Koitti syksyn pimeys ja sateet. Kesällä virkeät naapurini häipyivät loppusyksystä näkyvistä. Ketään ei talvella juurikaan näe ja koronakaan ei juuri näkemistä edistä.
Olen vakavasti epäillyt, että naapurini ovat niin sanotussa talvihorroksessa. Saattavat hetken olla viretilassa, kun ulko-ovista kipaisevat autoihinsa ja menevät pikaisesti käymään ruokakaupassa. Sen jälkeen horrostila taas jatkuu sen kauppareissun jälkeen. Ilmeisesti jotain elämä on kuitenkin olemassa, koska naapureiden ikkunoista näkyy valoja. Liikkeen havaitseminen on vaikeampi juttu, koska en ole kyttääjäsorttia.
Huhtikuun puolivälin jälkeen talviunikausi loppuu ja vireys kasvaa merkittävästi. Ihmiset heräävät horroksistaan. Tapahtuu aivan merkittävä muutos. Ihmiset tulevat ulos taloistaan. Pihoille, turuille ja toreille syntyy elämää.
Ihmiseläiselläkin on näköjään ja melkein todistetusti talvihorroksen tapainen olotila.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti