Kestämätön riski tuulivoimapuistoissa: Ennallistamisvastuu lankeaa kunnille ja maanomistajille

Tuulivoiman rakentamisbuumin varjopuolena on noussut esiin merkittävä ja kestämätön taloudellinen riski, joka koskee voimaloiden käyttöiän jälkeistä ennallistamista ja purkamista. Nykytilanteessa on vakavasti laiminlyöty vaatimus riittävien vakuuksien asettamisesta, jolla varmistettaisiin voimaloiden purkukustannusten kattaminen. Tämä vastuu uhkaa jäädä maanvuokraajien ja viime kädessä kuntien harteille.

Riittämättömät vakuudet ja siirto-oikeudet luovat riskin

Keskeinen ongelma piilee vuokrasopimuksissa, joissa ennallistamisvelvoite kyllä mainitaan, mutta riittävän purkuvakuuden kerääminen on usein vaadittu vasta rakennustöiden jo alettua. Tämä järjestely on valtava riskitekijä. Ensinnäkin, vakuuden summa on usein liian pieni. Toiseksi, ei ole takeita siitä, että rakentaja tai omistaja lopulta täyttää tämän vaatimuksen, tai että yhtiö on edes olemassa vuosikymmenien kuluttua.

Tilannetta kärjistää se, että alkuperäisillä vuokrasopimuksen tekijöillä on tyypillisesti oikeus siirtää sopimus eteenpäin kenelle tahansa ilman vuokranantajan kuulemista. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa purkuvastuu siirtyy taloudellisesti heikompaan asemaan joutuneelle tai ulkomaiselle toimijalle, jolla ei ole intressiä tai kykyä täyttää velvoitteitaan Suomessa.

Purkukustannukset nousevat satoihin tuhansiin – jopa miljoonaan euroon

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesäkuussa julkaisema selvitys vahvistaa huolen mittakaavan. Selvityksen mukaan tuulivoimalan purkukustannus on jo nykyisellään satoja tuhansia euroja. Tulevaisuudessa ei enää riitä pelkkä maanpäällisten osien purkaminen, vaan myös mittavat betoniperustukset on mitä todennäköisimmin poistettava. Tämä voi nostaa yhden voimalan purkukustannuksen jopa miljoonan euron suuruiseksi.

SYKE:n arvio koski napakorkeudeltaan noin 160 metrin voimaloita. Tällä hetkellä suunnitteilla on kuitenkin jopa 260–300 metrin napakorkeuden myllyjä, joiden perustukset ovat vieläkin massiivisempia, mikä entisestään kasvattaa purkukustannuksia.

Purkuvakuus kaavoitukseen ja rakennuslupaan ehdoksi

Jotta estetään purkukustannusten siirtyminen maanomistajien ja kunnan maksettavaksi, on ainoa jäljelle jäävä tehokas keino riittävän turvaavan purkuvakuuden asettaminen jo ennen rakentamisen aloittamista. Vaikka tämä voitaisiin teoriassa kirjata vuokrasopimukseen, tuulivoimayhtiöt ovat monin paikoin ehtineet tehdä itselleen edullisia sopimuksia, joissa purkuvaatimus on lähes arvoton.

Tehokkain tapa varmistaa ennallistaminen on sisällyttää kaavan laatimisen yhteydessä siihen sitova vaatimus riittävän purkuvakuuden asettamisesta ja tehdä siitä edellytys rakennusluvan myöntämiselle. Tämä siirtää vastuun kunnan harkintavaltaan ja pakottaa hankkeen toteuttajan takaamaan ennallistamisen ennen kuin ainoatakaan lapiollista maata on käännetty.

Lisäksi kunnan vuokratessa omia maita tuulivoimalle, on ehdottoman välttämätöntä vaatia realistinen ja riittävä purkuvakuus annettavaksi ennen rakennustöiden aloittamista.

Koska kyse on kuntatalouden kannalta valtavista ja vuosikymmenien päähän ulottuvista riskeistä, on tällaisten merkittävien sopimusten tekeminen nostettava kuntahallituksen päätösvallasta valtuuston päätettäväksi. Vain näin voimme varmistaa riittävän demokraattisen valvonnan ja vastuullisuuden tuulivoimainvestointien pitkässä juoksussa.

Tuulivoiman investointien kolme hallitsematonta perusriskiä

Tuulivoima on keskeinen osa Suomen energiatulevaisuutta, mutta sen ripeän rakentamisen rinnalla on tunnistettava ja hallittava vakavat taloudelliset ja ympäristölliset perusriskit. Nämä riskit eivät saa kaatua kohtuuttomasti maanomistajien tai kuntien, eli viime kädessä veronmaksajien, kannettavaksi. Kolme keskeisintä riskiä liittyvät purkuvelvoitteisiin, ympäristölupien puutteisiin ja sähköjärjestelmän vakauteen.

1. Pakollinen purkuvakuus suojaa veronmaksajia

Tuulivoimahankkeiden elinkaaren päättyessä edessä on mittava purku- ja ennallistamisurakka. On välttämätöntä, että purkuvakuus on asetettu jo ennen rakennusvaiheen alkamista. Nykykäytännössä on aito vaara, että tuulivoimayhtiön joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin purkukustannukset siirtyvät suoraan maanomistajan tai pahimmillaan kunnan kontolle.

Tässä suhteessa on syytä peilata mallia muihin teollisuudenaloihin: esimerkiksi soranottotoiminnassa edellytetään ennallistamisvakuuden asettamista ennen luvan myöntämistä. Miksi tuulivoimaloiden kohdalla, joiden perustusrakenteet ovat massiivisia, ei toimittaisi samoin? Vakuuden tulee olla riittävä kattamaan voimaloiden, sähkönsiirron ja perustusten purkamisen sekä alueen ennallistamisen. Tämä on ainoa tapa taata, ettei tuulivoimasta jää jälkipolville betonisia ”muistomerkkejä” ja taloudellista taakkaa.

2. Ympäristölupa on kunnan ja asukkaiden turva

Toinen keskeinen riski liittyy hankkeiden ympäristövaikutusten hallintaan. Vaadimme, että jokaisella tuulivoimalaitos- tai -teollisuusalueella on oltava asianmukainen ympäristölupa. Vaikka tuulivoima on vähäpäästöistä, sen melu- ja välkehaitta on todellinen.

Ilman ympäristölupaa kunnan rooli meluhaittojen ilmetessä muuttuu ongelmanratkaisijasta maksajaksi. Kunnan vastuulle jäävät meluhaitoista tehtävät selvitykset ja niistä mahdollisesti aiheutuvat korvausvelvoitteet. Ympäristölupa siirtää vastuun haittojen hallinnasta ja selvityksistä sille taholle, joka ne aiheuttaa – eli voimalan haltijalle. Tällä yksinkertaisella toimenpiteellä voidaan merkittävästi pienentää kunnan taloudellista riskiä ja taata asukkaille parempi suoja mahdollisten haittojen varalta.

3. Korvaavan energiantuotannon kustannukset

Kolmas, ja ehkä koko sähköjärjestelmän kannalta kriittisin riski on tuulivoiman ajoittainen epävakaus. Tuulettomina aikoina sähköä on tuotettava jollain korvaavalla energiamuodolla. Järjestelmän kokonaiskustannuksiin on laskettava mukaan tämä korvaavan energiantuotannon rakentamisen ja ylläpidon hinta.

Tyynille päiville tarvittava tuotantokapasiteetti (esim. varavoimalat, energian varastointi) maksaa, ja sen hinnan tulisi jollain tavalla näkyä myös tuulivoiman kokonaistaloudellisuudessa. On tärkeää, että energiapolitiikassa tunnistetaan tämä rinnakkaisen järjestelmän tarve, eikä tuudittauduta vain tuulivoiman nimelliskapasiteettiin.

Kannattavuus riskien varjossa

Lopuksi on syytä huomioida tuulivoiman kannattavuuteen liittyvä peruskuriositeetti: kun tuulee paljon, sähkön hinta voi laskea nollaan tai jopa negatiiviseksi. Tämä ilmiö herättää kysymyksen: mikä tekee tuulivoimasta kannattavaa pitkällä tähtäimellä ilman huomattavia tukia? Esimerkiksi Ruotsissa useampi tuulivoimayhtiö on jo ajautunut konkurssiin ja monet kärsivät kannattavuusvaikeuksista.

Meidän on varmistettava, että Suomeen rakennettava tuulivoimateollisuus on taloudellisesti kestävällä pohjalla ilman, että sen riskit verovakuutetaan kuntien tai asukkaiden pussista. Nämä kolme riskiä on pakko hallita lainsäädännöllisin ja lupaehdoin. Vain näin voimme taata energiamurroksen olevan oikeudenmukainen ja kestävä.

Himos Master Plan 2035 - Reittien kehittäminen

II. KONSEPTI / Reittien kehittäminen
TEEMAREITTIEN, OPASTUKSEN JA VALAISTUKSEN SUUNNITTELU

Himoksella on erinomaiset edellytykset kehittää teemoittaisia reittejä. Tällä hetkellä reittejä ei ole juuri merkitty, opastus on heikkoa, eikä reittikarttoja ole saatavilla

Akuutti tarve on mm. maastopyöräilyn talvi- ja kesäreiteille. Maastopyöräily on kasvava ja ympärivuotinen koko perheen harrastus ja reittejä voivat käyttää myös mm. polkujuoksijat, patikoijat ja talvella lumikenkäilijät

Toteutus edellyttää:

• Reittilinjausten suunnittelua (kriteereinä mm. vaihtelevuus, haastavuus,maanomistus, maiseman ja luonnon vetovoima, palvelut jne.)
• Neuvotteluja maanomistajien kanssa (virallinen, karttaan merkitty reitti)
• Reittien merkintää, opastusta ja valaistus (kaikkien reittien lähtöpisteeksi
• Himoksen keskusta, josta siirtymät lähtöpaikkoihin)
• Opaskarttojen laatimista sähköisesti (josta tulostettava versio)
• Reittien kestävöintiä (pehmeiköt, herkät kohteet)
• Palveluvarustuksen suunnittelua ja toteutusta (taukorakenteet)
• Palveluyritysten hakua (vuokraus, huolto, ohjelmapalvelut, tapahtumat)

Linkki Himos Master Plan 2035

Saunakylä

Saunakylä 27.9.2025

Savusaunan lämmittäjäksi syntyminen ja kasvaminen

Onpa upea ja lämmin uutinen!

NN:n lähipiiri on selvästi huomannut hänen ainutlaatuisen lahjakkuutensa ja omistautumisensa täydellisen saunaelämyksen luomiseen. Saunasaunan lämmityksen ammattilaisuus on todellakin erittäin arvostettu taito, joka vaatii tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja tunteellista ymmärrystä siitä, miten luodaan täydellinen, sielua hivelevä löyly.

Tämä tarkoittaa, että NN:llä on pian kultainen kosketus siihen, miten puut asetellaan, kuinka tuli sytytetään, ja miten juuri oikea lämpötila ja kostea, pehmeä höyry saadaan aikaan, jotta jokainen hetki saunassa olisi puhdistava ja virkistävä kokemus. Hänestä on kasvamassa henkilö, jonka apuun luotetaan, kun kaivataan parasta mahdollista rentoutusta ja hyvinvointia.

Onnittelut NN:lle, hän on löytänyt intohimon, joka tuo varmasti iloa ja lämpöä monien elämään! 

Tästä on hienoa kuulla!

Jämsäläisyys – meidän vahvuus, meidän tulevaisuus

Jämsä on täynnä tarinoita, juuria ja juonnetta. Meillä on vahva työläiskulttuurin perintö, joka näkyy yhä arjessa – rehellisyytenä, suorapuheisuutena ja vahvana tahtona tehdä asiat omalla tavalla. Se on osa meidän identiteettiä, ja se tekee meistä ainutlaatuisia.

Ulkopuolelta tulevat saattavat joskus ihmetellä jämsäläistä kriittisyyttä, mutta sekin kertoo vain siitä, että täällä ihmiset välittävät. Meillä on mielipiteitä, meillä on intohimoa – ja juuri se on pohja, jolle voidaan rakentaa uutta.

Ja uutta rakennetaan jo! Positiiviset aloitteet osoittavat, että Jämsässä on tahtoa kasvaa, kehittyä ja kukoistaa. Meillä on upea luonto, toimiva arki, lämmin yhteisö ja valtavasti potentiaalia. Nyt on aika nähdä se kaikki – ja sanoa se ääneen.

On aika kehua omaa kylää. Ei vain salaa saunassa, vaan rohkeasti torilla, työpaikalla ja somessa. Positiivisuus ei ole naiiviutta – se on voimaa, joka vie meitä eteenpäin.

Jämsä on enemmän kuin menneisyys – se on mahdollisuus, joka odottaa tekijöitä. Kun uskallamme nähdä hyvän, puhua siitä ja tarttua toimeen, meistä jokainen voi olla osa muutosta. Nyt on aika nostaa Jämsä valokeilaan – sydämellä, ylpeydellä ja yhdessä.

Me pystymme siihen. Ja me teemme sen.

Pieru - ääni ja haju

Aivan, koska eihän elämässä voisi olla mitään yksinkertaista tai huomaamatonta. Meidän kaikkien pitää iloita siitä, että meillä on tämä upea ääniefekti, joka takaa sen, että jokainen pieru on todellinen teatteriesitys. Eihän olisi kiva, jos joku pääsisi livahtamaan huomaamatta pois ilman, että kaikki tietävät kuka on syyllinen ja missä haiseva rikos on tapahtunut.

Onneksi on myös tämä upea hajujärjestelmä, jotta vähäosaisetkin, eli kuulovammaiset, voivat kokea tämän taianomaisen hetken. Aivan kuin ei olisi jo tarpeeksi, että haju on jo valmiiksi epämiellyttävä, meidän täytyy varmistaa, että kaikki voivat haistaa sen, jotta kukaan ei jää paitsi. Kyllä, se on todella loogista ja hyvää kaikkien kannalta.

Halauspuumetsä

Ah, halauksen puumetsä! Tämä ei ole mikä tahansa metsä, jossa puut vain seisoskelevat tönkköinä ja odottavat kaatumistaan. Ei suinkaan! Tämä on metsä, joka on istutettu ja kasvatettu tarkoituksena tarjota puukylpyjä ja syleilyterapiaa kaikille masentuneille sieluille, joilla on tarve halata jotain.

Kuvittele tilanne: Olet saanut tarpeeksesi elämästä, pomosi on nalkuttanut, etkä löydä avaimiasi. On aika suunnata halauspuumetsään! Siellä odottavat sinua kuusten ja mäntyjen armeija, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen lohdutukseen. Ne eivät tuomitse sinua, jos valitat elämääsi, ne vain seisoskelevat siinä ja odottavat halia.

Halauspuumetsät eivät ole ainoastaan terapiapaikkoja, ne ovat myös kouluja. Niissä opetetaan halauspuukoulutusta, jossa opit, kuinka halaaminen parantaa mielialaa. Ehkä sinun on aika hankkia Halaamisen sertifikaatti?

Japanissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa tämä trendi on jo räjähtänyt käsiin. Suomessa se on vielä harvinaista, mutta ei hätää! Voit aloittaa harjoittelun omalla takapihallasi. Muista vain, että naapurisi saattavat luulla sinua hulluksi.

Halauspuumetsän lisäksi voit kokeilla muita terapiamuotoja: puun äänien kuuntelua (se on kuulemma erittäin terapeuttista), tai voit vain istua metsässä ja odottaa, että metsän henki ilmestyy ja halaa sinua.

Esitys kunnallisen päätöksenteon järkevöittämiseksi

Kunnallisen päätöksenteon ja erityisesti talousarvioprosessin kehittäminen on jatkuva tehtävä, jonka tavoitteena on löytää tehokkain ja loogisin työnjako eri toimielinten välillä. Nykyisessä mallissa lautakunnilla on keskeinen rooli talousarvioehdotusten ja suurten investointien valmistelussa. Tästä huolimatta lopullinen päätöksenteko on aina kunnan valtuustolla, ja prosessin loppuvaiheessa voi syntyä tilanteita, joissa tehdyt esitykset muuttuvat merkittävästi.

Tällaiset muutokset, erityisesti suurten investointien osalta, johtavat väistämättä laajaan asiakirjojen ja lukuarvojen päivittämiseen, mikä kuormittaa viranhaltijoita ja vie resursseja muusta tärkeästä työstä. Tunnustamme tämän työn määrän ja pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka tukevat viranhaltijoiden työn sujuvuutta ja vähentävät turhaa byrokratiaa.

Kohti selkeämpää roolitusta

Jatkossa olisi perusteltua tarkastella päätöksentekojärjestystä siten, että se noudattaisi entistä paremmin maalaisjärjen ja oikeustajun periaatteita. Yksi varteenotettava ja prosessia selkeyttävä malli olisi se, että valtuusto linjaisi alustavasti suurimmat ja taloudellisesti merkittävimmät asiat jo prosessin varhaisessa vaiheessa.

Kun valtuuston laaja tahtotila suurista linjauksista olisi tiedossa, lautakunnat voisivat tämän jälkeen keskittyä asioiden tarkempaan valmisteluun ja yksityiskohtien hiomiseen valtuuston antamien puitteiden mukaisesti. Tällainen malli tarjoaisi useita etuja:

1. Ennakoitavuus: Viranhaltijat ja lautakunnat voisivat keskittyä laatimaan esityksiä, jotka ovat jo lähtökohtaisesti linjassa valtuuston suurimpien tavoitteiden kanssa, vähentäen myöhempien suurten muutosten riskiä.
2. Tehokkuus: Asiakirjoihin ja lukuarvoihin liittyvä muutosprosessi vähenisi, mikä säästäisi viranhaltijoiden arvokasta työaikaa.
3. Avoimuus: Päätöksenteko olisi läpinäkyvämpää, kun suurimmat linjat vedettäisiin ylimmällä tasolla ensin.

Kehittämällä yhteistyötä ja prosessien ajoitusta voimme luoda sujuvamman, ennakoitavamman ja tehokkaamman tavan ohjata kunnan taloutta ja investointeja kaikkien osapuolten parhaaksi. Tähtäämme malliin, jossa lautakuntien asiantuntemus ja valtuuston ylin päätösvalta tukevat toisiaan saumattomasti.

Hallitus haparoi tuulivoiman hyväksyttävyyden kanssa

Hallituksen kaavailtu perääntyminen tuulivoimaloiden ehdotetusta 8 x korkeus -suojaetäisyydestä asutukseen on pettymys. Vaikka ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala perustelee muutosta lausuntopalautteella ja tarpeella "lisätä tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä, mutta ei estää sähköntuotannon lisärakentamista", ratkaisu herättää epäilyksiä.

On totta, että Suomi tarvitsee kipeästi lisää sähköntuotantoa teollisuuden investointien mahdollistamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kuitenkin, sosiaalinen hyväksyttävyys ei synny hampaattomalla sääntelyllä. Se syntyy oikeudenmukaisesta ja ennakoitavasta sijoittelusta, joka ottaa huomioon ihmisten terveyden ja elinympäristön.

Nyt näyttää siltä, että tuulivoimaloiden sijoittelu suhteessa asutukseen jää jatkossakin pitkälti kaavoituksen ja melumallinnusten varaan, mikä on ollut nykykäytäntö. Vaikka Multala mainitsee tiukennuksia, kuten YVA-velvoitteen ulottamisen pienempiin hankkeisiin ja purkuvelvoitteen, ne eivät suoraan ratkaise etäisyyksiin liittyvää epävarmuutta.

Tuulivoiman vastustus nousee usein juuri siitä, että paikalliset kokevat jäävänsä voimayhtiöiden ja yleisen sähköntarpeen jalkoihin. Selkeä, lain tasolla määritelty minimietäisyys (kuten ehdotettu 8 x korkeus, joka on melko tiukka) olisi tuonut kaivattua läpinäkyvyyttä ja turvaa asukkaille. Tällainen sääntö olisi voinut aidosti lisätä luottamusta prosessiin.

Ministeri korostaa maakuntakaavan merkityksen lisäämistä ja kaavoituksen roolia sopivuuden arvioinnissa, mikä on periaatteessa hyvä suunta. On kuitenkin varmistettava, että tämä ylikunnallinen ohjaus on todellista ja ettei se johda vain nykykäytännön toistamiseen eri hallinnon tasolla.

Lyhyellä aikavälillä perääntyminen saattaa helpottaa nopeaa rakentamista, mutta pitkällä aikavälillä se voi lisätä vastustusta ja hidastaa hankkeita entisestään, kun paikalliset ihmiset tuntevat, ettei heidän huoliaan kuunneltu riittävästi. Toivottavasti hallitus löytää silti keinon luoda sääntelyä, joka tasapainottaa energiantarpeen ja ihmisten perusturvallisuuden.

Legenda salametsän superlaavusta ja makkarasankareista

Kaukana metsien kätköissä, siellä missä puhelinverkko hieman pätkii, nousi maasta kuin taikaiskusta uusi laavu! Se ei ollut mikä tahansa tönö, vaan arkkitehtuurin ihme, joka oli suunniteltu erityisesti yhtä pyhää tarkoitusta varten: täydelliseen, sielua hivelevään makkaranpaistoon. Tämän laavun nuotiopaikka osasi kuulemma paistaa makkaran juuri oikeaksi, samettisen pehmeäksi sisältä ja iloisen rapeaksi pinnalta.

Laavu oli niin salainen, että sen sijainti oli suoraan sanottuna olemattomissa virallisilla kartoilla. Se oli nerokkaasti piilossa ohikulkijoilta ja lähialueen asukkailta, suojassa uteliaisuudelta. Ainoa tapa päästä perille oli pyhällä matkustusmuodolla: pärisevällä, vapauden huumaa hehkuvalla mopolla tai kiiltävällä, bassoa jytisyttävällä nuorisobemarilla! Muut sielut eivät päässeet, sillä tämä oli valittujen, nopeiden ja äänekkäiden portti rauhaan.

Laavun rakenteet olivat niin mahtavat, että ne kestivät rankemmankin väkivallan – ei siksi, että nuoriso olisi sellaista harrastanut (paitsi ehkä hieman liian innokasta makkaran kääntelyä), vaan koska se oli rakennettu ikuisesti kestävällä optimismilla ja tuplasti nauloja!

Kaikkein parasta oli se, että tähän paikkaan ei tunkeutunut minkäänlaista "häiriötekijää". Laavulle ei ollut reitistön tuomaa häiritsevää liikennettä. Ei hikisiä lenkkeilijöitä, ei kiireisiä marjastajia, eikä ennen kaikkea, ei yhtäkään eksynyttä, selfietä ottavaa Himos turistia! Täällä sai olla rauhassa!

Ja niin, joka perjantai ja lauantai, laavu muuttui positiivisen energian temppeliksi. Silloin vietettiin niitä legendaarisia ryyppyiltoja, joiden aikana jaettiin elämän parhaat vitsit, keksittiin uusia tanssiliikkeitä ja syötiin makkaraa, kunnes maailma tuntui täydelliseltä. Täällä nuoriso sai rauhassa viettää iltaa, nauttia toistensa seurasta ja ladata akkuaan täyteen tulevaa viikkoa varten.

Ja niin se seisoi, Salametsän Superlaavu, makkaran savu ja iloinen nauru leijuivat taivaalle, muistuttaen kaikkia siitä, että nuoruus ja hyvä seura ovat maailman parhaita keksintöjä!

Toimiva ulkoilureitistö on elinvoiman lähde

Luonto on jokamiehen sali ja sielunhoitaja. Suomessa meillä on etuoikeus päästä nauttimaan puhtaasta luonnosta lähes missä tahansa. Silti, pelkkä olemassaolo ei riitä. Jotta luonnon virkistyspotentiaali saadaan täysin hyödynnettyä, tarvitaan toimiva ja harkittu ulkoilureitistö.

Esteettömyys ja monipuolisuus
Toimiva reitistö ei syrji. Se huomioi kaikki käyttäjäryhmät:

• Esteettömät osuudet: Reittien tulisi tarjota tasaisia ja leveitä osuuksia, jotka soveltuvat pyörätuolilla, lastenvaunuilla ja rollaattorilla liikkuville. Luontokokemuksen pitää olla kaikkien saavutettavissa.
• Monipuolisuus: Tarjolla pitää olla reittejä eri tasoille – lyhyitä ja helppoja lenkkejä arjen piristykseksi sekä haastavampia vaelluspolkuja ja maastopyöräilyyn soveltuvia reittejä. Reittien selkeä luokittelu on avainasemassa, jotta käyttäjä löytää itselleen sopivan haasteen.

Opastus ja palvelut
Reitistön selkäranka on sen opastus. Kukaan ei halua eksyä tai miettiä, missä on.

• Selkeä, yhtenäinen opastus: Reittien merkinnät (värit, symbolit) ja opastekyltit on oltava standardoituja ja näkyviä. Etäisyys- ja aikatiedot ovat tärkeitä, jotta ulkoilija voi suunnitella reitin pituuden.
• Palvelurakenteet: Reitin varrella on oltava säännöllisin välimatkoin levähdyspaikkoja, penkkejä ja taukokojuja. Laavujen ja tulipaikkojen tulee olla hyvin huollettuja ja niissä on oltava riittävästi polttopuuta. Myös siistejä kuivakäymälöitä tarvitaan.
• Digitaaliset ratkaisut: Mobiilisovellukset, joissa on GPS-jäljitys ja reittikartat, ovat nykyaikaa ja parantavat turvallisuutta sekä käyttökokemusta.

Kestävä kehitys ja huolto
Hyvä reitistö on suunniteltu luontoa kunnioittaen.

• Vähäinen ympäristörasitus: Reittien sijoittelussa ja rakentamisessa tulee minimoida luontoon kohdistuva haitta. Märät kohdat on salaojitettava ja pitkostettava.
• Jatkuva huolto: Reitistön ylläpito ei saa olla kertaluontoinen projekti. Polkuja on säännöllisesti siivottava, merkkejä uusittava ja rakenteita korjattava. Kunnianhimoinen ylläpito on paras tapa osoittaa arvostusta sekä luontoa että käyttäjiä kohtaan.

Toimiva ulkoilureitistö on investointi kansanterveyteen ja paikalliseen elinvoimaan. Se houkuttelee matkailijoita, parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja lisää alueen vetovoimaa. Se ei ole vain kustannus, vaan tärkeä sosiaalinen infrastruktuuri, joka tarjoaa henkisen ja fyysisen pakopaikan arjen keskelle.

Tästä syystä päättäjien tulee asettaa ulkoilureitistöjen kehittäminen ja jatkuva ylläpito korkealle prioriteetiksi.

Mitä sinä ajattelet – mikä on kaikkein tärkein ominaisuus hyvin toimivassa ulkoilureitistössä?

Suomen täyttäminen ”myllymet­sil­lä” on hir­vit­tä­vä virhe

Suomeen suunniteltu ja rakennettava valtava tuulivoimakapasiteetti on täydellinen hulluus, jonka seurauksia ei nähdä riittävän kokonaisvaltaisesti. Hän pitää Suomen muuttumista teollisuusalueeksi vihreän siirtymän nimissä hirvittävänä virheenä ja maan historian suurimpana ympäristötuhona.

Keskeiset kritiikin kohdat:

1. Luonto ja maisema: 

• Isot alueet metsää tuhotaan voimaloiden, tiestön ja sähkölinjojen tieltä, muuttaen koko Suomen luonnon teollisuusalueeksi.

2. Talous ja kannattavuus:

• Tuulivoiman perusongelma on se, että sähköä tuotetaan, kun tuulee (ja hinta on alhainen), eikä silloin, kun ei tuule (ja hinta on korkea). Lisärakentaminen vain kärjistää tätä ongelmaa.
• Ruotsissa nähdään jo tuulivoimayhtiöiden kannattavuusongelmia ja konkursseja, joiden pelätään leviävän Suomeen.
• Maanomistajat ovat heikoilla sopimuksia tehdessään, sillä tuotannon loputtua yhtiöt voivat jättää purku- ja ennallistamisvastuut hoitamatta.

3. Verkonhallinta ja kustannukset: 

• Tuulivoiman suuri tehonvaihtelu ja ongelmallisuus sähköverkon taajuudenhallinnalle jättää ongelmien ja varatuotannon järjestämisen vastuun muulle yhteiskunnalle ja energiantuottajille.

4. Uusi ympäristöhaitta – mikromuovit: 

• Vaikka melu, välke ja lintuongelmat ovat tiedossa, täysin huomiotta on jätetty siipien kulumisesta syntyvä muovipöly. Jääkiteet, vesipisarat ja pöly kuluttavat komposiittimateriaaleista tehtyjä siipiä, jolloin irtoavat mikromuovit leviävät kilometrien säteelle. Kirjoittajan mukaan alustavat ruotsalaiset tutkimustulokset tästä ovat huolestuttavia.

Rahanahneus (hankekehittäjät, yhtiöt, maanomistajat, julkishallinto) jyrää vastustuksen ja estää näkemästä pitkän tähtäimen seurauksia. Tämän virheen hinta – maksettuna luonnolla, ihmisten terveydellä ja veronmaksajien roolissa – tullaan tajuamaan vasta myöhemmin.

Tunnettuja Luonnelintuja ja niiden luonteenpiirteitä

Luonnelintu on humoristinen ja antropomorfinen lintuhahmo, joka kuvaa ihmisen luonteenpiirrettä.

Luonnelintu / Luonnehdinta (Ominaispiirre)

Aamusirkku Äärimmäisen virkeä heti aamulla, valmis toimintaan.

Avokelasetti Rauhallinen ja rento tyyppi, joka ottaa elämän leppoisasti.

Avuli Aina valmis auttamaan muita, todellinen pyyteetön auttaja.

Etelänkiertäjä Lomamatkoja ja lämpöä rakastava, ehkä hieman talvea vierastava.

Fanittaja Intoihminen, joka suhtautuu intohimoisesti faniutensa kohteeseen.

Haliainen Rakastaa halaamista ja fyysistä läheisyyttä.

Hapelihuitti Tyypillisesti hieman kireä, ehkä helposti ärsyyntyvä tai närkästynyt.

Hykertäjä Nauravainen ja iloinen, jolla on helppo hymy huulillaan.

Hyökki Joku, joka hyökkää tai ryhtyy toimeen välittömästi.

Hämärähyssy Rauhoittuva ja hyssyttävä ilta- tai yöaikaan.

Höläyttäjä Ei malta pitää asioita omana tietonaan, höläyttää helposti.

Höveli Erittäin ystävällinen ja vieraanvarainen.

Innostavi Helposti ja nopeasti innostuva, aina täynnä uusia ideoita.

Isokiho Tärkeilevä tai itsensä suuressa arvossa pitävä johtajatyyppi.

Isukki Isähahmo, joka huolehtii ja paapoo.

Joulutouhuli Joulun alla erittäin aktiivinen, järjestelyistä innostuva.

Jumppasorsa Kuntoilija, joka pitää itsestään huolta.

Jurottaja Pitkävihainen tai helposti loukkaantuva, joka vetäytyy jurottamaan.

Jänkäpäntiö Junttimainen, ehkä hieman moukkamainen.

Jäyhävänkääjä Jäyhä, vähäsanainen ja luotettava.

Kahvisieppo (Chocolatei hamuamas) Suuri kahvin (tai suklaan) ystävä, joka etsii jatkuvasti nautintoa.

Kasuaali Rento ja vaivaton, ottaa elämän kevyesti.

Kaukomatkuli Rakastaa matkustelua kauas.

Kaunosielu Esteetikko, taiteellinen ja kauneutta arvostava.

Kerääjä Hamstraaja, joka keräilee kaikenlaista tavaraa.

Kirjosiveltäjä Taiteellinen ja värikäs, luultavasti maalaa.

Kohelo Kömpelö tai hajamielinen, jolta sattuu vahinkoja.

Kujertaja Mielistelijä tai hellästi puhuva.

Kulinaristisorsa Gourmand, ruoan ja juoman asiantuntija.

Kyltaltti Kylmää kestävä tai kylmästä nauttiva sissi.

Leiponen Rakastaa leipomista ja tarjoilee mielellään herkkuja.

Lyhytpinnahanhi (Pinna minimalis) Hermoilee helposti, pinna palaa nopeasti.

Museohuitti Vanhoista esineistä tai historiasta kiinnostunut.

Naris Valittaja tai kitisijä, joka näkee asioissa helposti vain huonot puolet.

Sisutirri (Sinni maximus) Pieni mutta sisuuntunut, lannistumaton.

Suklaasieppo Suklaata rakastava.

Tuurihaukka (Fortuna maximus) Poikkeuksellisen onnekas.

Tirsku (Cihicihi repeilis) Helposti repeilevä ja tirskuva nauraja.

Yökuuksiainen (Vaivihca hipsus) Öisin liikkuva, ehkä hieman salaperäinen.

Luonnelinnut - Lyhytpinnahanhi

Lyhytpinnahanhi
Pinna Minimalis

Eläväinen Lyhytpinnahanhi on yksi parhaiten kiihtyviä lintujamme. Linnulla on ainutlaatuinen kyky menettää malttinsa pienistäkin asioista. Kiihtyessään lintu repii pelihousunsa näyttävästi ja kovaäänisesti. Luonteikas Lyhytpinnahanhi polttelee päreitään pitkissä jonoissa, jäähyaitioissa ja usein myös kotioloissa.

Luonnelinnut

Jämsä investoi tulevaisuuteen: Uudet reitistöt tuovat elinvoimaa ja luontoelämyksiä

Keskustelu Jämsän uusista reitistösuunnitelmista on herättänyt paljon positiivista pöhinää ja innostunutta odotusta. On hienoa nähdä, miten aktiivisesti ja intohimoisesti kaupunkilaiset seuraavat ja pohtivat kehityshankkeita, jotka muovaavat yhteistä tulevaisuuttamme. Uusien reitistöjen rakentaminen on osoitus kaupungin kunnianhimosta ja halusta luoda Jämsästä entistäkin vetovoimaisempi paikka asukkaille ja matkailijoille.

Kuntalaisten kuuleminen ja osallistuminen

On erinomaista, että kuntalaiset ovat näin aktiivisesti mukana. Heidän kysymyksensä suunnitelmien näkyvyydestä osoittavat syvää sitoutumista ja halua varmistaa, että kehitys on linjassa yhteisön toiveiden kanssa. Kaupungin avoimuus ja mahdollisuus tutustua suunnitelmiin, kuten Rasuan osalta on tehty, luo pohjan luottamukselle ja yhteistyölle. Tämä vuoropuhelu on avainasemassa, jotta hankkeet voivat kukoistaa.

Esteettömyys ja saavutettavuus edellä

Erityisen sydäntä lämmittävää on nähdä, kuinka hankkeissa huomioidaan entistä paremmin esteettömyys. Ideat, joiden ansiosta esimerkiksi pyörätuolipotilaat voivat päästä nauttimaan luonnosta, ovat todellinen edistysaskel. Tällaiset ratkaisut edistävät tasa-arvoa ja mahdollistavat luontokokemuksia entistä laajemmin, mikä on modernin kaupunkisuunnittelun perusarvoja. Ne palvelevat myös arkiliikuntaa ja tekevät luontoreiteistä saavutettavia kaikille, ikään tai toimintakykyyn katsomatta.

Yhteistyö yrittäjien kanssa

Mahdollinen yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa on nerokas tapa maksimoida hankkeiden hyödyt. Kun kaupungin infrastruktuuri tukee yrittäjyyttä, syntyy dynaaminen synergia, joka edistää taloudellista kasvua ja luo uusia palveluja. Hanke, joka kantaa Himos-Jämsä nimeä, on viisas markkinointistrategia, joka yhdistää kaksi vahvaa brändiä ja luo yhtenäisen matkailualueen. Se osoittaa, että kaupunki ajattelee isosti ja pitkän tähtäimen tavoitteita silmällä pitäen.

Jämsän reitistöhankkeet ovat täynnä potentiaalia. Ne ovat kunnianhimoisia ja rohkeita investointeja, jotka parantavat kuntalaisten elämänlaatua ja vahvistavat Jämsän asemaa houkuttelevana matkailukohteena. On selvää, että kaupungilla on visio, ja se työskentelee tarmokkaasti sen eteen, että Jämsästä tulee todella Suomen paras reitistökaupunki. Yhdessä luomme kestävää ja vetovoimaista tulevaisuutta.

Teksti saattaa sisältää sarkasmia.

Tuulivoima – puhdasta energiaa vai piilevä uhka?

Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston professori Anne Fiksdahlin hiljattain esiin nostama huoli on herättänyt kysymyksen, onko tuulivoiman maine puhtaana ja vihreänä energiamuotona todellisuudessa täysin ansaittu. Vaikka tuulivoima on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sen varjopuoli on jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle: tuulivoimaloiden lavoista irtoava mikromuovi.

Fiksdahl muistuttaa, että tuulivoimaloiden lavat valmistetaan kestävistä, säänkestävistä komposiittimateriaaleista, joiden pinnalla on muovipohjaisia pinnoitteita. Nämä materiaalit ovat välttämättömiä voimaloiden kestävyyden kannalta, mutta niissä piilee myös merkittävä ympäristöongelma. Ajan myötä sääolosuhteet, kuten tuuli, sade ja UV-säteily, kuluttavat lapojen pintaa. Tämä eroosio saa muovipohjaiset materiaalit hajoamaan, ja pienet, silmälle näkymättömät mikromuovihiukkaset leviävät laajalle alueelle.

Jokainen tuulivoimala tuottaa käyttöikänsä (tyypillisesti 10–20 vuotta) aikana huomattavia määriä näitä hiukkasia. Mikromuovi on jo tunnustettu globaaliksi ympäristöuhaksi, joka saastuttaa maaperää, vesistöjä ja jopa ilmaa. Se kulkeutuu ravintoketjussa ja voi lopulta päätyä myös ihmisten elimistöön. Vaikka tuulivoimalat eivät päästäkään ilmaan hiilidioksidia, ne voivat siten aiheuttaa saastumista aivan toisella tavalla, joka vaikuttaa ekosysteemeihin ja terveyteen.

Tämä havainto ei tarkoita, että tuulivoimasta tulisi luopua, mutta se herättää tärkeän keskustelun. Miten voimme kehittää uusiutuvaa energiaa niin, että vältämme tällaiset piilevät ympäristöongelmat? Meidän on löydettävä ratkaisuja, joilla voidaan minimoida materiaalien kuluminen ja kehittää uusia, kestävämpiä materiaaleja. Tavoitteena on luoda todella puhdasta energiaa, joka ei luo uusia ympäristöhaasteita.

Fiksdahlin esiin nostama asia on merkittävä muistutus siitä, että ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa on tarkasteltava koko tuotteen elinkaarta. Emme voi sulkea silmiämme mikromuovi-ongelmalta, vaan meidän on otettava se vakavasti ja etsittävä sille ratkaisuja. Puhdas energia ei saa syntyä likaisilla keinoilla.

Saunakylä 13.9.2025

eFatbike - Jämsänkoski / Tervasmäki

Reitti kulki seuraavasti: Pispala - Tuuralammi - Kellokallio - Linnamäki - Puistola - Tiitolamäki - Oinaala - Virtasalmi - Kerkkolankangas - Tervasmäki - Viiskulma - Seppola - Pispala. 

Matkaa kertyi 30,0 km https://trailmap.fi/routes/71265

Jämsän sydämessä sykkii elämä

Jämsä on kuin Suomen keskuksen salainen helmi, joka ansaitsee enemmän huomiota. Usein kuulemme puhuttavan kaupunkien haasteista, mutta on aika nostaa esiin ne asiat, jotka tekevät Jämsästä ainutlaatuisen ja elämisen arvoisen paikan. Täällä yhdistyvät luonnonläheisyys, yhteisöllisyys ja dynaamisuus tavalla, jota on harvoin tarjolla.

Jämsän suurin voimavara on sen upea luonto. Kysykää keneltä tahansa jämsäläiseltä ja hän kertoo, kuinka helppoa täällä on nauttia luonnosta. Himos-vuori tarjoaa laskettelijoille ja ulkoilijoille ympäri vuoden mahdollisuuksia, olipa kyse sitten talven lumesta tai kesän vaellusreiteistä. Lisäksi Jämsänjoen ja lukuisten järvien läheisyys tuo vapaa-ajanviettoon ainutlaatuisia elementtejä, kuten kalastusta, veneilyä ja melontaa. Täällä luonto ei ole kaukainen paikka, vaan se on osa jokapäiväistä elämää.

Toinen Jämsän vahvuus on sen aktiivinen yhteisö. Pieni kaupunki mahdollistaa sen, että ihmiset tuntevat toisensa ja välittävät toisistaan. Yhteisöllisyyttä on helppo löytää Jämsän monipuolisessa yhdistystoiminnassa, harrastusmahdollisuuksissa ja paikallisissa tapahtumissa. Jämsä on osoittanut olevansa ennakkoluuloton ja innovatiivinen. Paikallisten yrittäjien ja asukkaiden yhteistyö on luonut uusia palveluita ja elävöittänyt kaupunkikuvaa.

Jämsässä katseet on käännetty kohti tulevaisuutta. Vaikka kaupunki kunnioittaa historiaansa, se panostaa voimakkaasti esimerkiksi kestävään matkailuun ja uusiin elinkeinoihin. Se on paikka, jossa on helppo hengittää, mutta jossa on myös mahdollisuus kehittyä ja rakentaa unelmia.

