Viime viikkojen sähkölaskut ovat olleet monelle suomalaiselle karua luettavaa. Pörssisähkön keskihinta on tammikuussa tuplaantunut viime vuoteen verrattuna, ja yksittäiset kymmenien senttien hintapiikit ovat tehneet saunomisesta ja pyykinpesusta luksusta. Fingridin asiantuntijoiden selitykset jäätävistä tuulivoimalan siivistä ja tyynistä pakkaspäivistä paljastavat sähköjärjestelmämme pelottavan haavoittuvuuden.
On kestämätön tilanne, että pohjoisessa maassa sähkön hinta karkaa käsistä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Meille on myyty tuulivoimaa ratkaisuna vihreään siirtymään ja halpaan energiaan. Nyt kuitenkin näemme, että kun pakkanen paukkuu ja yhteiskunta tarvitsee lämpöä, tuulivoima on kirjaimellisesti jäässä. Jos tuotantomuoto vaatii toimiakseen "oikeanlaista" säätä, se ei voi olla sähköverkkomme selkäranka ilman riittävää ja varmaa säätövoimaa.
Viime vuonna nautimme edullisesta sähköstä, mutta se taisi olla vain silmänlumetta. Nyt futuurit lupaavat helmikuulle jopa 14 sentin hintoja, mikä kertoo siitä, ettei kyse ole vain hetkellisestä häiriöstä. Sähkömarkkinoiden logiikka, jossa kallein tuotantomuoto määrää hinnan kaikille, tuntuu kuluttajan näkökulmasta epäreilulta – varsinkin kun sähkökattilat ja muu teollisuus lisäävät yöllistäkin kysyntää entisestään.
On kysyttävä, olemmeko rakentaneet sähköjärjestelmän, joka toimii vain kesäisessä myötätuulessa? Suomi tarvitsee säävarmaa perusvoimaa ja ratkaisuja tuulivoiman jäätymisongelmiin ennen kuin seuraava pakkasjakso tyhjentää kotitalouksien pankkitilit. Sähkön hinnan ei pitäisi olla säästä kiinni maassa, jossa talvi ei tule yllätyksenä kenellekään muulle kuin energiantuottajille.
