Päätös ja sen syntyminen kertoo karua kieltä Jämsän päätöksentekokulttuurin tämänhetkisestä tilasta, ja perustui nähdäkseni pelotteluun, puolitotuuksiin ja suoranaisiin valheisiin, joita koitan tässä avata hiukan enemmän.
Lähdetään ensiksi siitä, että Jämsän edellinen valtuusto teki 17.4.2019 päätöksen, että mikäli koulun oppilasmäärä laskee alle 30 oppilaan, käynnistetään koulun lakkautusprosessi. Viime syksynä näin tapahtui, ja sivistyslautakunta teki päätöksen prosessien käynnistämisestä, jossa käydään läpi lakkauttamisen vaikutusarvioinnit ja kuulemiset, minkä päätteeksi valtuusto tekee lopullisen päätöksen koulujen lakkauttamisesta.
Joulukuussa, ennen kuin lakkautusprosessit olivat ehtineet käynnistyä, Jämsän kaupunginvaltuusto päätti ettei Länkipohjan ja Koskenpään kouluja lakkauteta, ja niiden jatkamiselle varattiin rahat talousohjelmaan. Asiasta käytiin runsasta keskustelua, ja Länkipohjan sekä Koskenpään asukkaat ja yrittäjät olivat aktiivisesti koulujen säilyttämisen puolesta.
Päätös aiheutti pahaa mieltä koulujen lakkauttamisen kannattajissa, mutta koulujen säilyttäjät nostivat esiin, että valtuusto oli ehtinyt vaihtua vuoden 2019 päätöksen jälkeen, ja että näiden kahden koulun oppilasmäärät olivat olleet alle 30 vain hetkellisesti syksyn mittauspäivänä, ja tosiasiallisesti oppilasmäärä oli yli 30 siinä kohtaa kun lakkautusprosessia käynnistettiin.
Koska valtuusto oli varannut rahat koulujen säilyttämiselle, lakkauttamisprosessien jatkamista ei pidetty enää mielekkäänä, ja sivistyslautakunnassa päätettiin tammikuussa valmistella hallintopäätös niiden keskeyttämiselle. Tuo päätös tuli sivistyslautakunnan käsittelyyn tämän viikon torstaina.
Kokouksessa lautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Heikki Paavisto (kok) teki vastaesityksen, että lakkauttamisprosesseja ei keskeytetä vaan niitä jatketaan. Äänestyksessä Paaviston vastaesitystä kannatti varavaltuutetut Tiina Altti (sd), Saara Peutere-Heikka (vihr) sekä Veli-Erkki Ruotsalainen (kesk), ja sitä vastusti valtuutetut Jyrki Niittymaa (ps), allekirjoittanut (sd) sekä varavaltuutettu Lea Hiekkamäki (kesk).
Lakkautusprosessi siis jatkuu, ja prosessin päätteeksi, todennäköisesti syksyllä, Jämsän kaupunginvaltuusto päättää lakkautetaanko Länkipohjan ja Koskenpään koulut vai ei.
Paaviston voittaneen vastaesityksen perustelut eivät kestä lähempää tarkastelua, ja kun koulujen lakkauttajat ovat pitkin alkuvuotta valitelleet epävirallisesti kuinka valtuusto ei joulukuussa ymmärtänyt mitä se päätti, itselle heräsi kysymys ymmärsikö sivistyslautakunta kunnolla mitä se torstaina päätti ja mitä vaikutuksia sillä on?
Aloitetaan vastaesityksen perustelujen taloudellisesta puolesta. Paavisto viittasi kaupungin taloudellisesta tilanteesta alkuviikosta maakuntalehti Keskisuomalaisessa olleeseen juttuun, jossa kaupunginjohtaja Hanna Helaste ja konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti kertoivat otsikolla "Jämsän kaupungin talousnäkymä on kauhistuttava", että Jämsän päättäjät joutuvat pohtimaan lisäleikkauksia, koska talous on tänä vuonna "pahimmassa tapauksessa jopa noin viisi miljoonaa miinuksella".
Talousarviossa tämän vuoden alijäämäksi oli budjetoitu 2,5 miljoonaa euroa. Mielenkiintoista kyllä, kaupunginhallituksen maanantaisessa kokouksessa sama johtoduo esitti arvioksi, että verotulot ovat koko vuoden osalta noin puolitoista miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa, jolloin koko vuoden alijäämä olisi vain noin miljoonan. Kaupunginhallitukselle esitetyssä arviossa ei mainittu mitään siitä että ennuste olisi talousarviota heikompi.
Tuosta kaupunginhallitukselle virkavastuulla esitetystä arviosta ei Keskisuomalaisen artikkelissa ollut sanaakaan, ja se huomioiden jutun otsikkokin olisi pitänyt muuttaa muotoon "Jämsän taloudessa epävarmuuksia". Muutenkin on kovin erikoista, että vetovoiman kanssa kamppailevan kaupungin ylimmät virkamiesjohtajat - joille kuntalaiset maksaa yhteensä parisataa tonnia vuodessa palkkaa - menevät maakuntalehteen maalailemaan piruja seinille tällä tavalla, ja motiiveja voi vain miettiä etenkin ajoituksen suhteen.
Kun katsotaan alkuvuoden aikana kaupungille tilitettyjä verotuloja, ensimmäisen neljänneksen aikana tilitettiin 28% talousarvion kunnallisverotuloista tälle vuodelle, 26% kaikista verotuloista. Ja vaikka kuukaudet eivät ole veljiä keskenään, tuonkin mittarin mukaan Jämsän toteuma on talousarviota edellä, ja on koko lailla hankala nähdä millä mekanismilla verotuloissa voitaisiin tänä vuonna nähdä mainittu kahden ja puolen miljoonan pudotus suhteessa talousarvioon.
Eli sivistyslautakunnan päätöksen perustelujen talousosuus perustuu pelotteluun ja puolitotuuksiin. Paaviston vastaesityksessä kuitenkin myös sanottiin, että "prosessin keskeyttäminen laukaisisi Kaipolan ja/tai Kuoreveden ja/tai Juokslahden koulujen lakkauttamisprosessin aktivoinnin". Tämä ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.
Talousohjelmassa on mainittu Kaipolan ja Juokslahden koulujen lakkautus sekä Kuoreveden yläkoulun lakkautus tarvittaessa aktivoituvina keinoina mikäli talous ei kohene, mutta ne eivät aktivoidu minkään automaation kautta vaan siihen tarvitaan aktiivinen päätös, ja käytössä on tietenkin myös muita keinoja talouden kohentamiseksi kuin koulujen lakkautus.
Oleellista on esimerkiksi se minkä takia talous jää jälkeen. Jos kyse on vaikka suhdannevaihtelun takia tapahtuvasta yhteisöverotulojen laskusta, on selvää ettei sen takia kannata tehdä pysyviä ja peruuttamattomia muutoksia peruspalveluihin. Tai jos tulee kertaluonteisia äkillisiä menoja. Viime kädessä kyse on aina valinnasta, eli siitä mitä kuntalaiset haluavat ja mistä ovat valmiita maksamaan, mikä kannattaa punnita vaaleissa, joihin on aikaa alle vuosi.
Nyt kuntalaiset maksavat joka tapauksessa lakkautusprosessien kustannukset, vaikka sen keskeyttämistä perusteltiin sillä, että kun valtuusto on ilmaissut tahtonsa säilyttää koulut, ei ole mielekästä viedä eteenpäin monitahoista, aika vievää ja laaja-alaista valmistelua vaativaa prosessia. Etenkin kun valtuusto pitänee aikaisemman päätöksensä voimassa myös tulevana syksynä. Poliittinen vastuu ylimääräisestä työstä kuuluu näille lautakunnan neljälle jäsenelle.
Sivistyslautakunnan päätös perustui siis pelotteluun, puolitotuuksiin ja suoranaisiin valheisiin, ja tuottaa suuren määrän oletettavasti turhaa työtä niin viranhaltijoille kuin koulujaan puolustaville sivupitäjien asukkaille, mutta tämä ei ole edes torstaisen päätöksen vakavin seuraus.
Tiistaina järjestettiin Jämsän kaupunginvaltuuston seminaari, jossa puhuttiin tehtyihin päätöksiin sitoutumisesta. Nyt kolmen varavaltuutetun ja yhden valtuutetun lautakuntapäätöksellä käveltiin kunnan korkeinta päätösvaltaa käyttävän valtuuston vain neljä kuukautta aiemmin ilmaiseman tahtotilan yli.
Tämä tarkoittaa sitä, että Jämsän päätöksentekokulttuurin vallitseva tila on täysin häikäilemätön opportunismi, jossa kenelläkään ei ole syytä kunnioittaa mitään tehtyjä päätöksiä vaan ne voidaan koittaa repiä palasiksi ensi tilassa keinolla millä hyvänsä, eikä mihinkään voi luottaa.
Asian ei pitäisi olla näin eikä asian tarvitsisi olla näin, mutta asia nyt vaan on näin. Poliittinen vastuu tästäkin kuuluu näille lautakunnan neljälle jäsenelle. En usko tämän olleen heidän tarkoituksensa.
Jämsä tuntuu tällä hetkellä seilaavan tuuliajoilla ilman suuntaa tai otetta. Kaupungin nykyinen "strategia" on muutama irrallinen sana, eli se ei edes ole mikään strategia, ei täytä kuntalain strategialle asettamia vaatimuksia eikä anna minkäänlaista selkänojaa tai suuntaa päätöksenteolle. Siksi ei tarvitse ihmetellä, jos päätöksenteko näyttää päättömältä.
Jämsällä ei tunnu olevan edes minkäänlaista jaettua ymmärrystä siitä mikä se on. Onko se vanha Jämsä johon on vain liitetty naapurikuntia, vai onko se viidestä aiemmasta kunnasta koostuva uusi Jämsä?
Kaupunginjohtaja sanoi viime syksynä suoraan Jämsän "ongelman" olevan siinä, että yhdessä kunnassa koitetaan tarjota viiden kunnan palvelut. Toisille taas tuo ei ole mikään ongelma vaan koko kunnan idea. Tiistain seminaarissa eräs johtava luottamushenkilö sanoi että kuntaliitoksia Jämsään on tehty liikaa.
Jos tilanne tosiaan on näin, tällöin tulee hakea ratkaisuja, joilla sivupitäjät liittyvät johonkin toiseen kuntaan, ja vievät palvelutarpeensa ja kuntaveronsa mennessään. Reuna-alueiden sivupitäjissä kun yleisesti koetaan kaupungin asenteen heitä kohtaan olevan karkeasti siinä että maksakaa verot tänne, käyttäkää naapurikunnan palveluita ja haistakaa paska.
Tulevissa vaaleissa tulisi ympäripyöreän sloganeerauksen sijaan käydä todellinen keskustelu siitä mikä Jämsä on ja mihin suuntaan sitä lähdetään kehittämään, että Jämsä voi saada kansanvaltaisesta mandaatista rakentuvan toimivan strategian, oli se sitten kohti pitäjien hajautettua federaatiota tai keskitettyä monoliittia, josta on tarpeettomat pitäjät ja ihmiset karsittu, tai jotain muuta.
Nykyinen tila ei ole kestävä, ja tällä viikolla Jämsä lauloi itseään taas syvemmälle suohon. Kuntalaisten luottamus hallintoon ja päätöksentekoon on jo pitkään ollut koetuksella, ja tämän viikon tuloksena myös luottamushenkilöiden luottamus on kärsinyt kovan kolauksen. Tie ulos tästä sotkusta on pitkä ja hankala, ja tarvitsee muutoksen koko päätöksentekokulttuuriin.
Viime kädessä se lähtee kuntalaisista, joille perustuslain mukaan valta kunnassa kuuluu. Apatia on helppo tie, mutta harvoin tuottaa toivottuja tuloksia. Vaaleihin on alle vuosi ja niissä on paljon pelissä. Jämsällä on edelleen kaikki mahdollisuudet olla kadehdittavan vetovoimainen ja monipuolinen teollisuus- ja matkailukeskus kahden yliopistokaupungin välissä, mutta se ei tapahdu itsestään vaan vaatii kovaa työtä.
Onko meistä siihen?
- Aki Lemmetyinen -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti