Vuosikausia on vellottu kriisitietoisuudessa ja vaikuttaa siltä, että lakipiste on saavutettu. Kriisitietoisuutta tärkeämpää on positiivinen tulevaisuudenusko. Vaikka on hyvä olla selvillä talouden tilasta, niin liiallinen ”kriisitietoisuus” lamauttaa, eikä kannusta keksimään, toimimaan ja voimaan hyvin.
Vaikuttaa siltä, että kriisitietoisuus ja sen mukanaan tuoma kriittisyys ulottuu myös siihen, miten jämsäläiset suhtautuvat hyvinvointiyhteiskuntaan.
Jämsä kärsii legitimiteettivajeesta; uskotaan että olemme huonommassa jamassa, kuin oikeasti olemme.
Miten kriisitietoisuutta voisi sitten muuntaa positiiviseksi tulevaisuudenuskoksi?
Miten uskon tulevaisuuteen voisi palauttaa?
Siinäpä kysymyksiä kerrakseen.
Otin otteita - Keskisuomalainen 23.4.2024
"Jämsän talousnäkymät eivät ole ainoastaan huolestuttavat – ne ovat suorastaan kauhistuttavat."
"Niinpä Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helasteen viesti on lohduton: kaupunki on taloutensa kanssa kohtuuttomassa tilassa."
"Kaupunginjohtaja ja konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti pyörittävät tietokoneen näytöllä työkseen miljoonia. Vaikka miljoonia kuinka pyörittäisi, lopputulos näyttää ikävältä juuri nyt – ja vuosia eteenpäin."
Eihän tuo tulevaisuudenuskoa luo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti