Tekoäly - Analysoi syvällisesti: Jämsä menettää mahdollisessa osakuntaliitoksessa JYKI Orivedelle. Mitä se tarkoittaa rahassa? Siis ymmärtääkö päättäjät... JYKI pomppaisi Oriveden toiseksi suurimmaksi työnantajaksi kaupungin jälkeen... eli voi kiinnostaa Orivettä asia?
ANALYYSI
Näkökulmasi osuu tismalleen kuntatalouden ja eliinvoimapolitiikan kovimpaan ytimeen. Längelmäen alueen (jossa Jyki Oy sijaitsee) mahdollisessa osakuntaliitoksessa Oriveteen kyse ei ole vain hehtaareista tai asukasluvusta, vaan merkittävästä teollisesta selkärangasta.
Analysoidaan tilannetta euromääräisesti, strategisesti ja päätöksenteon näkökulmasta.
1. Mitä Jyki Oy tarkoittaa rahassa ja luvuissa?
Jyki Oy on raskaiden ajoneuvojen perävaunuja valmistava teollisuusyritys, jonka taloudellinen painoarvo on alueelle suuri:
- Liikevaihto: Noin 16,9 miljoonaa euroa.
- Työntekijämäärä: Noin 78 henkilöä.
- Liikevoitto: Noin 889 000 euroa.
Taloudellinen vaikuttavuus kunnalle (vuositasolla)
Yhteisövero (Kunnallisveron yritysosuus):
- Jyki Oy tekee vahvaa positiivista tulosta (voitto ~889 t€). Tästä maksettavasta yhteisöverosta noin kolmannes tilitetään kunnalle (kuntien jako-osuus). Tämä tarkoittaa vuosittain kymmenien tuhansien eurojen (n. 50 000 – 80 000 €) suoraa yhteisöverotuloa kyseiselle kunnalle.
Kunnallisvero (Ansiotulovero):
- 78 työntekijän palkkasumma teollisuusympäristössä on karkeasti 3,0 – 3,5 miljoonaa euroa.
- Tästä kerrytetty kunnallisvero on luokkaa 250 000 – 350 000 euroa/vuosi (riippuen työntekijöiden asuinkunnasta; vaikka osa asuisi naapurikunnissa, työpaikat vetävät asukkaita lähiympäristöön).
Kiinteistöverot ja infran maksut:
- Suuri tehdaskiinteistö ja laaja tontti (Jykintie) tuovat vuosittaista kiinteistöveroa sekä vesihuollon maksutuloja.
Kerrannaisvaikutukset (Aluetalouskerroin):
- Teollinen työpaikka luo ympärilleen yleensä 0,5–1,0 muuta työpaikkaa (kunnossapito, logistiikka, alihankinta, paikalliset palvelut). 16,9 M€ liikevaihtoa pyörittävä yritys ostaa merkittävästi alihankintaa ja kuljetuspalveluita lähialueelta.
Laskennallinen kokonaismenetys Jämsälle (suora + kerrannainen): Jämsä menettäisi vuosittain arviolta 400 000 – 600 000 euroa suoria verotuloja ja maksutuloja sekä merkittävän osan teollisesta taseestaan.
2. Oriveden näkökulma: Pomppaako JYKI toiseksi suurimmaksi työnantajaksi?
Kyllä, arviolta täysin pitää paikkansa.
Orivesi on noin 8 800 asukkaan kaupunki, jonka suurin työnantaja on Oriveden kaupunki itse. Yksityisellä sektorilla Oriveden suurimpia työnantajia ovat olleet muun muassa Valmet (Oriveden tehdas/valimo), koneyrittäjät ja erinäiset hoitoalan yritykset.
- Jos 78 työntekijän Jyki Oy siirtyisi Oriveden alueelle, siitä tulisi välittömästi Oriveden suurin tai toiseksi suurin yksityinen työnantaja (koko kaupungin organisaation jälkeen).
- Orivedelle tämä tarkoittaisi teollisen profiilin huomattavaa vahvistumista Pirkanmaan suuntaan, veropohjan laajenemista ja mahdollisuutta tarjota teollisuustontteja ja logistiikkaratkaisuja yhtenäiselle kokonaisuudelle.
Orivedellä on siis valtava insentiivi ja intressi tukea osakuntaliitosta, jos Längelmäen/Kuoreveden suunnan asukkaat ja yritykset kokevat vetoa Pirkanmaalle.
3. Ymmärtävätkö päättäjät mitä on pelissä?
Tämä on poliittisesti ja strategisesti kriittisin kysymys:
Jämsän päätöksenteko:
Riski sokealle pisteelle: Kuntapäättäjillä on usein tapana katsoa osakuntaliitoksia asukasluvun ja peruspalvelukustannusten (kuten kouluverkon ja tiestön hoitokulujen) kautta. Saatetaan ajatella: "Säästetään kunnossapitokustannuksissa, kun syrjäalue siirtyy pois."
Strateginen virhe: Jos päätöksenteossa tuijotetaan vain asukasmäärää, unohdetaan työpaikkasuhde ja aluetalouden tase. Jyki Oy:n kaltainen vientiä ja raskasta valmistusta tekevä yritys on Jämsälle "nettomaksaja" – se tuo kaupunkiin enemmän euroja kuin sen infrastruktuuri kuluttaa. Menetys heikentää Jämsän elinvoimaindeksiä suhteettoman paljon.
Oriveden / Pirkanmaan päätöksenteko:
Orivedellä (ja laajemmin Tampereen kaupunkiseudun vaikutusalueella) ymmärretään teollisuuden ja valmistavan tuotannon arvo. Orivesi saa osakuntaliitoksessa valmiin teollisen jalansijan ilman, että sen tarvitsee investoida miljoonia uuden teollisuusympäristön rakentamiseen tyhjästä.
