perjantai 26. helmikuuta 2021

Muistutus kuulutukseen: Koeluonteinen toiminta / Lasivillan hyödyntäminen latupohjarakenteessa

MUISTUTUS 26.2.2021

Jämsän kaupunki
Ympäristölautakunta
ymparisto@jamsa.fi

Jyrki Kokko
Pispalantie 5
42100 Jämsä
040 547 7836
jyrki.kokko@gmail.com

Muistutus kuulutukseen: Koeluonteinen toiminta / Lasivillan hyödyntäminen latupohjarakenteessa / Jämsän kaupunki, diaari numero 2176/2020.


Lasivilla tulee kuulutuksen liitteenä olevan tiedon mukaan Isoverin tehtaalta. Saamani tiedon mukaan operoija kuljettaa jätteen Metsä-Kivelään GRK:lle. Operoija siis kuljettaa jätevillan tehtaalta erääseen eteläsuomalaiseen kaupunkiin ja sen jälkeen se tuodaan Jämsään.

Tehtaalla lähtiessä puhdas villa on ns. kirkkaan keltaista. Latupohjarakenteesta otettujen näytteiden perusteella jätevilla on selkeästi kontaminoitunut eli likaantunut. Tehtaalta lähtiessä jätevilla on puhdasta rejektiä, mutta sen saapuessa Metsä-Kivelään se on selvästi kontaminoitunutta.

Ympäristön kannalta tärkeintä on, että selvitetään, missä kuljetuksen vaiheessa jätevilla kontaminoituu.

Ympäristön kannalta tärkeintä on, että selvitetään, mitä ovat lasivillaan joutuneet epäpuhtaudet. Jätevillasta otetut valokuvat 2 kpl ovat muistutuksen lopussa. (kuva 1 ja 2)

Hakemuksessa on mainittu jostain syystä maarakentamisen erityskerroksena Finnfoam INFRA levy. Tällä hakemuksessa olevalla tiedolla ei ole mitään tekemistä jätevillan lämmöneristävyyden kanssa. Perusteluina on, että materiaalit oleellisesti ja merkittävästi poikkeavat toisistaan.

Fysikaalisesti yleisesti tiedetään, että villan lämmöneristävyys perustuu sen sisällä olevaan ilmaan, joka toimii eristeenä. Maarakentamisessa villa painuu kasaan ja ilma poistuu sekä sen lämmöneristävyys katoaa. Syksysateiden jälkeen läpimärkä jätevillan lämmöneristävyys on kyseenalaista. Lisäksi hakemuksessa ei ole esitetty tutkimustuloksia jätevillan lämmöneristävyydestä maarakentamisessa.

Jätettä sijoitetaan maaperään, vaikka ei ole todennettu jätevillan fysikaalista lämmöneristävyyttä tutkimustuloksin maarakentamisessa.

Jätevillaa voidaan pitää uusiomateriaalina vasta laajojen ja vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen. Tällaisia tutkimuksia ei ole tehty. Liikennevirastossa uusiomateriaalien materiaalihyväksyntä ja tuotantokäyttö on yli 3 vuoden projekti. Prosessi alkaa laboratoriokokeilla. Sitten se jatkuu vaiheilla, ympäristöselvitys, ympäristöluvitus, koerakennuslupahakemus, koerakenne, materiaalihyväksyntähakemus, tuotantokäyttö ja lopullinen ympäristöluvitus. (kuva 3)

Jätevilla ei ole saanut uusiomateriaalin materiaalihyväksyntää.

Oleellisena tietona tässä on tämän kuulutuksen kanssa, että materiaalin eli jätevillan haitta-aineiden pitoisuuksia ja liukoisuutta ei ole esitetty laisinkaan, eikä ilmeisesti niitä ole edes tutkittu. Hakemuksessa on esitetty vain puhtaan Isoverin lasivillan tietoja, mutta ei kontaminoituneen jätevillan.

Ympäristön kannalta on myös tärkeää tietää juuri tämän jätevillan haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuustutkimusten tulokset. Sellaisia ei ilmeisesti ole olemassa, koska niitä ei ole esitetty hakemuksessa.

Tämä koeluoteinen toiminta on ilmeisesti tarkoitus jatkua muualla päin Jämsää isommassa mittakaavassa. Isoveriltä saadun tiedon mukaan jätettä ei heiltä juurikaan synny. Laskelmani mukaan jätevillaa tullaan käyttämään 2500-3000 kiintokuutiometriä (tiivistetty, ei ilmaa). Irtokuutioina tämä on arvioni mukaan 6000-8000 irtokuutiometriä (sisältää ilmaa). Tällaisen määrän on oltava purkuvillaa, koska Isoverin tehtaalta ei tuollaisia määriä synny. Purkuvillan epäpuhtaudet ovat suuri riski ympäristölle. Eli kuinka ympäristön kannalta taataan jokaisen jätevillaerän puhtaus.

Ympäristön kannalta on tärkeä tietää, miten taataan jätevillan jokaisen kuljetuserän puhtaus.

Lisäksi on jäänyt epäselväksi, miksi jätteeksi luokiteltua jätevillaa laitetaan maaperään. Ajava voima tällaiselle jätevillan hautaamiselle Jämsään on jäänyt epäselväksi.


Jämsässä 26.2.2021

Jyrki Kokko


LIITTEET
Kuva 1 jätevillanäyte 1
Kuva 2 jätevillanäyte 2
Kuva 3 Liikennevirasto, uusiomateriaalien tuotantokäyttö


KUVA 1


KUVA 2


KUVA 3

Ei kommentteja: