Kaavoitus oikeaan paikkaan kannattaa

Kaikki muistavat tapauksen, jolloin Korpilahden Tähtiniemeen kaavoitettiin asunto-alue. Se sijaitsee Päijänteen rannassa. Kaiken kaikkiaan syntyi reilun 30 tonttia Tähtiniemen rinteeseen. Alueelle tuli oma satama ja uimaranta. Alueesta muodostui erittäin viihtyisä kokonaisuus.

Alue veti ihmisiä kuin häkää.

Siis oikealla kaavoittamisella saadaan ihmeitä aikaan. Vetovoimaiset Päijänteen rannan tai sen välittömässä läheisyydessä olevat tontit vetävät. Tämän Korpilahti osoitti teollaan aikanaan.

Jämsässä sijaitsee Juokslahti, joka sijaitsee vain 14 km kauempana Jyväskylästä kuin Tähtiniemi. Ajallisesti Juokslahti on noin 13 min kauempana Jyväskylästä kuin Korpilahti. Juokslahdelle olisi mahdollista kaavoittaa myös vetovoimaisia tontteja.

Voisimmeko Jämsässä hyödyntää Juokslahden vetovoimaa?

Päätöksentekoprosessi ja valtuuston koko

Lautakunnan tehtävänä on valmistella asioita kaupunginhallitukselle

Lautakunta on Suomessa, mutta myös muualla maailmassa toimiva kunnallinen valmistelu- ja asiantuntijaelin. Lautakuntia on yleensä useita, esimerkkeinä sivistyslautakunta, keskusvaalilautakunta, tekninen lautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta. Suomen kunnissa lautakunnat ovat kaupunginhallituksen valvonnan alaisia. Niiden tehtävänä on valmistella asioita kaupunginhallitukselle, mutta niillä on myös itsenäistä päätösvaltaa. Lautakuntia kutsutaan monesti asiantuntijalautakunniksi.

Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsittelemät asiat

Kaupunginhallitus on kaupunginvaltuuston itselleen valitsema hallitus. Se on yksi kaupunginvaltuuston neljästä pakollisesta toimielimestä, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen jäsenet siis valitsee valtuusto.

Kaupunginvaltuusto on ylintä päätösvaltaa käyttävä elin

Kaupunginvaltuustot ovat kaupunkien ylintä päätösvaltaa käyttäviä elimiä, joiden jäsenet valitaan vaaleilla. Suomessa pakollisia kaupunginvaltuuston valitsemia toimielimiä ovat kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta.

Periaatteellisesti päätöksenteko menee näin: lautakunta > hallitus > valtuusto.

Mielestäni oleellisinta on, että virkamiehet valmistelevat asiat hyvin. Samoin on tärkeää, että lautakunnissa on osaavia henkilöitä samoin kuin hallituksessa. Lopuksi valmistelut asiat päättää valtuusto.

Mutta Jämsän kaupungin hallintosäännössä on delegoitu asioita päätettäväksi jo aiemmin ennen valtuustoa. Hallintosäännössä on määritelty, mitkä asiat päättää virkamies, lautakunta, hallitus ja mitkä valtuusto.

Oleellisinta on se, että valmisteluvaiheissa on laaja-alainen edustus ja joka on kiinnostunut aidosti asioista.

Jämsäläisten edun kannalta valtuuston koolla ei ole merkitystä, muutakuin taloudellisesti. Tärkeintä on, että valmistelevan työn laatu on erinomaisella tasolla ja sitä kautta syntyy erinomaisia päätöksiä.

eFatbike - Halli / Kavala / Lyly / Pihlaisto

Fillarin laitoin auton perään ja kurvasin Halliin Leponummen hautausmaan parkkipaikalle. Jokisillantietä ajelin Huikurintielle ja kohti Kuoreveden kirkkoa. Kirkkoniementietä ajelin aivan tien päähän. Paikalta oli hienot maisemat molempiin suuntiin Kuorevettä.

Sitten palasin hieman takaisinpäin ja suuntasin Kolonkulmatietä Kolonkulmalle. Kohtalaisen mäkinen pätkä oli. Aikansa kun poljin, niin saavuin Orivedentielle. Sitä sitten hieman Lylyyn päin. Kiersin oikeaan metsäautotietä pitkin Lylyyn, siis Kalliojärventietä Koivukujantielle. Ylitin junaradan ja kävin tekemässä Varikon risteyksessä u-käännöksen. Hiljainen oli kylätie.

Sen jälkeen menin Lylyntietä Uusiniementielle. Ylitin Orivedentien ja jatkoin Juupavaarantietä pitkin. Piipahdin Juupavaaran entisessä laskettelukeskuksessa. Eloa oli enää kahviossa. Vanhempi herrasmies teki minulle navan alle suolaista. Hetken se kesti, mutta aikaahan minulla oli.

Jatkoin matkaa kohti Hallia. Juupavaarantie muuttui Jämsän rajalla Pihlaistontieksi. Sitä sitten ajelin Pihlaiston ohi aina Jokisillantielle. Autoni odotteli kiltisti parkkipaikalla. Fillari auton perään ja kohti Jämsää.

Reitti oli oikein maitolaitureiden luvattu maa. Seitsemän maitolaituria tuli bongattua.

Matkaa kertyi hieman alle 50 km. Salmisia en viitsinyt tehdä eli olisin hieman "pyörähtänyt" lopussa, että maaginen 50 km olisi ylittynyt.

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 49,4 km
Aika 2:32

Korona ja laskettelu

Jämsän kaupunginvaltuuston koko

Valtuuston koolla ei sinänsä ole merkitystä, 

vaan toimielimien: 

- hallitus, 

- lautakunnat, 

- johtokunnat 

- jne. 

Siellä se asiat valmistellaan valtuustolle ja on tärkeää, että toimielimissä on asiantuntemusta ja innokkuutta tehdä töitä Jämsän parhaaksi.

Näissä toimielimissä tulee olla osaamista ja edustusta laajasti mahdollisesti kaikista ryhmistä. 

FAKTAT:

- Jos kunnan asukasluku on alle 20.000 marraskuussa 2020, niin minimi valtuutettujen määrä on 27

- Määrä voi olla isompikin, esimerkiksi 43

- Mutta valtuutettujen määrän tulee olla pariton

- Ja lisäksi valtuuston tulee päättää valtuuston koko, vaikka se ei muuttuisikaan, eli jos nyt on ollut 43 ja jatkossa halutaan olevan 43, niin se pitää erikseen valtuustossa päättää

Tälläkin hetkellä Jämsän kaupunginvaltuustossa on useampi valtuutettu, jotka eivät ole menneen valtuustokauden aikana juurikaan puheenvuoroja ottaneet. 

Tosin on taas niitä omaa ääntäntä rakastavia, jotka ovat aina äänessä sanomatta mitään. Mielestäni valtuutetun ei tule ottaa puheenvuoroa ja todeta seuraavasti "Olen täysin samaa mieltä edellisen puhujan kanssa".

Ja on sellaisiakin valtuutettuja, jotka toteavat pois lähtiessään, että "En tiennyt, mistä edes päätettiin":

Mutta valtuustohan tämänkin "valtuuston koko" -asian tulee päättämään ja vieläpä demokraattisesti ;)

Ja tästä tullaan käyttämään puheenuoroja paljon, vaikka miljoonista tulisi keskustella.

Korona ja suunnistus

Korona ja retkeily

Koronaa karussa

Pitihän tuota pari minuuttia kikkailla, mutta tulos on hyvä. Sähköläskipyöräily on koronan suhteen täysin turvallista.

Suuri viisaus

Suuri viisaus tarvitsee paljon tilaa.

Siksi viisaan ruumis on suuri.

On tuokin selitys isolle isolle mahalle.

Ei se ole selitys, vaan totuus.

eFatbike - Pykälä / Saunakylä / Himos

Sauvakävellen tuli eilen bongaattua yksi maitolaituri, joten sitä oli lähdettävä jahtaamaan. Perusdilemmana on, että maitolaiturit kuvataan fillaroidessa, ei kävellen eikä autolla.

Keli oli pari astetta plussalla yöpakkasen jälkeen ja maa osittain jäinen. Varovasti lähdin liikkeelle, koska asfaltti on jostain kohdin liukkaan jäinen. Lamminsuon kautta ajelin Moiskalantielle ja Särkijärven kuntotalolle. Siitä sitten jatkoin menoa latupohjia ja kävelyreittejä pitkin Rauhalanmutkaan. Hammaskalliontietä pitkin päästelin Pykälään. Toisinaan piti varoen ajaa liukkauden takia. Sitten vain eteenpäin Paljakantielle ja kohti Juokslahden koulua.

Saunakylässa piipahdin katsomassa höyryävää Päijänettä. Pataniementietä ajelin Patajoen suulle. Siitä sitten poljin Patajoentietä Himokselle. Piipahdin Center Market Himoksella pitämässä taukoa. 

Sen jälkeen tein pikku kiemurat ja Säyryläntietä poljin kansanopistolle. Jämsänjoen rantaa päästelin aina Jämsän kirkolle pappilalle saakka. Muutaman polkaisun jälkeen olin kotipihassa.

Patamienentie on varsin kurainen, ja niin oli sen jälkeen pyörä, vaatteet ja mies - kaikki pesuun.

Maitolaiturien bongaushuumassa tulisi paskahuussi erottaa maitolaiturista ;)

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 38,2 km
Aika 2:06

Hulevesitarinat jatkuvat

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana.

Kuten tiedetään, niin talven lumien sulamiset ja kesän rankkasateet ovat sellaisia, jolloin hulevesijärjestelmän tulee toimia.

Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy.

Sitten tulee muistaa, mitä on rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan.

Ympäristö koostuu luonnonympäristöstä sekä rakennetusta ympäristöstä. Rakennettu ympäristö on ympäristöä, jota ihminen on muokannut. Luonnonympäristö on usein luonto itsessään, mutta usein myös ihmisen kädenjälki näkyy luonnossa.

No sitten pari esimerkkiä Jämsästä kumpuilevasta maastosta sijaitsevien kiinteistöjen hulevesitaksoista. Molemmat alla esitellyt alueet sijaitsevat asemakaava-alueella.

Ensimmäinen kohde koostuu noin 60 ha maa-alasta. Alue on pitkällä ruoholla. Alueelle on rakennettu muutama pienehkö rakennus ja jokunen iso. Määritelmän mukaan kuitenkin rakennettua ympäristöä, missä on runsaasti vettä pidättävää aluetta.

Alue on luokiteltu rakennetuksi. "...alue ja luokiteltu siksi 4. luokkaan (Teollisuus, maatalous jne)."

>>> Alueen hulevesimaksu on pitkälti toistakymmentä (> 10.000) tuhatta euroa.

Toinen kohde koostuu noin 30 ha maa-alasta. Alue on lyhyttä ruohikkoa. Määritelmän mukaan kuitenkin rakennettua ympäristöä, missä on vettä pidättävää aluetta jonkin verran.

"Alue tulkittu rakentamattomiksi, hulevesimaksua ei peritä rakentamattomilta kiinteistöiltä."

>>> Alueen hulevesimaksu on nolla (0) euroa.

Ja kuitenkin hulevesien syntymisen kannalta toinen kohde on pahempi, kun siinä on vähemmän vettä pidättävää aluetta. Eikä tulkinnan mukaan tältä alueelta peritä hulevesimaksua?

 Mielestäni näiden kahden alueen tulkintaeroilla ei yrittäjiä kohdella tasa-arvoisesti.

Tämän perusteella olen hulevesimaksun poistamisen kannalla.

Hulevesi faktana ja ihmeteltynä

Oletetaan, että omistan asemakaava-alueella ison omakotitalon. Kaikkiaan kiinteistöllä on asuinrakennus, kahden auton talli ja iso varastorakennus ja asfaltoitua pihaa riittävästi. Kaikkien rakennusten pinta-ala on noin 700 m2 ja ne sijaitsevat hieman yli puolen hehtaarin kiinteistöllä eli kansankielellä tontilla.

Jos tämä on luokiteltu omakotitaloksi, niin hulevesimaksuksi muodostuu 1 x 40 € eli 40 €.

Mutta jos tämä kokonaisuus on luokiteltu liikekiinteistöksi, niin silloin hulevesimaksuksi muodostuu 22,5 x 40 € eli 900 €.

Aivan molemmissa tapauksissa hulevettä syntyy aivan sama määrä.

Jos olisinkin aikanaan autotallissa pientä liiketoimintaa aikonut harjoittaa ja omakotitalokiinteistöni olisikin ollut liikekiinteistö, niin maksu olisi pompsahtanut 40 eurosta 900 euroon. Siis kaikki riippuu siitä, mitä kiinteistörekisterissä on kiinteistötyypiksi aikanaan määritetty. 

Myöhemmin 26.3.2020 Tekninen lautakunta kohtuullisti taksoja ja liikekiinteistön taksa laski 900 eurosta 640 euroon.

Mielestäni tämä taksan määrittely ei ole mitenkään järkevä. Ja sen verran olen perehtynyt asiaan, että ei sitä helpolla saada kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi jämsäläisille. Pitäisihän maksun perustua niin sanottuun aiheuttamisperiaatteeseen.

Monien tuumailujen jälkeen olen sitä mieltä, että hulevesimaksu tulee poistaa. Tämä on mm. Jämsän imagoasia.

Tämä on vain yksi esimerkki hulevesimaksun määräytymisestä. Karkeampiakin tapauksia on olemassa.

LIITE
Hulevesitaksa
Hulevesitaksan kohtuullistaminen

Hulevesiä koskevat säännökset

Säätilan ääri-ilmiöt lämpöpumppujen syytä

Mielipidekirjoitus lehdessä

Säätilan ääri-ilmiöt lämpöpumppujen syytä

"Kun nyt on palattu normaalin lapsuuden aikaisiin talviin, joka tuutista kuulee, että on kylmä ja lunta on jo riittävästi.

1970 -luvun alussakin oli talvea pääkallo kelejä, yhtenä laskiaisenakaan ei lunta ollut edes nimeksi, mutta ne olivat poikkeuksia ne.

Raanujärveläinen etsi syytä "kylmiin" talviin. Todellinen syy löytyy ilmalämpöpumpuista ja ne selittävät myös kuumat kesät. Koska talvella kyseisellä pumpulla otetaan ulkoilmasta lämmintä sisälle, niin uloshan jää kylmä ilma, kesällä ilmiö on toisinpäin, kun jäähdytetään sisäilmaa, niin ulos jäävät ainoastaan kuumat molekyylit.

Jokainen voi tämän itse todeta kokeilemalla, kuinka kuumana jääkaapin takaosa käy, kun jääkaappi on sisältä viileä, ulkopuoli lämpenee pakosta.

Ilmalämpöpumppu toimii aivan samalla periaatteella. Oma lukunsa on maalämpö. Maalaisjärjelläkin pitäisi tietää, jos maasta otetaan lämpö sisätiloihin, maahan jää vain kylmää. Maa kylmenee koko ajan ja pian maa on roudassa kesät talvet.

Silloin on mentävä entistä syvemmältä hakemaan lämpöä. Ilmaston kylmeneminen ja ääri-ilmiöt saattavat johtua juuri tästä."

Hassan Janakkala

Janakkalan Hassan on sinänsä oikeassa ja päätellyt asiat fysikaalisesti oikein. Ilmaston muutokset lämpöpumpuilla lämpimämpään tai kylmempään suuntaan ei ole ihmisen eikä mittauksin havaittavissa. Lopputulemaltaan erittäin hauskasti kirjoitettu teksti.

eFatbike - Jämsä / Himos

Autolla ajellessa tuli bongattua yksi maitolaituri, mutta ei sitä voi auton ikkunasta kuvata. Eli sitä oli lähdettävä kuvaamaan fillarilla yhtä maitolaituria.

Matka alkoi keskustan kautta kohti Himosta. Menin Säylyläntietä Salavantielle. Sitten ajelin kärrypolkua kohti Hollilan taloa ja käännyin ylös laavulle. Sitten jatkoin kohti Kivijärveä. Tietä pitkin ajelin Muurajaisrinteeseen. Pururataa pitkin menin Muurajaisvuoren yli Pohjois-Himoksen päälle. Laskeuduin alas siirtymää. Suuntasin kohti Moiskalantietä ja sitä pitkin poljin Jämsään. Ajelin Lamminsuon kautta Pispalaan.

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 25,5 km
Aika 1:31