Ohessa teksti sanasta sanaan. Keltaisella merkitsin muutamia kohtia.
Alkuperäinen teksti löytyy täältä.
Pääministeri Stubbin hallitus sitoutuu Kataisen
hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa 23.3.2014 tekemään linjaukseen
sote-uudistuksesta. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan
toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus.
Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, että uudistuksella
myös supistetaan kestävyysvajetta.
Sote-järjestämislain keskeisistä
pykälistä ja jatkotoimista päästiin 25.6.2014 ratkaisuun parlamentaarisessa
valmisteluryhmässä.
Uudessa
mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä
sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Sote-alueen kuntayhtymä vastaa
siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat
tarvitsemansa palvelut. Lähtökohtana
on lähipalvelujen turvaaminen. Uuden järjestämislain kriteeristöjen mukaisesti palveluja
voidaan keskittää vain, mikäli palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen
edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja, tai palvelujen
tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät
keskittämistä. Palveluja voidaan toteuttaa eri keinoin.
Sote-alueen tulee laatia järjestämispäätös joka neljäs
vuosi. Järjestämispäätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja
kuntayhtymät sekä niiden tehtävät, rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen,
palvelurakenne ja periaatteet muualta hankittaville palveluille
(ostopalveluille), sote-palvelujen laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt
ja kielellisten oikeuksien toteuttaminen. Järjestämispäätöksissä otetaan
huomioon asukkaiden näkemykset palveluista. Valmistelussa on mukana
tuottamisvastuussa olevat tahot.
Palvelujen tuottamisvastuu
on kunnalla tai kuntayhtymällä. Tuottamisvastuun edellytykset
määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata
ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista
sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Nämä tehtävät edellyttävät omaa
henkilöstöä ja muita voimavaroja. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat
ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Ne voivat järjestämispäätöksen
mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin,
kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Myös
sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta tukipalveluista, ja vain
poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista.
Sote-alue on kuntayhtymä. Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä
sote-alueesta. Kunnilla on edustus sote-alueen ylimmässä toimielimessä
(yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto). Eri ryhmien edustus toimielimessä turvataan suhteellisuusperiaatteen
mukaisesti.
Valtion ohjausta tullaan vahvistamaan. Sosiaali- ja
terveysministeriöön perustetaan sote-neuvottelukunta ja ohjausyksikkö.
Ministeriön ja sote-alueen välille luodaan neuvottelumenettely, jossa sovitaan
palvelujen toteutuksesta ja seurannasta. Ministeriö vahvistaa
neuvottelumenettelyn yhteydessä sote-alueen järjestämispäätöksen.
Tulosohjausneuvottelu sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään
vuosittain. Uudessa laissa määritellään asukkaiden osallistumis- ja
vaikutusmahdollisuudet palvelujen tuottamiseen.
Kunnat
rahoittavat sote-alueiden
toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät,
kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alueella voidaan
tehdä päätös, että myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä otetaan
huomioon.
Sote-alueet
puolestaan rahoittavat
palvelujen tuottamisen. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan
tuottamisvastuussa olevien kanssa, mutta rahoituksessa tulee huomioida palvelujen tarve,
vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Lopullinen määrittely tehdään
järjestämispäätöksessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden,
hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja
terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja
vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen.
Uudistuksena keskeisenä keinona nähdään
sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisimman laaja integraatio, jossa perus- ja
erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Näin ihmisten palvelutarpeet huomioidaan
kokonaisuutena ja heidän lähipalvelunsa varmistetaan koko maassa.
Palvelujen hallintoa selkeytetään ja tehostetaan.
Hallituksen esitys on lähetetty lausuntokierrokselle
18. elokuuta. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee marraskuussa. Uusien
sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman
suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.