Ajatuksia ja faktaa liikuntahallista

Jämsän kaupungin Paunun liikuntahallin rakennussuunnitelmat etenevät, mutta hankkeen toteutettavuus herättää kysymyksiä kaupungin taloudellisessa tilanteessa. Vaikka suunnitteluun on varattu 100 000 euroa ja kaavoitus on käynnistetty, useita ratkaisevia päätöksiä on vielä tekemättä.

Liikuntahallin tilannekatsaus

Paunun alueelle sijoitettavaksi suunnitellun liikuntahallin paikkaa tutkitaan parhaillaan, mutta sijainnista ei ole vielä tehty demokraattista päätöstä.  Taloussuunnitelmassa rakentaminen on ajoitettu vuodelle 2026, mutta kyseisen vuoden talousarviossa hankkeen rahoitus on vielä avoin. Tämä on merkittävä huomio, sillä hallin rakentamisen indikaatio on alustava, eikä se takaa hankkeen toteutumista.

Talousvaikutukset ja haasteet

Jämsän kaupungin taloudessa on tällä hetkellä noin 3 miljoonan euron tasapainotustarve. Tämä tarkoittaa, että kaupungin on löydettävä keinoja säästää tai lisätä tuloja kattamaan alijäämä. Uuden liikuntahallin rakentaminen lisäisi kaupungin vuosittaisia poistoja arviolta 250 000 eurolla. Poistot ovat kirjanpidollinen erä, joka heijastaa omaisuuden arvon alentumista ajan myötä, ja ne vaikuttavat suoraan kaupungin tuloslaskelmaan lisäämällä menoja.

Taloudellinen harkinta

Edellä mainitut talousluvut nostavat esiin perustavanlaatuisen kysymyksen: onko Jämsällä varaa investoida Paunun liikuntahalliin juuri nyt? Kun kaupungin taloudessa on jo ennestään tasapainotustarve, suuri investointi, joka lisäisi vuosittaisia kuluja merkittävästi, voi asettaa kaupungin talouden entistä suuremmalle paineelle. Päätöksentekijöiden on punnittava tarkasti liikuntahallin hyötyjä ja niistä koituvia kustannuksia suhteessa kaupungin kokonaistalouteen ja muihin investointitarpeisiin.

Maaseutu ja varakkaat

Maaseudusta on vähitellen tulossa varakkaiden yksinoikeus. Tämä johtuu pankkien kiristyneestä asuntolainapolitiikasta, joka on seurausta kaupungistumisesta.

Ydinongelma

Pankit arvioivat lainapäätöksiä tehdessään asunnon tai tontin jälleenmyyntiarvoa. Kaupungistumisen myötä maaseudun asuntojen arvo laskee, minkä vuoksi pankit eivät enää pidä niitä riittävinä vakuuksina lainoille. Tämä vaikeuttaa lainansaantia erityisesti nuorille perheille, joilla ei ole vielä kertynyt muuta omaisuutta.

Seuraukset

Tämä kehityskulku luo noidankehän:

• Maaseutu tyhjenee, kun ihmiset eivät saa lainaa ja pysty ostamaan tai rakentamaan sinne.
• Maaseudun asuntojen arvot laskevat entisestään, mikä vaikeuttaa lainan saantia jatkossa.
• Myös maaseututaajamien taloyhtiöt kärsivät tyhjenevistä liiketiloista ja pienenevistä vuokratuloista, mikä voi johtaa konkurssiin.

Tämä kehitys on ongelma paitsi niille, jotka haluaisivat asua maalla, myös Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Tyhjentyvä maaseutu heikentää tieverkostoa ja palveluja sekä vähentää kansalaisten mahdollisuutta tehdä havaintoja ja ilmoituksia viranomaisille. Lopulta maaseudulle jäävät asumaan vain ne, joilla on riittävästi varallisuutta ostaa asunto ilman pankkien tiukkoja vakuusvaatimuksia.