Ajatuksen kulku menee seuraavasti. Osasta tehdyistä päätöksistä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen (HO). Toimielimen päättämästä asiasta valitetaan asianomaisen toimesta. Hallinto-oikeus tutkii ja pyytää kaupunkia antamaan lausunnon valitukseen.
Melkein aina on niin, että päättävä toimielin ei edes näe hallinto-oikeuden kehotusta, eli sitä mitä kysytään. Siis päättäjät eivät näe, mitä hallinto-oikeus eli oikeuslaitos heiltä pyytää eli kysyy.
Normaali kuvio menee niin, että virkamies virkavastuulla tekee toimielimelle esitykseksi lausunnon hallinto-oikeuden pyyntöön. Asia on esitetty toimielimen esityslistalla. Hallinto-oikeuden pyyntöä ei ole liitteenä tai se ei ole edes toimielimen nähtävänä.
Toimielimen kokouksessa luotetaan virkamiehen virkavastuulla tehtyyn esitykseen ja asiasta päätetään virkavastuulla usein esitetyn esityksen mukaisesti.
Miten toimielin voi tehdä päätöksen ilman, että näkee sen, mitä oikeuslaitos pyytää?
Minä en sellaista päätöstä tee, jos en tiedä, mitä oikeuslaitos oikeasti pyytää. Mielestäni tämä aivan absurdi asia. Absurdi tarkoittaa järjetöntä, järjenvastaista, mahdotonta tai mieletöntä. Tästä olen keskustellut myös oikeusoppineiden kanssa.
Paljonko pitää Jämsänjoessa vettä virrata, jotta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti