ja asiaa ajatellen, mielestäni ne alentavat paikallislehden arvokkuutta.

Useat kommentit eivät ole Jämsän Seutu lehden edun mukaisia. Eikä kommentit ole Jämsän eikä jämsäläisten edun mukaisiakaan.

Miten saataisiin positiivisempi kommentointi aikaiseksi? Voisiko käyttää "pankkitunnistautumista"? Tai jotain muuta rekisteröitymistä?

Jutun juuri on se, että apaattisessa Jämsässä ei tule ruokkia negatiivisuutta. Jotenkin seutukunta kaipaa reilua positiivisuusruisketta.

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Monikäyttöinen satamaravintola


Jämsän satama kaipaa satamaravintolaa. Liiketaloudellisia perusteita ei pelkälle satamaravintolalle ole. Alueelle tulee rakentaa 5-6 kerroksinen kerrostalo, johon tulee lisäsiipi monikäyttöravintolalle Seppolan sillan puolelle.

Monikäyttöravintolassa tulisi olla lounasruokapaikka sekä ravintola terasseineen. Kesäaikaan tämä palvelisin veneilijöitä ja joen rannassa liikkujia. Tällöin tulisi rakennuskokonaisuudelle liiketaloudelliset perusteet ja itse ravintola olisi toimiva kokonaisuus.

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Jämsän Äijän tarina

Jämsän äijä oli alkuperäiseltä nimeltään Jerusalemin suutari, joka oli sanonut itseään myös vihtahousuksi. Vihtahousun nimen voivat vielä vanhemmat ihmiset muistaa. Ennen vanhaan lapsia varoitettiin: "Ellet ole hiljaa, vihtahousu tulee."

Jerusalemin suutarin tarina alkaa kun suutarin kotiin tuli uskovainen henkilö, joka pyysi yösijaalevätäkseen vaikka huoneen nurkassa lattialla. Suutari kielsi yösijan ja pyysi vierasta poistumaan. Vieras poistui surumielin ja sanoi lähtiessään: "Minä lähden, mutta niin lähdet sinäkin ja aina vaellat ympäri maailmaa, etkä lepopaikkaa tule mistään saamaan."

Niin alkoi suutarin ikuinen vaellus. Suutari lähti ja otti kontin selkäänsä, kepin käteensä, tuohiset virsut jalkaansa ja henkiolentona liikkui satoja kilometrejä ympäri maailmaa. Välillä hän näyttäytyi ihmisille ja sanoi olevansa vaeltava kulkija, jolle ei missään lepoa anneta.

Tarina kertoo, että tämä mies oli liikkunut hyvin paljon Jämsässä. Hän saapui erääseen kokoukseen ja kertoi, ettei hänellä ole paikkaa niin elävien kuin kuolleidenkaan joukossa. Äijän elämäntarinan kuultuaan sanoivat kokouksen osallistujat hänelle: "Mene vaikka helvettiin, niin saamme olla sinulta rauhassa." Äijä vastasi: "Sinne eivät ota, koska olen sijaton sielu." Näin syntyi Jämsässä paljon käytetty sanonta: "On kuin sijaton sielu helvetissä."

Ihmiset käskivät äijää menemään uskovaisten kokoukseen. Uskovaiset taasen neuvoivat pyrkimään taivaaseen, koska kerran on henkiolento. Sinne äijä meni. Taivaan portilla pyhä Pietari sanoi: "Kuka olet ja mikä on nimesi?" Äijä sanoi: "Olin Jerusalemin suutari, vihtahousuksi myös nimetty, äijäksi Jämsässä nimitettiin kun tänne neuvoivat." Pietari sanoi: "Taivaaseen et pääse, jäät pois, ei ole nimeäsi elämän kirjassa. Muuta mahdollisuutta ei sinulla ole, kuin jatkaa vaellustasi Jämsän äijänä." Näin syntyi sananparsi: "Jäi kuin Jämsän äijä taivaasta." Tarinan alkuperä lienee 150 vuotta.

SOTE

Täytyy kompata sanasta sanaan Perusnaisen (Sirpa Rintala) SOTE kirjoitusta, joka on kuin aivokopastani repäisty. Ohessa linkki kirjoitukseen ja alla suora kopio siitä.

Jämsä on rohkeasti luonut uutta toimintamallia terveydenhuollon järjestämiseen. Kaupunki on omilla toimillaan varmistanut itselleen päätäntävallan sairaalan säilymisestä ja palvelutuotannon laajuudesta ja laadusta. Sanomalehti Keskisuomalaisen pääkirjoitussivulla oli 6.6. osuva kirjoitus Jämsän sairaalaa koskien. Jämsän jo neljä vuotta toiminut malli olisi todella ollut arvokasta materiaalia sote-asioiden suunnittelijoille. Hallituksen tavoitteet eivät kuitenkaan sietäneet tällaista ”väärin sammutettua tulipaloa”. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynyt rajuun hyökkäykseen Jämsän toimivaa terveydenhuoltoa vastaan. Kenen etua ajaen? Ei ainakaan hoitoa tarvitsevien kansalaisten!

Kevään aikana saimme poliittisen päätöksen siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) järjestäjinä toimivat viisi yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvaa SOTE-aluetta. Nyt odotamme mitä parlamentaarinen työryhmä saa rakennettua tämän raamin sisälle varsinaiseksi toiminnaksi. Työryhmällä on todella visainen tehtävä.

On varmistuttava siitä, että kuntien ääni todella kuuluu omien asukkaiden palveluista päätettäessä. Kuntien tietämyksen alueensa tarpeista täytyy SOTE-palvelun järjestäjän huomioida. Kuntien tarpeet koskevat tietenkin väestönsä palvelutarvetta, mutta myös sitä missä palvelut tuotetaan ja kuka niitä tuottaa. Näillä asioilla on suuri vaikutus kunnan alueen työllisyyteen ja verovarojen kertymiseen.

Uhkana on, että vallan keskittyessä reuna-alueet unohtuvat. Palvelut keskitetään isojen alueiden keskuskaupunkeihin perustellen, että näin taataan kaikille ihmisille asuinpaikasta riippumatta yhtä laadukas hoito ja palvelu. Näinhän ei todellisuudessa ole! Ei ole yhtä laadukasta se, että kaupungissa asuva saa palvelun pienen kävely- tai bussimatkan päästä ja syrjäseudulta pitää lähteä aamuyöstä taksikyytiin saadakseen saman palvelun/toimenpiteen.

Terveydenhuollon keskittäminen on tärkeää ja välttämätöntä vaativissa, erityistä osaamista, välineistöä ja tukipalveluita edellyttävissä yliopistosairaalatasoisissa hoidoissa. Muut palvelut tulee kattavasti säilyttää kuntien alueilla. Tällä on tärkeä merkitys kuntien hyvinvoinnille, työllisyydelle, koulutuspaikkojen ja verotulojen säilymiselle. Palveluiden keskittyminen merkitsee terveydenhuoltohenkilöstön pakkomuuttoa pikkupaikkakunnilta keskuksiin. Samoin alkavat keskittyä ammattioppilaitokset ja työharjoittelupaikat. Tämä tietää pienten paikkakuntien näivettymistä.

Syrjemmässä asuvien ihmisten yleinen ja aiheellinen huoli on lähipalveluiden katoaminen. Pelottavaa ajatella, että sitä valtiovaltamme on halunnutkin, jotta ihmiset muuttaisivat keskuksiin, helpommin hallittavaan infrastruktuuriin. Kuitenkin ihmiset ovat tutkitusti terveempiä saadessaan asua väljemmin luonnon läheisyydessä ja maaseudulla kuin asuessaan kaupunkimaisessa ympäristössä. SOTE-ratkaisukin on yksi valtiovallan valinta, joka tulee vaikuttamaan kansalaistemme mahdollisuuksiin valita elin- ja asuinympäristönsä.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Jämsän lukion nettiäänestystulos

Äänestyksessä annettin 83 ääntä. Tulos on seuraava:

- 42 haluaa uuden lukion
- 16 siirtäisi lukion Jokivarteen
- 15 siirtäisi lukion Auvilan Kampukselle
- 6   remontoisi vanhan rakennuksen
- 4   muuta ääntä


torstai 1. toukokuuta 2014

Lukioratkaisu vs. siviilielämä

Miten hoidan asiat siviilielämässäni?

"Vanhan remontointi" - Jos kotona koen tarvetta uudistamiseen, niin pintaremontilla selviän. Silloin
tällöin tarvitaan hieman järeämpää "kaikki pois" remonttia. Remontin hinta on kuitenkin vain pieni osa uuden rakentamisesta.

"Uuden rakentaminen" - Siinä vaiheessa, kun järkevällä remontilla ei saa tehtyä asuttavia tiloja, niin sitten rakennetaan uusi. En juurikaan tiedä, että joku on purkanut vanhan ja rakentanut itselleen uuden talon. Yleensä on pitäydytty remontoinnin puolella joko pienen tai isomman.

"Jokivarren koulun tilat" - Jos on olemassa toisaalla käypäset paremmat tilat, niin otan ne käyttöön.

"Auvilan kampus" - Jos rakennukseni on tullut huonoon, niin jätän vanhan taloni autioksi ja muutan vuokralle etäämmälle. Ei oikein kuullosta järkevältä ratkaisulta.

Kaikkea sitä päässäni liikkuukin vain Vappuna.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Halvat ja hyvät nettisivut

Pitkään mietin miten rakentaa halvat ja hyvät nettisivut. Ja sen, että ne on helppo päivittää. Asia ratkesi Tampereella McDonaldsia vastapäätä olevassa VAR (Macintosh) liikkeessä.

Yksinkertainen, hyvä ja halpa kokonaisuus muodostuu seuraavista palasista
- Googlen Blogger
- Domain
- Nimipalvelu

Ensin tehdään Googlen Bloggerilla nettisivut (blogisivut). https://www.blogger.com/home

Sitten ostetaan Domain eli www -osoite ja nimipalvelu. Itse ostin domainin ja nimipalvelun Tamperelaiselta Capnovalta. Hoitivat koko homman. Eli pyysin ostamaan Domainin www.jyrkikokko.fi. Sitten he hoitivat nimipalvelun. Kun osoiteriville kirjoitetaan Domain www.jyrkikokko.fi, niin se ohjautuu osoitteeseen http://jyrkikokko.blogspot.fi Ja pyysin vielä, että vaikka olen Bloggerin sivulla, niin osoiterivillä näkyy kuitenkin domain www.jyrkikokko.fi.

No hommahan ei ole hinnan kiroissa. 3 vuoden lysti maksaa 74,40 € eli vajaat 25 € vuodessa. En pidä hintaa pahana.

Tarvittaessa voin antaa konsultaatiota nettisivujen teosta.


tiistai 22. huhtikuuta 2014

Jämsän lukioratkaisu

Vaihtoehdot ovat:
- remontoidaan vanha
- rakennetaan uusi
- hyödynnetään nykyisiä koulurakennuksia, Jokivarsi
- hyödynnetään Auvilan kampuksen tyhjeneviä tiloja
- jokin muu vaihtoehto
- viimeinen vaihtoehto on ettei tehdä mitään

Mihin Jämsällä on varaa? Onko varaa pitää tyhjiä koulutiloja? Miten ylläpidetään lukiokoulutuksen houkuttelevuus? Mikä on koulun järkevä sijainti?

Tietynlainen  totuus on, että koko kouluverkon oppilasennuste on laskussa. Toinen totuus on, että opinahjo on terve koulurakennus. Kolmas totuus on, että opetuksen taso on oltava riittävän hyvä.

Kaikenlainen palaute asian tiimoilta on tervetullutta.

Kiitos.

Laita sähköpostia jyrki.kokko@gmail.com

Terveisin Jyrki

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Median valta

Median valtaa kannattaa yrittää aina hyödyntää. Keski-Suomalaisen pääkirjoitus 17.4.2014.


sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Himos kiista

Himoksella tilanne on ajautunut ns. pattitilanteeseen. Erittäin hyviä neuvottelutaitoja kaivataan etenkin kaupungin suunnalta.

Asiat eivät riitele vaan ihmiset.

Hannu Weijon johdolla 7 henkeä vaativat Himos kiistoille pikaista loppua.

Mielestäni Himos on tässä ajassa ainoa pelastus väestökadon karkotukseen. Niin sanotusti keinolla, millä hyvänsä Himoksen kylpylähanke on saatava alkuun. Se räjäyttää "pankin". Sitten alkaa voimakas kehitysaalto koko Suur-Himoksen alueella, jolla on erittäin positiiviset vaikutukset koko Jämsälle.


Keski-Suomalainen 13.4.2014


torstai 10. huhtikuuta 2014

Munkkilatinaa suomeksi

Kunnallinen päätöksenteko saa luettavakseen pitkiä selvityksiä. Esimerkiksi strategiat ovat jopa 50 sivuisia eeppoksia sisältäen vain tekstiä ja monimutkikkaita taulukoita. Vaikeaa ja vaikeasti ymmärrettävää asiaa.

Miksi asioiden esittäminen pitää olla näin moniselkoista munkkilatinaa?

Päättäjät ja kuntalaiset kaipaavat selkeää, lyhyttä suomenkielistä koostetta muutamalla selkeällä ja selventämällä kuvalla varustettuna.

Tulee aina mieleen, että eikö olisi parempi selittää asian perusteet lyhyesti ja selkeästi. Tulisi vaikutelma, että asia on hallinnassa. Pitkät tekstituotokset antavat kuvan, että itse asiaa ei ymmärretä.

Muun muassa insinööri kaipaa yhden tai kahden sivun selkeän koosteen selkeällä kuvalla.

"Täytyy varmaan kirjoittaa joulupukille"

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Optimismi

Optimismi luonteen vahvuutena sisältää toiveikkuuden ja tulevaisuuteen suuntautumisen. Optimismin ydin on odotus, että tulevaisuudessa tulee tapahtumaan hyviä asioita, ja siihen liittyy halu työskennellä niiden toteuttamiseksi. Optimismi tuo mukanaan monenlaisia hyötyjä. Tutkimusten mukaan se antaa sinnikkyyttä ongelmien ratkaisussa ja menestystä monella elämän alueella mm. akateemisessa maailmassa, urheilussa, työelämässä sekä politiikassa. Optimistisilla ihmisillä fyysinen terveys on parempi, elämä on pidempi ja masennusta esiintyy vähemmän.


Tutkimusten mukaan optimistisen asenteen hyödyt ovat moninaiset. Se lisää sitkeyttä tavoitella omia tavoitteitaan ja vahvistaa sopeutumis- ja selviytymiskykyä. Positiivinen mieliala ja itsetunto vahvistuvat. Masennuksen ja ahdistuksen tunteet vähenevät. Immuunisysteemin toiminta paranee. Sosiaaliset suhteet vahvistuvat.

Mitä positiivinen ajattelu tarkoittaa?

Eräät ihmiset määrittelevät positiivisuuden, ja suhtautuvat siihen, hyvin eri tavoin. Mitä positiivinen ajattelu tarkoittaa? Mitä hyötyä siitä on? Entä miten voit kehittää omaa ajatteluasi?


Mitä positiivinen ajattelu tarkoittaa?
Kaikissa asioissa on sekä hyviä, että huonoja puolia.

”Positiivinen ajattelu tarkoittaa huomion suuntaamista hyviin puoliin.”

Hankalissa tilanteissa huomio on mahdollista suunnata ongelmien sijasta ratkaisujen etsimiseen ja keskittyä uhkien sijasta mahdollisuuksiin.

Jossain asiassa voi olla puolet hyvää ja puolet huonoa, silloin voi pienellä työllä onnistua keskittymään hyvään puoleen.

Positiivisuus tarkoittaa myös ennakkoluulottomuutta uusia asioita kohtaan. Vaikka asia kuulostaisi hankalalta käsittää ja vanhoista ajatusmalleista poikkeavalta, voit silti pohtia;

”Voisiko tämä sittenkin toimia?”

Haluaisin rohkaista sinua kehittämään ajatteluasi ja testaamaan, onko siitä sinulle hyötyä. Mikäli ei ole, voit vaivattomasti palata nykyiseen ajatusmalliisi.

Mitä hyötyä positiivisesta ajattelusta on?
Jos olet joskus elämässäsi ollut todella tukalassa tilanteessa, olet saattanut huomata positiivisen ajattelun merkityksen. Tunne siitä, että ainoa keino selviytyä on ajatella positiivisesti. Tietoisuus siitä, että jos antaa negatiivisuudelle vallan, lyyhistyy täysin sillä hetkellä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan positiivinen ajattelu antaa meille energiaa.

Tarina sammakosta – Kun sammakko eräänä päivänä loikki peltotiellä, se sattui putoamaan oikein syvään kuoppaan. Vaikka sammakko kuinka loikki, se ei päässyt pois. Pian kuoppaan jääneen sammakon luo tuli kaniini, joka tarjoutui auttamaan sen pois. Kaniinikin epäonnistui. Kun metsän eri eläimet olivat kolme tai neljä kertaa urheasti yrittäneet auttaa sammakkoparkaa, ne lopulta luovuttivat. ”Tulemme takaisin ja tuomme sinulle vähän ruokaa”, ne sanoivat, ”sillä näyttää siltä, että joudut viipymään siellä jonkin aikaa.” Kuitenkin jo pian sen jälkeen kun ne olivat lähteneet etsimään ruokaa, ne kuulivat sammakon loikkivan perässään. Ne eivät olleet uskoa silmiään! ”Luulimme, ettet voisi päästä pois”, eläimet huudahtivat. ”En minä pystynytkään”, sammakko vastasi, ”mutta nähkääs, iso kuorma-auto tuli suoraan minua kohti, niin että minun oli pakko.”
- John C. Maxwell -

Elämme pääsääntöisesti ympäristössä, jossa meillä on varaa ajatella negatiivisesti jaksaen silti huomiseen.

Mieti, jos pystyisit saavuttamaan positiivisen ajattelun hyödyt ilman ulkoista pakkoa.

Miten voit kehittää omaa ajatteluasi?
1. Tarkkaile ajatuksiasi ja tule tietoiseksi niistä. Tutki itseäsi, millaisen reaktion erilaiset asiat sinussa herättävät. Aina kun huomaat kielteisen ajatuksen, keskity tietoisesti positiiviseen asiaan.

2. Lisää positiivisuutta. Lue positiivisia kirjoja, artikkeleita, blogeja. Katso positiivisia ohjelmia, elokuvia, YouTube-klippejä. Kuuntele positiivisia kappaleita, radio-ohjelmia yms. Kirjoita positiivisia tekstejä. Keskustele positiivisten ihmisten kanssa.

3. Muista, että ihminen on kokonaisuus. Ravintosi laatu vaikuttaa jaksamiseesi ja olotilaasi. Kun kehosi voi paremmin, on sinun helpompi suhtautua asioihin positiivisesti.

Kun seuraavan kerran huomaat itsessäsi negatiivisuutta, katso nämä kuvat. Tutustu tähän sivustoon.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Valtuustoaloite - Jämsän kaupungin henkilöstömäärän vähentäminen

Jämsän kaupungin taloudellinen tilanne on vaikea ja kaupungin suurin yksittäinen menoerä on henkilöstökulut.

Jämsässä käyttötalouden nettokustannukset yhteensä on 5238 €/as. Vastaava luku Valkeakoskella on 4778 €/as, Äänekoskella 5082 €/as ja koko maan keskiarvo on 5054 €/as. Jämsän kaupungin tavoitteena on pysyvästi päästä tasolle 5000 €/as. Tämä tarkoittaa n. 5,4 M€ säästämistä. Jämsän kaupungin työntekijän keskimääräinen kustannus sosiaalikuluineen on n. 40 000 €. Eli tästä saadaan noin 135 hengen vähennystarve. Jämsän asukasluvun väheneminen vaatii vuosittain 7 henkilön vähentämisen kaupungin palkkalistoilta, jotta käyttötalouden nettokustannukset pysyisivät samalla tasolla.

Tavoitteena on vähentää pysyvästi kaupungin henkilöstömäärää 2014 loppuun mennessä noin 135 henkeä. Vertailutasona käytetään vuoden 2012 lopun tilannetta. Vähentäminen toteutetaan niiltä osa-alueilta, mistä se on toteutettavissa.

Kaupungin ylimmän johdon eli kaupunginjohtajan ja hänen suorien alaisten tulee laatia kesäkuun 2013 loppuun mennessä ohut ja virtaviivainen tavoitteen mukainen organisaatio. Toteuttaminen aloitetaan välittömästi tämän jälkeen. Työ tulee painottumaan vuodelle 2014.

Toteuttaminen tulee tapahtua eläkelöitymiset hyödyntämällä, eläkeputkeen siirtymisillä, joustoilla, resurssien siirtämisellä, ja viime kädessä irtisanomisilla. Lomautuksilla ei tulla saamaan aikaan pysyviä säästöjä. Määräaikaisten palkkaamiseen tulee olla erityiset syyt.

Henkilökunnan määrän kuukausittainen seurannan raportointi tulee aloittaa jo tammikuussa 2013. Henkilöstöjohtajan tulee raportoida henkilökunnan määrä kuukausittain johtoryhmässä, hallituksessa ja valtuustossa. Raportissa tulee eritellä vakituisen ja määräaikaisen henkilökunnan määrä kunkin kuukauden lopussa. Tavoitetaso tulee näkyä raportissa.

Jämsässä 17.12. 2012

Sitoutumattomat Uusi Jämsä
Jyrki Kokko, Seija El Sayed, Eero Hakonen, Hannu Loberg ja Leena Valkeajärvi

lauantai 15. syyskuuta 2012

Jämsän tulevaisuus

Jämsän kaupunki teki tappiota 2011 vuonna 5,9 M€. Tämä tarkoittaa 3,2 % miinusmerkkistä tulosta. Prosentteina luku ei ole iso. Henkilökohtaisesti se on lähes jokaisen saavutettavissa. Tappion nollaaminen tuntuu olevan kaupungissa mahdollista. Uudelleen organisoitumalla ja joustoa lisäämällä sekä tulevat eläkelöitymiset huomioimalla tappio saadaan nollattua. Tämä vaatii suunnitelmallista ja raakaa työtä kaupungin johdolta ja päättäjiltä. Tämä ei todellakaan tarkoita palvelujen heikkenemistä. Asiat eivät ole rahasta kiinni, vaan tahdosta.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista tehdä niin suuria investointeja kuin ennen. Velkamäärää tulee saada pienennettyä. Edessäpäin on kuitenkin sellaisia investointeja, jotka tulee tehdä, kun on niiden aika.

Erittäin tärkeää terveydenhuollossa on, että nykyinen erittäin toimiva järjestelmä pysyy edelleenkin Jämsässä. Jokilaakson Terveys on hyvä esimerkki siitä, kuinka erikoissairaanhoito saatiin pidettyä Jämsässä. Tämä tarkoitti reilun 200 työpaikan pysymistä alueellamme. Tästä ratkaisusta on vain positiivista kerrottavaa – hyvä palvelu asiakkaalle ja kustannustehokas ratkaisu kaupungille.

Vanhusten paras paikka on kotona, niin pitkään kuin se on mahdollista. Tätä on tuettava nykyistä selkeästi voimakkaammin eri ratkaisuin. Palveluasumista ja laitoshoitoa tulee edelleen kehittää muuttuvassa maailmassa mahdollisesti uusin ratkaisuin.

Kaupungin rakennukset kaipaavat selkeästi parempaa huoltoa kuin nykyisin. Ei meillä ole varaa antaa arvo-omaisuuden rapistua. Lukion sijainti lähitulevaisuudessa vaatii perusteellisen keskustelun. Tähän talous antaa järkevän rajoitteen. Nykyiset 3 vaihtoehtoa pitää punnita tarkkaan, uuden rakentamisesta tulee pidättäytyä.

Jämsän henkinen ilmapiiri kaipaa positiivisen ruiskeen. Tämä ainainen negatiivisuus ja apatia ei saa enää jatkua. Jokaisen jämsäläisen aivolohkoihin pitää saada ”positiivisen ajattelun hurmos” -tila. Se on suurin yksittäinen tekijä, jolla Jämsä tulee pärjäämään. Kaikkihan on viimekädessä kiinni oikeanlaisesta tahtotilasta.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Jennistä Jämsän Ämmä

Vuonna 2010 Jämsänjoki virtaa -hanke käynnistettiin muutaman vuoden suunnittelun jälkeen. Silloin Jämsänjoki oli vielä Jämsäläisille jokseenkin tuntematon tai ainakin tuntemattomampi kuin nyt.

Hankkeen aikana Jämsäjoki on tullut tutuksi monille jämsäläisille tutuksi erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Järjestettyihin tapahtumiin on osallistunut jo noin 10 000 henkeä tähän mennessä. Hankkeesta saatu palaute on ollut yksinomaan myönteistä. Ihmiset ovat kiitelleet Jämsänjoki virtaa -hanketta ja lukuisia sen tapahtumia sekä niissä olleita lukuisia eri järjestäjiä. Kaikki tämä on saatu aikaan eri osapuolten voimakkaalla ja positiivisella yhteistyöllä.

Tämän kaiken takana on mielestäni energisyyttä ja positiivisuutta uhkuva hankepäällikkö Jenni Tiainen. Hän on taitavasti koonnut eri osapuolet yhteen ja tilaisuuksia toisensa perään on järjestetty ja jokaisessa on teemana ollut Jämsänjoki. Ilman tätä Jennin energisyyttä ja positiivisuutta ei hanke olisi saanut näin suuria mittasuhteita. Hankkeen ohjausryhmänkin tavoitteet ovat noin kolminkertaistuneet siitä, mitä alun perin ajateltiin.

Nuoresta iästä huolimatta Jenni on saanut ihmiset koottua tiiviiksi positiiviseksi ryhmäksi tekemään Jämsänjokea sen ympäristöineen tutuksi jämsäläisille ja Jämsässä liikkuville matkailijoille.

Mielestäni Jenni Tiainen ansaitsee Jämsän Ämmän arvon tuolla iloisella, positiivisella ja energisellä luonteella.

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Vain 3 prosenttia

Jämsän kaupungin talous on heikossa jamassa. Seuraavien vuosien (3-6 v) aikana tehdään joka vuosi noin 5 M€ tappio. Monihan tässä jo ajattelee, että mitä toi 5 M€ sitten oikein tarkoittaa? Sen on vain 3 % verran. Eli jos tinkisimme menoja 3 %, niin tulos saataisiin nollaan. Tämähän on aina tavoite, tulot ja menot tasapainossa.

Kaupungin menoista suurin osa koostuu henkilöstökuluista, noin 70 %. Jos lasketaan kuntaliiton kuntakortin tai kaupungin tappion perusteella, niin molempia lähtötietoja käyttäen saadaan henkilöstö -ähkyn määräksi noin 150 henkeä. Eli kaupungin henkilöstömäärä on noin 10 % liian iso.

Tämän hetken talousjahti saavuttaa vain 0,7 % säästöt, vaikka tavoite on noin 3 %. Itse näkisin, että veromarkkani käytettäisiin tarvitsemiini palveluihin hieman pienemmällä henkilökuntamäärällä.

Pienen paikkakunnan poliittinen päätöksenteko perustuu aika paljon omista ja oman lähipiirin asioista päättämiseen. Ikäviä päätöksiä ei haluta tehdä, sen näytti jo valtuuston kokous ma 28.5.2012. Kunnallisvaalit ovat liian lähellä ja pelätään äänikatoa. Eli sama meno näyttää jatkuvan. Talous ei korjaannu.

Vai muuttuuko tilanne syksyn kunnallisvaalien jälkeen, kun äänet on annettu? Joko silloin voitaisiin puuttua ikäviinkin asioihin. Kristallipallo ei kerro tulevaisuutta. Mutta vuoden päästä voidaankin jo tutkia historiaa, joka onkin jo huomattavasti helpompaa. Mutta onko kaupungin talous silloin kunnossa?