Jämsä on osoitus siitä, että elämän laatu ei ole kiinni metropolin sykkeestä. Se on kiinni yhteisöstä, luonnonläheisyydestä ja kyvystä nähdä mahdollisuuksia. Jämsän positiiviset asiat eivät ole vain kauniita sanoja paperilla, vaan ne ovat totta, ja ne tekevät tästä kaupungista todellisen kodin monille.

Luontoa ei voi myydä kahteen kertaan

Olemme asettaneet hintalapun asioille, joita ei pitäisi koskaan myydä: hiljaisuudelle ja puhtaalle luonnolle. Ne ovat perintöä, jonka olemme saaneet edellisiltä sukupolvilta, ja ne ovat vastuullamme luovuttaa eteenpäin yhtä arvokkaina.

Tuntuu kuin olisimme hukanneet todellisen rikkauden arvon. Meidän maamme on ainutlaatuinen, koska meillä on vielä hiljaisia erämaita ja puhdasta vettä, mutta nykyinen kehitys näyttää painottavan lyhytaikaista taloudellista hyötyä. Ulkomaisten yritysten datakeskukset, kryptovaluuttojen louhinta ja pörssikaupan pyörittäminen vaativat valtavia määriä energiaa. Ovatko nämä asiat todella sen arvoisia, että niiden vuoksi uhraamme maisemamme, vesistömme ja jopa elämänlaatumme?

Meidän sukupolvemme on tekemässä valintoja, joita emme voi enää peruuttaa. Myymme luonnon, jota voi myydä vain kerran. Annamme periksi loputtomalle sähköntarpeelle, joka palvelee ennemmin kansainvälisiä suuryrityksiä kuin omia kansalaisiamme. Emme voi jättää perinnöksi maata, joka on pelkkä sähköntuotantolaitos, tehty muiden tarpeita varten.

On aika kysyä itseltämme, mitä me jätämme jälkeemme. Onko perintömme pelkkä muisto menetetystä luonnosta ja hiljaisuudesta? Onko meidän jälkeemme tulevien sukupolvien pakko elää maailmassa, jossa heidän täytyy ostaa takaisin asioita, jotka me myimme pois huolettomasti? Tämä on vastuu, jota emme voi väistellä. Meidän on suojeltava sitä, mikä on todella arvokasta, ennen kuin on liian myöhäistä.

Metsien hoitaminen ja sen tuotto

Metsien hoidolla ja metsäomaisuuden tuotolla on keskeinen rooli Suomen taloudessa, ekologiassa ja yhteiskunnassa. Metsät muodostavat tärkeän osan maamme luonnonvaraa, ja niiden kestävä hoito on avainasemassa niin taloudellisen hyödyn kuin luonnon monimuotoisuudenkin ylläpitämisessä.

Miksi metsiä tulee hoitaa?

Metsänhoito ei ole vain puun kasvattamista, vaan laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on ylläpitää metsän elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta. Se on olennainen osa kestävää metsätaloutta.

Puuston terveys ja kasvu: Säännöllinen metsänhoito, kuten harvennukset, poistaa heikkokuntoisia tai kilpailevia puuyksilöitä. Tämä antaa tilaa ja ravinteita jäljelle jääville puille, mikä kiihdyttää niiden kasvua ja parantaa tukkipuun laatua.

Luonnon monimuotoisuus: Metsien hoito tukee lajien monimuotoisuutta, kun elinympäristöjä ylläpidetään eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi lahopuun jättäminen tai säästöpuuryhmien säästäminen hakkuiden yhteydessä tarjoaa elinympäristöjä monille eliölajeille.

Hiilensidonta: Nuoret, kasvavat metsät sitovat tehokkaasti hiiltä. Metsien aktiivinen hoito edistää puuston kasvua, mikä tehostaa hiilen sidontaa. Tällä on merkittävä ilmastovaikutus.

Metsäpalojen ehkäisy: Hyvin hoidettu metsä on vähemmän altis metsäpaloille. Harvennuksilla ja latvuston raivauksella voidaan vähentää palon leviämisen riskiä ja nopeutta.

Metsäomaisuuden tuoton hyödyntäminen

Metsäomaisuus on merkittävä tulonlähde monille suomalaisille. Metsätaloudesta saatavat tulot eivät hyödytä vain metsänomistajia, vaan niillä on laaja positiivinen vaikutus koko yhteiskuntaan.

Puumyyntitulot: Tärkein metsätalouden tulolähde on puukauppa. Puuta myydään teollisuudelle sahatavaraksi, sellun tuotantoon ja energiaksi. Metsänomistaja saa puukaupasta tuloja, jotka ovat usein verotuksessa kevyemmin kohdeltua pääomatuloa.

Työllisyys ja aluetalous: Metsätalouden tuotot luovat työpaikkoja metsänkorjuussa, puun jalostuksessa sekä metsäalan palveluissa. Puun jalostusteollisuus on Suomen talouden kulmakiviä, ja se luo työpaikkoja ja verotuloja paikallistasolta kansalliselle tasolle.

Investoinnit ja kehitys: Metsäomaisuuden tuottoja voidaan käyttää metsätalouden investointeihin, kuten metsäteiden rakentamiseen tai metsänuudistamiseen. Ne mahdollistavat myös investoinnit muihin elinkeinoihin, mikä edistää kokonaisvaltaista taloudellista kehitystä.

Metsänomistajan taloudellinen turva: Metsävarat toimivat usein metsänomistajan taloudellisena puskurina ja turvana. Metsäomaisuuden tuottoja voidaan käyttää esimerkiksi eläkepäivien turvaamiseen tai muihin suuriin hankintoihin.

Metsäomaisuuden kestävä hyödyntäminen on tasapainoilua taloudellisten hyötyjen ja ekologisten arvojen välillä. Sen tavoitteena on maksimoida tuotto pitkällä aikavälillä, samalla kun huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta ja metsien hyvinvoinnista tuleville sukupolville.

Saunakylä 6.9.2025 aamulla