Kuvakopiot otettu YLE:n sivulta 26.5.2015
Uusi Suunta - Maalaisjärki ei ole lahja, se on rangaistus, koska joudut tulemaan toimeen kaikkien niiden kanssa, joilla sitä ei ole.
tiistai 26. toukokuuta 2015
maanantai 25. toukokuuta 2015
sunnuntai 24. toukokuuta 2015
Pokuran vuokrasopimus katkolla - miksi?
Pokura on parantanut toimintaa kuin sika juoksuaan. Tilaisuuksia päivisin ja iltaisin myös arkisin ja viikonloppuisin. Jämsäläiset ovat ottaneet omakseen kulttuuritilan. Paikka on ainoa ns. kulttuuritila Jämsässä, jonne on esteetön pääsy. Paikalle pääsee sekä heikkojalkaiset että pyörätuolilla liikkuvat ihmiset.Pokuran tilassa ei ole tehtyjen selvitysten perusteella sisäilmaongelmia. Tämän ovat todenneet myös Pokurassa työskentelevät homeherkät työntekijät että asiakkaat.
Tapahtumia on laidasta laitaan musiikkiesityksia, konsertteja, teatteria, tapahtumia, näyttelyitä, eri järjestöjen massatapahtumia, yksityistilaisuuksia jne. Tilaisuuksien määrä on osoittanut sen tarpeellisuuden.
Miksi sulkisimme jämsäläisten ainoan monikulttuuritilan?
Jämsän Seudun nettisivut 24.5.2015
lauantai 23. toukokuuta 2015
perjantai 22. toukokuuta 2015
torstai 21. toukokuuta 2015
Kaupungin tytäryhteisön opintomatka ulkomaille - mikä on tarve tällaiseen?
Jämsän kaupungissa on kireä taloudellinen tilanne edelleen. Jokainen euro on raavittu kasaan ja osa henkilöistä on irtisanottu tai määräaikainen työsuhde on loppunut. Tämä on tätä päivää, arkea.Mutta kuinka toimitaan Jämsän kaupungin tytäryhteisössä?
Tytäryhteisön hallitus pakkaa matkalaukut ja nousee lentokoneeseen. Opintomatka suuntautuu ulkomaille.
Minun moraalikäsitykseni ei tähän riitä !?!?!
Mikä oli matkan tarkoitus?
Paljonko siihen laitettiin rahaa?
Oliko matkalle aito tarve vai oliko se ns. hupimatka?
Toisella momentilla taistellaan senteistä ja euroista. Toinen momentti taas lähtee opintomatkalle ulkomaille. Tämä peli ei vetele.
Miksi kukaan ei tähän puutu?
Mikä on tarkastuslautakunnan rooli?
No tästähän ei varmaan olisi saanut kirjoittaa, mutta tulipahan kirjoitettua. Ottaa meinaan pattiin. Jos tällainen matka tulisi eteeni, niin aivan takuulla kieltäytyisin.
keskiviikko 20. toukokuuta 2015
Jämsän kaupungin henkilöstömäärän vähentämisen tilanne
Laitoimme kirjaamoon (kirjaamo@jamsa.fi) oheisen postin, jotta saisimme vastauksen Jämsän kaupunginvaltuuston päättämään asiaan. Vastausta ei ole saatu valtuuston kokouksessa eikä sen jälkeisessä sähköpostikirjeenvaihdossa.
Jämsän kaupungin henkilöstömäärän vähentämisen tilanne
Jämsän kaupunginhallitus päätti 17.6.2013 kokouksessaan vähentää henkilöstökuluja 4 M€ eli noin 100 henkilöä vuonna 2014. Tämä valtuusto myöhemmin vahvisti. Vähentäminen päätettiin tehdä vuosina 2014 ja 2015.
Uusi Jämsä -ryhmä kysyy, että mikä on henkilöstömäärän vähentämisen tilanne nyt vuosilta 2014 ja 2015? Haluamme tiedon sekä tulosyksiköittäin että kokonaisuutena.
Vuoden 2013 lukua ei tule ottaa huomioon valtuuston päätöksen mukaisesti.
Pyydämme antamaan vastauksen kaikille valtuutetuille seuraavassa Jämsän kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.6.2015.
20.5.2015
Uusi Jämsä -ryhmä
Jyrki Kokko, Hannu Loberg, Seija El Sayed, Leena Valkeajärvi
Jämsän kaupungin henkilöstömäärän vähentämisen tilanne
Jämsän kaupunginhallitus päätti 17.6.2013 kokouksessaan vähentää henkilöstökuluja 4 M€ eli noin 100 henkilöä vuonna 2014. Tämä valtuusto myöhemmin vahvisti. Vähentäminen päätettiin tehdä vuosina 2014 ja 2015.
Uusi Jämsä -ryhmä kysyy, että mikä on henkilöstömäärän vähentämisen tilanne nyt vuosilta 2014 ja 2015? Haluamme tiedon sekä tulosyksiköittäin että kokonaisuutena.
Vuoden 2013 lukua ei tule ottaa huomioon valtuuston päätöksen mukaisesti.
Pyydämme antamaan vastauksen kaikille valtuutetuille seuraavassa Jämsän kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.6.2015.
20.5.2015
Uusi Jämsä -ryhmä
Jyrki Kokko, Hannu Loberg, Seija El Sayed, Leena Valkeajärvi
tiistai 19. toukokuuta 2015
SOTE -lautakunnan materiaalin määrä ja omatunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta (SOTE) on 20.5.2016 klo 16 ja on vajaa viikko sisäistää oleellinen asia lautakunnan materiaalista.
Materiaalia on
- julkisen listan esityslista
- liitteet
- salaisen listan esityslista
Julkinen lista on sellainen asialista, joka on jokaisen luettavissa Jämsän kaupungin nettisivulta. Julkisen asialistan pykälille on olemassa liitteitä 0-3 kpl.
Salainen lista kuulostaa mystiseltä, mutta se on lista, jossa asiakkaat ovat valittaneet viranomaisen päätöksistä. Täytyy todeta, että reilusti alle 10 % valituksista tullaan hyväksymään. Salaiseksi listan tekee se, että tässä käsitellään ihmisien henkilökohtaisia asioita. Asialistalla on yleensä 3-10 kohtaa.
Mutta itse materiaalin määrään. Laskin, että materiaalia on kaiken kaikkiaan noin 270 sivua. Ja en voi väittää, että olen kaikki omaksunut ja lukenut ajatuksella. Omatuntoani hieman soimaa. Hyvällä omalla tunnolla voin sanoa, että jokaista sivua ei ole tullut sisäistettyä - toivottavasti oleellinen.
Olenkin pohtinut, että voisko materiaalin esittää tiivistetymmin ja referoiden oleelliset asiat? Oleelliset asiat tällä mallilla piiloutuvat tähän sivumassaan.
Mielestäni tässä ei ole oikein järjen häivää.
Materiaalia on
- julkisen listan esityslista
- liitteet
- salaisen listan esityslista
Julkinen lista on sellainen asialista, joka on jokaisen luettavissa Jämsän kaupungin nettisivulta. Julkisen asialistan pykälille on olemassa liitteitä 0-3 kpl.
Salainen lista kuulostaa mystiseltä, mutta se on lista, jossa asiakkaat ovat valittaneet viranomaisen päätöksistä. Täytyy todeta, että reilusti alle 10 % valituksista tullaan hyväksymään. Salaiseksi listan tekee se, että tässä käsitellään ihmisien henkilökohtaisia asioita. Asialistalla on yleensä 3-10 kohtaa.
Mutta itse materiaalin määrään. Laskin, että materiaalia on kaiken kaikkiaan noin 270 sivua. Ja en voi väittää, että olen kaikki omaksunut ja lukenut ajatuksella. Omatuntoani hieman soimaa. Hyvällä omalla tunnolla voin sanoa, että jokaista sivua ei ole tullut sisäistettyä - toivottavasti oleellinen.
Olenkin pohtinut, että voisko materiaalin esittää tiivistetymmin ja referoiden oleelliset asiat? Oleelliset asiat tällä mallilla piiloutuvat tähän sivumassaan.
Mielestäni tässä ei ole oikein järjen häivää.
Kuinka jämsäläinen olet?
Keskisuomalainen 18.5.2015 Kuinka jämsäläinen luulet olevasi? Tämä tärkeä kysymys hiertää paitsi jämsäläisiä myös kaikkia muita ihmisiä. Nyt voit ottaa selvää syvimmästä olemuksestasi KSML.fi:n testillä.Vastaa testin kymmeneen kysymykseen ja saat arvion jämsäläisyydestäsi. Voit myös jakaa tuloksesi sosiaalisessa mediassa.Linkki
maanantai 18. toukokuuta 2015
"Tällä hetkellä ei säröä"
Kerrassaan mielenkiintoinen vastaus viralliselta taholta Pertec:n konsulttiselvitykseen....
Useita eri valtuutettuja olen haastellut ja heillä onkin toinen ääni kellossa kuin tässä lehtijutussa.
Jämsän Seutu 18.5.2015
Useita eri valtuutettuja olen haastellut ja heillä onkin toinen ääni kellossa kuin tässä lehtijutussa.
Jämsän Seutu 18.5.2015
Himoshaiskan myynti - Kauppakirja tänään 18.5.2915 kaupunginhallituksen kokouksessa
Täytyy muistaa, että valtuusto on Jämsän kaupungin ylin päättävä elin. Asia on päätetty, mutta kauppakirja menee vielä kaupunginhallitukselle päätettäväksi.
Jämsän kaupunginvaltuuston päätös 16.3.2015
Jämsän kaupunginhallituksen esityslistan päätösehdotus 18.5.2015
Jämsän kaupunginvaltuuston päätös 16.3.2015
Jämsän kaupunginhallituksen esityslistan päätösehdotus 18.5.2015
Mercurius - Venus - Maa ovat suotuisissa asennoissa toisiinsa nähden
"Aurinkokuntamme koostuu auringosta ja sitä kiertävistä planeetoista. Nyt maanantai aamuna 18 toukokuuta 2015 klo 03:00:00 aurinkokuntamme kolme sisintä planeettaa Mercurius - Venus - Maa ovat suotuisissa asennoissa toisiinsa nähden."
"Saa nähdä mitä se tuo tullessaan..."
"Saa nähdä mitä se tuo tullessaan..."
sunnuntai 17. toukokuuta 2015
lauantai 16. toukokuuta 2015
Option synty - Syväluotaava analyysi
Miten optio syntyi? Sehän on ollut keskusteluissa. Ohessa erittäin syväluotaava analyysi, miten asiat ovat edenneet. Selvitys on pitkä ja perusteellinen. Onko analyysi oikein vai ei, niin voitte tarkistaa asioita "Himoittu vuori" kirjasta. Lisäksi olen kaupungin valtuutettuna saanut tarkentavaa aineistoa, erilaisia asiakirjoja vuosien varrelta.
Syväluotaava analyysi option synnystä
Kevätalvella 2000 rinneyrittäjä aikoi vuokrata tai ostaa Haiskan tilan osayleiskaavan rinnealueet, joiden kaavamerkki oli VU-1. Kaupunki ilmoitti rinneyrittäjälle, että se tulee käyttämään etuosto-oikeutta, jos rinneyrittäjä ostaa haluamansa määräalan. Piispaloille kaupunki ilmoitti, että se ostaa kaikki (osayleiskaavan rinnealueen VU-1 ja golfalueen VU-2) tai ei mitään. Rinneyrittäjä ei halunnut ostaa golfalueita VU-2. Kaupunki osti toukokuussa 2000 Haiskan tilasta määräalan Piispaloilta ja siitä muodostui Himoshaiska-tila.
Tammikuussa 2001 kaupunki vuokrasi golfyrittäjälle Himoshaiskan osayleiskaavan golfalueen VU-2 kokonaisuudessaan ja osan rinnealueesta VU-1. Rinneyrittäjä vastusti rinnealueen VU-1 vuokraamista ja kaupungille maan myynyt Marja-Liisa Piispala valitti kaupungin päätöksestä sillä perusteella, että osayleiskaavan rinnealueen VU-1 vuokraaminen golfyhtiön käyttöön vaarantaa Keski-Himoksen rinnehiihtokeskuksen toimintaedellytyksiä ja elinvoimaa. Valitus hylättiin.
7.12.2001 kaupunki rinneyrittäjä aloittavat neuvottelut rinnealueen maista Keski-Himoksen rakentamisen aloittamiseksi. Kaupunginjohtaja Asunmaa ilmoitti, että kaupungin ja golfyrittäjän vuokrasopimuksen ehtoja noudatetaan kaikissa uusissa sopimuksissa. Rinneyrittäjä ilmoitti, että sille käy, koska siinä vuokrasopimuksessa on sen edellyttämä lunastusehto. Rinneyrittäjä ilmoitti, että se ei edelleenkään hyväksy golfalueen vuokrasopimuksen aluerajausta ulottuen osayleiskaavan rinnealueelle VU-1.
4.2.2002 kaupunki ja rinneyrittäjä sopivat ja allekirjoittivat lyhytaikaisen vuokrasopimuksen Keski-Himoksen suunnittelun ja perustustöiden rakentamiseksi ja sovittiin, että lopullisen vuokrasopimuksen yhteydessä neuvotelaan golfyrittäjän kanssa maa-alueiden hallinnasta siltä osin mitä käyttötarkoitus edellyttää.
18.8.2004 rinneyrittäjä lähettää yksilöidyn kirjeen kaupungille, missä se määrittelee vuokrattavaksi tarvittavat maa-alueet ja vaatii optiota golfyhtiön vuokrasopimuksen osayleiskaavan rinnealueista VU-1, koska vireillä olleessa Masterplanissa ei osoitettu aluetta golfalueeksi.
15.9.2004 oli ensimmäinen lopullisen vuokrasopimuksen neuvottelu ja 22.9.2004 oli ensimmäinen sopimusluonnos. 29.9.2004 seuraavassa neuvottelussa oli vuokra-alueelle rakentaminen asiana ja sen jälkeen luonnos 30.9.2004. Viimeinen neuvottelu oli 17.11.2004 ja luonnos hallituksen iltakoulussa 29.11.2004.
2.12.2004 iltakoulun jälkeen kaupungin tekninen johtaja toimeksi saaneena ilmoittaa, että "Tämänmuotoinen maanvuokrasopimus on esitelty kaupunginhallituksen jäsenille ja tässä muodossa olevaan sopimukseen on olemassa poliittinen hyväksyntä. Ilmoittanette käykö tämä vuokrasopimus, jotta voidaan laittaa eteenpäin kaupungin organisaatiossa." Sopimusluonnoksessa esitetään optiokohdassa, että "Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen. Optio pois kokonaan." Vuokrasopimus oli menossa 15.12.2004 kaupunginhallitukseen ja vuoden viimeiseen valtuustoon ja kukaan kaupungilla ei osannut sanoa, että mitä tarkoitettiin puneella lisätty huomautus, että "Optio pois kokonaan". Jos oletetaan, että se on kommentti siitä, ettei kaupunki voi antaa optiota alueesta, joka on vuokrattu golfyhtiölle, niin se ei pidä paikkaansa, koska kirjan tekijän kaupungilta saamasta materiaalista selviää, että golfyrittäjä Hannu Haljala oli purkanut vuokraoikeuden jo 21.9.2004, mutta kaupunki ei ollut siitä missään rinneyrittäjän neuvotteluissa sen jälkeen kertonut.
Tämä kaikki oli vuokrasopimuksen neuvotteluissa ja optioasiassa tapahtunut ennen kuin Pitkäniemi tuli palvelukseen 1.1.2005, mutta käräjäoikeus olis sitä mieltä, että Ojala ei ollut varsinaisissa vuokrasopimuksen neuvotteluissa mukana. Hovioikeudessa Pitkäniemi ja Lehtonen kertoivat, että vuokrasopimuksen neuvottelut alkoivat sen jälkeen, kun MasterPlan oli julkaistu 2.4.2005. Todistajien totuuden vastaisen todistamisen oikeudenäynnissä oikeus totesi, että Vaaran kertomus oli virheellinen, mutta ei totuuden vastainen. Oikeuden ei mielestään tarvinnut Asunmaan kohdalla sitä toistaa, vaan totesi, ettei vuokrasopimusneuvotteluiden voida katsoa alkaneen, ennen kuin Asunmaa on niihin osallistunut. Oikeus ei jaksanut käydä kaikkia kirjallisia todisteita läpi, mistä olisi selvinnyt, että Asunmaa veti ensimmäistä neuvottelua ja Asunmaa esitteli vuokrasopimusluonnoksen hallituksen iltakoulussa 29.11.2004. Pitkäniemi tuli taloon 1.1.2005
Mitä nämä todistajat voittivat?
11.2.2005 Jorma Lehtonen lähettää Espanjaan toimitusjohtaja Pitkäniemen pyynnöstä luonnokset maanvaihdon esikauppakirjasta ja sen liitteenä olevasta optiosopimuksesta rinneyrittäjän ja kaupungin toimista Himoksen kehittämiseksi sekä lopullisen maanvuokrasopimuksen. Vuokrasopimuksessa oli kaikki ok ja optioehto aiemmin 17.11.2004 neuvottelussa sovittu, että "Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien VU-1 rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen." Pitkäniemi soittaa perään ja kysyy, että onko tarvetta sopimusten juristitarkastukseen? Ojala vastasi hänelle, ettei ole. Lisäksi hän ilmoitti, että kaupunki edellyttää yhtiöiden hallitusten hyväksyntää ennen kuin sopimukset viedään edelleen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.
14.2.2005 Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n hallitus piti puhelinkokouksen ja hyväksyi maanvuokrasopimuksen Lehtosen sähköpostilla lähettämän materiaalin perusteella. Jos vuokrasopimuksen optioehdossa on, että "Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien VU-1 rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen.", niin kaupunki ei voisi optio-oikeuttamme kieltää siten, kun sitä sopimamme mukaan vaadimme.
Mutta jos,
Maanvuokrasopimuksen optioehdon tekstiä muutetaan yhtiön hallituksen päätöksen jälkeen ennen kaupunginhallitusta 16.5.2005 niin, että otetaan rinnealue nimityksen yhteydestä sen kaavamerkki VU-1 pois, niin optio-oikeus voidaan riitauttaa ja sen kaupunki teki, kun se sai "riittävän ison kalan" YIT:n leikkiin mukaan, tai sitten YIT pelkäsi, ettei meidän kanssa ole niin joustavaa neuvotella kuin kaupungin. Joka tapauksessa kaupunki alkoi tässä asiassa "käsikassaraksi".
Eihän se koskaan enää selviä, eikä Pitkäniemi sitä enää koskaan syksyn 2005 tapahtumina uudelleen Ojalalle kerro, että YIT:lle oli suuri yllätys rinneyrittäjän "Esikauppakirja maanvaihdosta" Masterplanin ydinkeskustasta kaupungin kanssa ja Hiihtokeskus Himosvuoren
vuokrasopimuksen optioehto kaupungin omistamista osayleiskaavan rinnealueista.
Ei tarvitse paljon miettiä, että tajuaa YIT:n aiesopimuksen 10.1.2006 vienee Himoksen kehityksen tasolle, mikä on huonompi kuin ilman sitä.
UGH, olen kirjoittanut, siinä oli koko syväluotaava analyysi aiheesta "Option synty". Mutta tämänhän on vain kevyehkö ja lyhyt tutkielma aiheesta.
Kevätalvella 2000 rinneyrittäjä aikoi vuokrata tai ostaa Haiskan tilan osayleiskaavan rinnealueet, joiden kaavamerkki oli VU-1. Kaupunki ilmoitti rinneyrittäjälle, että se tulee käyttämään etuosto-oikeutta, jos rinneyrittäjä ostaa haluamansa määräalan. Piispaloille kaupunki ilmoitti, että se ostaa kaikki (osayleiskaavan rinnealueen VU-1 ja golfalueen VU-2) tai ei mitään. Rinneyrittäjä ei halunnut ostaa golfalueita VU-2. Kaupunki osti toukokuussa 2000 Haiskan tilasta määräalan Piispaloilta ja siitä muodostui Himoshaiska-tila.
Tammikuussa 2001 kaupunki vuokrasi golfyrittäjälle Himoshaiskan osayleiskaavan golfalueen VU-2 kokonaisuudessaan ja osan rinnealueesta VU-1. Rinneyrittäjä vastusti rinnealueen VU-1 vuokraamista ja kaupungille maan myynyt Marja-Liisa Piispala valitti kaupungin päätöksestä sillä perusteella, että osayleiskaavan rinnealueen VU-1 vuokraaminen golfyhtiön käyttöön vaarantaa Keski-Himoksen rinnehiihtokeskuksen toimintaedellytyksiä ja elinvoimaa. Valitus hylättiin.
7.12.2001 kaupunki rinneyrittäjä aloittavat neuvottelut rinnealueen maista Keski-Himoksen rakentamisen aloittamiseksi. Kaupunginjohtaja Asunmaa ilmoitti, että kaupungin ja golfyrittäjän vuokrasopimuksen ehtoja noudatetaan kaikissa uusissa sopimuksissa. Rinneyrittäjä ilmoitti, että sille käy, koska siinä vuokrasopimuksessa on sen edellyttämä lunastusehto. Rinneyrittäjä ilmoitti, että se ei edelleenkään hyväksy golfalueen vuokrasopimuksen aluerajausta ulottuen osayleiskaavan rinnealueelle VU-1.
4.2.2002 kaupunki ja rinneyrittäjä sopivat ja allekirjoittivat lyhytaikaisen vuokrasopimuksen Keski-Himoksen suunnittelun ja perustustöiden rakentamiseksi ja sovittiin, että lopullisen vuokrasopimuksen yhteydessä neuvotelaan golfyrittäjän kanssa maa-alueiden hallinnasta siltä osin mitä käyttötarkoitus edellyttää.
18.8.2004 rinneyrittäjä lähettää yksilöidyn kirjeen kaupungille, missä se määrittelee vuokrattavaksi tarvittavat maa-alueet ja vaatii optiota golfyhtiön vuokrasopimuksen osayleiskaavan rinnealueista VU-1, koska vireillä olleessa Masterplanissa ei osoitettu aluetta golfalueeksi.
15.9.2004 oli ensimmäinen lopullisen vuokrasopimuksen neuvottelu ja 22.9.2004 oli ensimmäinen sopimusluonnos. 29.9.2004 seuraavassa neuvottelussa oli vuokra-alueelle rakentaminen asiana ja sen jälkeen luonnos 30.9.2004. Viimeinen neuvottelu oli 17.11.2004 ja luonnos hallituksen iltakoulussa 29.11.2004.
2.12.2004 iltakoulun jälkeen kaupungin tekninen johtaja toimeksi saaneena ilmoittaa, että "Tämänmuotoinen maanvuokrasopimus on esitelty kaupunginhallituksen jäsenille ja tässä muodossa olevaan sopimukseen on olemassa poliittinen hyväksyntä. Ilmoittanette käykö tämä vuokrasopimus, jotta voidaan laittaa eteenpäin kaupungin organisaatiossa." Sopimusluonnoksessa esitetään optiokohdassa, että "Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen. Optio pois kokonaan." Vuokrasopimus oli menossa 15.12.2004 kaupunginhallitukseen ja vuoden viimeiseen valtuustoon ja kukaan kaupungilla ei osannut sanoa, että mitä tarkoitettiin puneella lisätty huomautus, että "Optio pois kokonaan". Jos oletetaan, että se on kommentti siitä, ettei kaupunki voi antaa optiota alueesta, joka on vuokrattu golfyhtiölle, niin se ei pidä paikkaansa, koska kirjan tekijän kaupungilta saamasta materiaalista selviää, että golfyrittäjä Hannu Haljala oli purkanut vuokraoikeuden jo 21.9.2004, mutta kaupunki ei ollut siitä missään rinneyrittäjän neuvotteluissa sen jälkeen kertonut.
Tämä kaikki oli vuokrasopimuksen neuvotteluissa ja optioasiassa tapahtunut ennen kuin Pitkäniemi tuli palvelukseen 1.1.2005, mutta käräjäoikeus olis sitä mieltä, että Ojala ei ollut varsinaisissa vuokrasopimuksen neuvotteluissa mukana. Hovioikeudessa Pitkäniemi ja Lehtonen kertoivat, että vuokrasopimuksen neuvottelut alkoivat sen jälkeen, kun MasterPlan oli julkaistu 2.4.2005. Todistajien totuuden vastaisen todistamisen oikeudenäynnissä oikeus totesi, että Vaaran kertomus oli virheellinen, mutta ei totuuden vastainen. Oikeuden ei mielestään tarvinnut Asunmaan kohdalla sitä toistaa, vaan totesi, ettei vuokrasopimusneuvotteluiden voida katsoa alkaneen, ennen kuin Asunmaa on niihin osallistunut. Oikeus ei jaksanut käydä kaikkia kirjallisia todisteita läpi, mistä olisi selvinnyt, että Asunmaa veti ensimmäistä neuvottelua ja Asunmaa esitteli vuokrasopimusluonnoksen hallituksen iltakoulussa 29.11.2004. Pitkäniemi tuli taloon 1.1.2005
Mitä nämä todistajat voittivat?
11.2.2005 Jorma Lehtonen lähettää Espanjaan toimitusjohtaja Pitkäniemen pyynnöstä luonnokset maanvaihdon esikauppakirjasta ja sen liitteenä olevasta optiosopimuksesta rinneyrittäjän ja kaupungin toimista Himoksen kehittämiseksi sekä lopullisen maanvuokrasopimuksen. Vuokrasopimuksessa oli kaikki ok ja optioehto aiemmin 17.11.2004 neuvottelussa sovittu, että "Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien VU-1 rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen." Pitkäniemi soittaa perään ja kysyy, että onko tarvetta sopimusten juristitarkastukseen? Ojala vastasi hänelle, ettei ole. Lisäksi hän ilmoitti, että kaupunki edellyttää yhtiöiden hallitusten hyväksyntää ennen kuin sopimukset viedään edelleen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.
14.2.2005 Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n hallitus piti puhelinkokouksen ja hyväksyi maanvuokrasopimuksen Lehtosen sähköpostilla lähettämän materiaalin perusteella. Jos vuokrasopimuksen optioehdossa on, että "Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien VU-1 rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen.", niin kaupunki ei voisi optio-oikeuttamme kieltää siten, kun sitä sopimamme mukaan vaadimme.
Mutta jos,
Maanvuokrasopimuksen optioehdon tekstiä muutetaan yhtiön hallituksen päätöksen jälkeen ennen kaupunginhallitusta 16.5.2005 niin, että otetaan rinnealue nimityksen yhteydestä sen kaavamerkki VU-1 pois, niin optio-oikeus voidaan riitauttaa ja sen kaupunki teki, kun se sai "riittävän ison kalan" YIT:n leikkiin mukaan, tai sitten YIT pelkäsi, ettei meidän kanssa ole niin joustavaa neuvotella kuin kaupungin. Joka tapauksessa kaupunki alkoi tässä asiassa "käsikassaraksi".
Eihän se koskaan enää selviä, eikä Pitkäniemi sitä enää koskaan syksyn 2005 tapahtumina uudelleen Ojalalle kerro, että YIT:lle oli suuri yllätys rinneyrittäjän "Esikauppakirja maanvaihdosta" Masterplanin ydinkeskustasta kaupungin kanssa ja Hiihtokeskus Himosvuoren
vuokrasopimuksen optioehto kaupungin omistamista osayleiskaavan rinnealueista.
Ei tarvitse paljon miettiä, että tajuaa YIT:n aiesopimuksen 10.1.2006 vienee Himoksen kehityksen tasolle, mikä on huonompi kuin ilman sitä.
UGH, olen kirjoittanut, siinä oli koko syväluotaava analyysi aiheesta "Option synty". Mutta tämänhän on vain kevyehkö ja lyhyt tutkielma aiheesta.
perjantai 15. toukokuuta 2015
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Päätös: Jämsän kaupungin henkilöstövähennys 100 henkeä vuonna 2014 - onko toteutunut?
Jämsän kaupungin hallituksen kokouksen 17.6.2013 mukaan henkilöstövähennyksesi päätettiin noin 100 henkilötyövuotta vuodelle 2014 (dokumentti alla). Tämän myöhemmin valtuusto vahvisti. Myöhemmin ne ajoitettiin vuosille 2014 ja 2015, ja tämä on inhimillisesti hyvä päätös. Tosin työtä tehtiin jo osittain vuonna 2013, mutta päätös on vuodelle 2014.
Nyt on esitetty henkilöstökertomuksessa 2014 (dokumentti alla), että vähennys on 96, mutta en löydä mitenkään sellaista lukua?
Olen saanut monelaisia sähköposteja, hyviä sellaisia sekä henkilöstöjohtajalta että talousjohtajalta. Luku 96 on hyvin perusteltu, mutta se ei ole mielestäni oikein. Aina on otettu huomioon koko vuosi 2013.
Tarkastuslautakunta ei ole puuttunut asiaan. Toteaa raportissaan, että henkilöstövähennys on 59 henkilöä, 32 vakinaista ja 27 määräaikaista, vuonna 2014 (dokumentti alla).
Ja valtuustossa en saanut vastausta kysymykseeni ja jouduin jo jänkäämään. Nyt haluan vielä jälkikäteen selvitellä asiaa.
Lyhyesti: On päätetty vähentää vuonna 2014 100 henkilöä. Tällä hetkellä vähentymä on 59 henkilöä. Virallisesti esitettyä lukua 96 ei löydy mistään.
Hyvää työtä on tehty sitä ei voi kieltää. Kiitos jokaiselle Jämsän kaupungin viranhaltijoille - Nostan hattua teille.
Ohessa henkilöstökertomuksen sivu 4, virallinen raportti. Voitte yrittää tulkita sitä.
Jämsän kaupuginhallituksen kokous 17.6.2013, ote pöytäkirjasta
Tarkastuslautakunnan Arviointikertomus vuodelta 2014
Nyt on esitetty henkilöstökertomuksessa 2014 (dokumentti alla), että vähennys on 96, mutta en löydä mitenkään sellaista lukua?
Olen saanut monelaisia sähköposteja, hyviä sellaisia sekä henkilöstöjohtajalta että talousjohtajalta. Luku 96 on hyvin perusteltu, mutta se ei ole mielestäni oikein. Aina on otettu huomioon koko vuosi 2013.
Tarkastuslautakunta ei ole puuttunut asiaan. Toteaa raportissaan, että henkilöstövähennys on 59 henkilöä, 32 vakinaista ja 27 määräaikaista, vuonna 2014 (dokumentti alla).
Ja valtuustossa en saanut vastausta kysymykseeni ja jouduin jo jänkäämään. Nyt haluan vielä jälkikäteen selvitellä asiaa.
Lyhyesti: On päätetty vähentää vuonna 2014 100 henkilöä. Tällä hetkellä vähentymä on 59 henkilöä. Virallisesti esitettyä lukua 96 ei löydy mistään.
Hyvää työtä on tehty sitä ei voi kieltää. Kiitos jokaiselle Jämsän kaupungin viranhaltijoille - Nostan hattua teille.
Ohessa henkilöstökertomuksen sivu 4, virallinen raportti. Voitte yrittää tulkita sitä.
Jämsän kaupuginhallituksen kokous 17.6.2013, ote pöytäkirjasta
Tarkastuslautakunnan Arviointikertomus vuodelta 2014
maanantai 11. toukokuuta 2015
Valtuusto 11.5.2015 - UJ- valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro
Valtuusto 11.5.2015
Leena Valkeajärvi
UJ- valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro:
Jämsän käyntikortti on Jämsän keskusta, joka ei valitettavasti ole tällä hetkellä nykypäivän tasolla. Osuuspankki ehostaa rakenteitaan, se ei yksin riitä. Pääkadun elävöittämiseen on tehtävä kaikki mahdollinen.
Toivottavasti vireys ja idearikkaus Jämsän asioiden hoidon ympärillä säilyy, ettei koettaisi poliittista turhautuneisuutta kunnallisen päätöksenteon ja muutoksien hitauteen.
Vielä kun muistetaan puhaltaa yhdessä yhteiseen hiileen niin, etteivät savut tulisi omille silmille.
Leena Valkeajärvi
UJ- valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro:
Pitkästä aikaa tuntuu paremmalta Jämsän talouden suhteen. Olosuhteet tuloksen saavuttamiseen ovat olleet hyvin haastavat. Kuntaliitosselvittely Kuhmoisten kanssa ja sosiaali-ja terveydenhuollon ulkoistus sekä koulujen sisäilmaongelmat, ovat mm. vieneet virkanaisten ja miesten aikaa luvattoman paljon. Siihen kun vielä lisätään henkilökunnan vähentäminen ja töiden uudelleen järjestelyt, voi vain todeta huutokauppakeisari Palsanmäkeä mukaellen; ei voi olla kuin tyytyväinen.
Uuden Jämsän valtuustoryhmä kiinnittää erityistä huomiota henkilökuntamenojen laskuun ja olemassa olevan velan pienentämiseen. Sen enempää menemättä eri tulosalueiden toimintaan, toteamme eniten vero euroja vievien sosiaali- ja terveydenhuollon toimivan Jämsässä potilaspalautteiden perusteella liki moitteettomasti. Soten kokonaisulkoistuksen ryhmämme näkee vahvana mahdollisuutena, ei mörkönä. Sivistyspuolen toiminnat ovat kattavat ja monipuoliset tiukasta taloudesta huolimatta. Jämsäläiset lapset saavat hyvää opetusta kouluissamme. Vielä kun saadaan nuo koulujen turhat tilat ja sisäilmat kuntoon on tilanne entistä parempi, suuntaamalla näihin kohdistuvat turhat menot opetukseen ja sen sisältöön.
Tiukka talouden seuranta vaatii jämäkkää johtamista ja johtajuutta. Kaupungille on hankittu uusi taloudenseurantaohjelma, jota ei käsittääksemme ole 100 % otettu käyttöön. Esteet toiminnan täydelliseen hyödyntämiseen olisi pikinmiten saatava poistettua.
Edelleen meillä on yhdessä oltava vahvoja tavoitteita. Kaupunginjohtaja Salmisen sanoin; jämäkkä tahtotila viedä Jämsää eteenpäin. Suurin tavoite meillä on saada käyntiin vauhdilla korjaustoimet menetettyjen työpaikkojen suhteen. Toivottavaa olisi, että valtiokin osallistuu osaltaan näihin talkoisiin. Toivottavasti Himokseen asetetut toiveet ovat myötä tuulessa ja tavoitteet uusista työpaikoista etenee myönteisesti. Jämsän kaupungin on kaikin mahdollisin keinoin huolehdittava olemassa olevista yrityksistä ja niiden säilymisestä seudulla sekä myötävaikuttaa uusien yritysten syntyyn. Jokainen syntyvä työpaikka on meille ja meidän tulevaisuudelle tärkeä.
Uuden Jämsän valtuustoryhmä kiinnittää erityistä huomiota henkilökuntamenojen laskuun ja olemassa olevan velan pienentämiseen. Sen enempää menemättä eri tulosalueiden toimintaan, toteamme eniten vero euroja vievien sosiaali- ja terveydenhuollon toimivan Jämsässä potilaspalautteiden perusteella liki moitteettomasti. Soten kokonaisulkoistuksen ryhmämme näkee vahvana mahdollisuutena, ei mörkönä. Sivistyspuolen toiminnat ovat kattavat ja monipuoliset tiukasta taloudesta huolimatta. Jämsäläiset lapset saavat hyvää opetusta kouluissamme. Vielä kun saadaan nuo koulujen turhat tilat ja sisäilmat kuntoon on tilanne entistä parempi, suuntaamalla näihin kohdistuvat turhat menot opetukseen ja sen sisältöön.
Tiukka talouden seuranta vaatii jämäkkää johtamista ja johtajuutta. Kaupungille on hankittu uusi taloudenseurantaohjelma, jota ei käsittääksemme ole 100 % otettu käyttöön. Esteet toiminnan täydelliseen hyödyntämiseen olisi pikinmiten saatava poistettua.
Edelleen meillä on yhdessä oltava vahvoja tavoitteita. Kaupunginjohtaja Salmisen sanoin; jämäkkä tahtotila viedä Jämsää eteenpäin. Suurin tavoite meillä on saada käyntiin vauhdilla korjaustoimet menetettyjen työpaikkojen suhteen. Toivottavaa olisi, että valtiokin osallistuu osaltaan näihin talkoisiin. Toivottavasti Himokseen asetetut toiveet ovat myötä tuulessa ja tavoitteet uusista työpaikoista etenee myönteisesti. Jämsän kaupungin on kaikin mahdollisin keinoin huolehdittava olemassa olevista yrityksistä ja niiden säilymisestä seudulla sekä myötävaikuttaa uusien yritysten syntyyn. Jokainen syntyvä työpaikka on meille ja meidän tulevaisuudelle tärkeä.
Jämsän käyntikortti on Jämsän keskusta, joka ei valitettavasti ole tällä hetkellä nykypäivän tasolla. Osuuspankki ehostaa rakenteitaan, se ei yksin riitä. Pääkadun elävöittämiseen on tehtävä kaikki mahdollinen.
Toivottavasti vireys ja idearikkaus Jämsän asioiden hoidon ympärillä säilyy, ettei koettaisi poliittista turhautuneisuutta kunnallisen päätöksenteon ja muutoksien hitauteen.
Vielä kun muistetaan puhaltaa yhdessä yhteiseen hiileen niin, etteivät savut tulisi omille silmille.
sunnuntai 10. toukokuuta 2015
lauantai 9. toukokuuta 2015
Julkisen ja yksityisen sektorin ero - raporttien ja selvitysten määrä sekä laajuus
Mielellään vertaan julkista ja yksityistä sektoria. Molemmista minulla on kokemusta, harrastuksen puolelta julkinen sektori ja työn puolesta yksityinen sektori.
Mutta mikä on olellisin ero?
Reilut 10-15 vuotta sitten yksityinen sektori tuotti runsaan määrän selvityksiä ja raportteja mitä erilaisimmista asioista ja pitkiä sellaisia. Nyt muuttuva maailma on muuttanut toimintatapoja. Vain välttämättöminmmät selvitykset tehdään ja raportit ovat nykyään lyhyitä ja selkeita Power Point esityksiä. Ei ole varaa enää tuottaa sellaista määrää. Eikä niiden lukemiseen olisi enää aikaakaan. Lisäksi on selkeä visio seurantamenettelyineen. Siitä selviää, miten olemme menossa kohti tavoitetilaa.
Julkinen sektori tuottaa edelleen pitkiä
- selvityksiä
- raportteja
- kertomuksia
- strategioita
- suunnitelmia
- jne
Miksi oikeasti tarvitaan noin pitkiä tuotoksia mappiin pölyttymään? Mielestäni tulee keskittyä oleelliseen tekemiseen. Sen kyllä ymmärrän, että tietyt lait vaatimat paperit on tuotettava.
Hinta näillä raporteilla on iso, ilmaisia ne eivät ole. Joku ne on tehnyt ja useiden ne on luettava. Voisiko asiat ilmaista lyhyemmin ja selkeämmin?
Julkisen sektorin tulisi keskittyä selkeiden tavoitteiden tekemiseen ja niiden seuraamiseen. Se tavoite on V I S I O. Ja sitten tulisi luoda selkeä määritellyin ajoin tehtävä vision tarkastelu. Eli silloin tarkatellaan kuinka ollaan etenemässä kohti asetettua tavoitetta.
Ohessa on mm. seuraavan valtuuston materiaali. Se on vaatinut kymmenien ellei satojen tuntien työn. Paksuus on 1,5 tikkuaskia.
Mutta mikä on olellisin ero?
Reilut 10-15 vuotta sitten yksityinen sektori tuotti runsaan määrän selvityksiä ja raportteja mitä erilaisimmista asioista ja pitkiä sellaisia. Nyt muuttuva maailma on muuttanut toimintatapoja. Vain välttämättöminmmät selvitykset tehdään ja raportit ovat nykyään lyhyitä ja selkeita Power Point esityksiä. Ei ole varaa enää tuottaa sellaista määrää. Eikä niiden lukemiseen olisi enää aikaakaan. Lisäksi on selkeä visio seurantamenettelyineen. Siitä selviää, miten olemme menossa kohti tavoitetilaa.
Julkinen sektori tuottaa edelleen pitkiä- selvityksiä
- raportteja
- kertomuksia
- strategioita
- suunnitelmia
- jne
Miksi oikeasti tarvitaan noin pitkiä tuotoksia mappiin pölyttymään? Mielestäni tulee keskittyä oleelliseen tekemiseen. Sen kyllä ymmärrän, että tietyt lait vaatimat paperit on tuotettava.
Hinta näillä raporteilla on iso, ilmaisia ne eivät ole. Joku ne on tehnyt ja useiden ne on luettava. Voisiko asiat ilmaista lyhyemmin ja selkeämmin?
Julkisen sektorin tulisi keskittyä selkeiden tavoitteiden tekemiseen ja niiden seuraamiseen. Se tavoite on V I S I O. Ja sitten tulisi luoda selkeä määritellyin ajoin tehtävä vision tarkastelu. Eli silloin tarkatellaan kuinka ollaan etenemässä kohti asetettua tavoitetta.
Ohessa on mm. seuraavan valtuuston materiaali. Se on vaatinut kymmenien ellei satojen tuntien työn. Paksuus on 1,5 tikkuaskia.
Valtuuston kokoukseen valmistautuessa
Täyty ottaa muutama dokumentti valtuuston kokouksen materaiaalista.
Tämän kohdan lukeminen jäi mieleeni. Jäin miettimään - Puuttuuko kaupungilta johtajuutta? Paljon tuotetaan tekstiä, mutta oleellinen puuttuu V I S I O ja M I T T A R I T.
Tämäkin kohta jäi mieleeni.
Jämsän kaupungin henkilöstömäärä viiden viimeisen vuoden aikana.
Talous on saatu paremmalle tolalle, mutta tiukka taloudellinen linja tulee jatkumaan. Tulevaisuuden ennustaminen kun on äärimmäisen vaikeaa.
Tämän kohdan lukeminen jäi mieleeni. Jäin miettimään - Puuttuuko kaupungilta johtajuutta? Paljon tuotetaan tekstiä, mutta oleellinen puuttuu V I S I O ja M I T T A R I T.
Tämäkin kohta jäi mieleeni.
Jämsän kaupungin henkilöstömäärä viiden viimeisen vuoden aikana.
Ihmettelen miksi 2014 vuotta käsiteltäessä otetaan myös huomioon 2015 vuosi. Kaupungin valtuuston linjaama 100 hengen vähennys 2014 ja 2015 aikana ei ole vielä toteutunut. Suunta on oikea.
Talous on saatu paremmalle tolalle, mutta tiukka taloudellinen linja tulee jatkumaan. Tulevaisuuden ennustaminen kun on äärimmäisen vaikeaa.
Tekevälle sattuu - Sohvalla maaten ois mennyt makeesti
Rupesimpa pitsan tekoon. Ensin oli vuorossa uunin päälle laitto. Sitten tein taikinan, joka laitettiin lieden takalevylle nousemaan. Taikinahan nouseen hyvin siinä, koska uunin lämmetessä lieden päällinen on optimaalinen taikinan kohoamiselle. Seuraavana vuorossa oli jauhelihan paistaminen. Laitoin jauhelihan paistumaan liedelle etulevylle. Ja tietysti liesi piti laittaa päälle, etulevy tietty.
Taikinan noustessa ja jauhelihan lämmetessä ruperin tekemään tomaattisiivuja. Kaikkea pitää tehdä rinta rinnan, jotta on tehokas. Hieman ihmettelin, miksi jauheliha ei jo höyryä. Ajan kulun hahmottaminen touhutessa on suhteellista. No jatkoin tomaattien siivuttamista.
Ja sitten se tapahtui - huomasin kuinka taikinakulho savusi takaliedellä. Äkkiä otin pohjasta sulaneen kulhon laidat ja laitoin sen tiskialtaaseen. Kulhon pohja ja taikina oli edelleen kuumalla liedellä. Ne piti saada pois savuttamasta. Ja ei kun taikinaan käsin kiinni. No samalla paloi kuumassa sulaneessa kulhonpohjassa oikean käden peukalo, iso rakko tuli. Otin lieden pois päältä.
Siinä sitten peukaloa hanan alla jäähdyttäessä kulhon pohja savusi edelleen liedellä. No pitihän siinä turvautua vaimon apuun, joka tuli kaapimaan sulaneen taikiankulhon pohjan liedeltä pois. Samaan hätään jälkikasvu aukoi pari ikkunaa ja parvekkeen oven. Käry oli melkoinen
No taikinapohjan teko oli aloitettava alusta. Jauheliha säästyi vaurioilta. No loppujen lopuksi pitsakin tuli valmiiksi.
Mutta jos alunperin olisin jäänyt sohvalle makoilemaan pitsan tekemisen sijaan, niin tämäkin kirjoitus olisi jäänyt kirjoittamatta.
Taikinan noustessa ja jauhelihan lämmetessä ruperin tekemään tomaattisiivuja. Kaikkea pitää tehdä rinta rinnan, jotta on tehokas. Hieman ihmettelin, miksi jauheliha ei jo höyryä. Ajan kulun hahmottaminen touhutessa on suhteellista. No jatkoin tomaattien siivuttamista.
Ja sitten se tapahtui - huomasin kuinka taikinakulho savusi takaliedellä. Äkkiä otin pohjasta sulaneen kulhon laidat ja laitoin sen tiskialtaaseen. Kulhon pohja ja taikina oli edelleen kuumalla liedellä. Ne piti saada pois savuttamasta. Ja ei kun taikinaan käsin kiinni. No samalla paloi kuumassa sulaneessa kulhonpohjassa oikean käden peukalo, iso rakko tuli. Otin lieden pois päältä.
Siinä sitten peukaloa hanan alla jäähdyttäessä kulhon pohja savusi edelleen liedellä. No pitihän siinä turvautua vaimon apuun, joka tuli kaapimaan sulaneen taikiankulhon pohjan liedeltä pois. Samaan hätään jälkikasvu aukoi pari ikkunaa ja parvekkeen oven. Käry oli melkoinen
No taikinapohjan teko oli aloitettava alusta. Jauheliha säästyi vaurioilta. No loppujen lopuksi pitsakin tuli valmiiksi.
Mutta jos alunperin olisin jäänyt sohvalle makoilemaan pitsan tekemisen sijaan, niin tämäkin kirjoitus olisi jäänyt kirjoittamatta.
torstai 7. toukokuuta 2015
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
Esko Järvenpää: Terveysyritysten hallittua voittoa ei pidä pelätä, jos SOTE - kustannukset alenee
Asiakkaat eli potilaat voivat jatkossa omistaa osan terveysyhtiöstään. Esimerkkinä Pihlajalinna joka on ilmoittanut listautuvansa pörssiin (5 ja 6. 5.15 AL.). Sisäsuomeen on aiemmin perustettu heidän kanssaan yhteisyrityksiä joista kunta siis kuntalaiset omistaa ja hallitsee 49 % ja nyt joka haluaa suuremman välillisen ohjausvallan voi listautumisen jälkeen hankkia sitä osakeomistuksena pörssiyhtiöltä. Tämä on tienkin vain harvoja kiinnostava tai mahdollinen.
Yhteisyritysten osingonjako on määritetty sopimuksessa jaettavaksi yrittäjäosapuolen ja kunnan kesken sekä osa toiminnan kehitykseen, mikään kultakaivos ei terveysyritys ole. Tuotettu voitto on kuitenkin osoitus toiminnan tehokkuudesta kun samalla sopimuksen laatutavoitteissa pysytään. "Pientä" voittoa tuottavat myös terveysyritykset - apteekit eikä niitä ihmetellä.
Yhteisyritys on toiminut Jämsässä viitisen vuotta ja kokemuksen vahvistamana syksyllä aloittaa samalla, mutta laajennetulla mallilla uusi kymmenen vuoden jakso. Kumppanin listautuminen pörssiin tuo lisää avoimuutta, kehityspotentiaalia ja uskoa kotimaisuuteen ja se on meidän potilaiden etu. Valitettavasti ministerit Räty ja Huovinen ovat kovasti arvostelleet tätä uutta kustannustehokasta mallia.
Pitkään on puhuttu Suomen elvyttämisestä rakenteita uusimalla, nyt tässä on oikeasti uusi hyväksi havaittu rakenneuudistus, se pitäisi noteerata myös uudessa valtion SOTE X mallissa. Kunnan ja terveysyrityksen yhteisyrityksen uusi malli tuo säästöjä asiantuntijayrityksen organisoinnin kautta, työt järjestellään yksityispuolella tehokkaammin kuin hallintosäännösten ohjaamalla julkisella sektorilla. Voitto on tietenkin se yritystoiminnan luonnollinen vauhdittaja eikä sitä pidä pelätä kun samalla veronmaksajien rahoja säästyy. Säästötavoitteet ei ole utopiaa, ne on kirjattu sopimuksiin ja niitä tietenkin seurataan.
Yhteisyritysten osingonjako on määritetty sopimuksessa jaettavaksi yrittäjäosapuolen ja kunnan kesken sekä osa toiminnan kehitykseen, mikään kultakaivos ei terveysyritys ole. Tuotettu voitto on kuitenkin osoitus toiminnan tehokkuudesta kun samalla sopimuksen laatutavoitteissa pysytään. "Pientä" voittoa tuottavat myös terveysyritykset - apteekit eikä niitä ihmetellä.
Yhteisyritys on toiminut Jämsässä viitisen vuotta ja kokemuksen vahvistamana syksyllä aloittaa samalla, mutta laajennetulla mallilla uusi kymmenen vuoden jakso. Kumppanin listautuminen pörssiin tuo lisää avoimuutta, kehityspotentiaalia ja uskoa kotimaisuuteen ja se on meidän potilaiden etu. Valitettavasti ministerit Räty ja Huovinen ovat kovasti arvostelleet tätä uutta kustannustehokasta mallia.
Pitkään on puhuttu Suomen elvyttämisestä rakenteita uusimalla, nyt tässä on oikeasti uusi hyväksi havaittu rakenneuudistus, se pitäisi noteerata myös uudessa valtion SOTE X mallissa. Kunnan ja terveysyrityksen yhteisyrityksen uusi malli tuo säästöjä asiantuntijayrityksen organisoinnin kautta, työt järjestellään yksityispuolella tehokkaammin kuin hallintosäännösten ohjaamalla julkisella sektorilla. Voitto on tietenkin se yritystoiminnan luonnollinen vauhdittaja eikä sitä pidä pelätä kun samalla veronmaksajien rahoja säästyy. Säästötavoitteet ei ole utopiaa, ne on kirjattu sopimuksiin ja niitä tietenkin seurataan.
tiistai 5. toukokuuta 2015
SOTE -päätöksien positiivinen pöhinä
Keskustelin erään ex -kansanedustaja ehdokkaan kanssa. Tuntui sille, ettei hän ole suvainnut paikallista eikä valtakunnallista SOTE -päätöstä.
Paikallisesti on sovittu, että Jämsän kaupungin SOTE -palvelut ulkoistetaan suurelta osin, mutta muutamia osakokonaisuuksia ei. Tämä on paikallinen demokraattinen päätös.
Valtakunnallisesti SOTE -palvelujen keskittämiseen on otettu aikalisä. Sen pituudesta ei ole tietoa. Kansa on puhunut ja demokratia on toteutunut.
Sekä paikallisia että valtakunnallisia päätöksiä tullaan arvioimaan tulevina vuosina, kuten kaikkia päätöksien arviointeja tehdään. Linjauksia voidaan tarvittaessa muuttaa perustelluista syistä. Jämsäläiset ja suomalaiset ovat puhuneet - pulinat pois. Demokratia on toteutunut.
Mielestäni demokratia tarkoittaa sitä, että päätöksia valmisteltaessa voidaan asioihin vaikuttaa. Mutta kun päätökset on tehty, niin kaikkien tulee puhaltaa yhteen hiileen yhdessä demokraattisesti sovitun päätöksen eteen.
Ja tästä pitää syntyä positiivinen pöhinä - jytkytellen kohti sovittua maalia.
Paikallisesti on sovittu, että Jämsän kaupungin SOTE -palvelut ulkoistetaan suurelta osin, mutta muutamia osakokonaisuuksia ei. Tämä on paikallinen demokraattinen päätös.
Valtakunnallisesti SOTE -palvelujen keskittämiseen on otettu aikalisä. Sen pituudesta ei ole tietoa. Kansa on puhunut ja demokratia on toteutunut.
Sekä paikallisia että valtakunnallisia päätöksiä tullaan arvioimaan tulevina vuosina, kuten kaikkia päätöksien arviointeja tehdään. Linjauksia voidaan tarvittaessa muuttaa perustelluista syistä. Jämsäläiset ja suomalaiset ovat puhuneet - pulinat pois. Demokratia on toteutunut.
Mielestäni demokratia tarkoittaa sitä, että päätöksia valmisteltaessa voidaan asioihin vaikuttaa. Mutta kun päätökset on tehty, niin kaikkien tulee puhaltaa yhteen hiileen yhdessä demokraattisesti sovitun päätöksen eteen.
Ja tästä pitää syntyä positiivinen pöhinä - jytkytellen kohti sovittua maalia.
maanantai 4. toukokuuta 2015
Uuden päiväkodin nimikilpailu - Hätäinenkö olin?!
Innostuin uuden päiväkodin nimikilpailusta luettuani siitä 30.4.2015. Joten laitoin heti intuitiolla sähköpostin kirjaamoon 30.4.2015
Päiväkodin nimikilpailun ehdotukseni on:
"NN"
Terveisin Jyrki Kokko
Hei ja kiitos viestistäsi.
Jämsän uuden vuoropäiväkodin-päiväpäiväkodin nimikilpailun kilpailuaika alkaa maanantaina 4.5.2015.
Lisätietoja Jämsän kaupungin nettisivulta:
http://www.jamsa.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/2594-uuden-paivakodin-nimesta-kilpailu
Terveisin toimistosihteeri
Kait sen voi nytkin vastaanottaa?
Terveisin Jyrki Kokko
No siihen sain vastauksen 4.5.2015
Hei Jyrki,
Nimikilpailuun on laadittu säännöt, joiden mukaan kilpailuaika on 4.5.-18.5.2015 klo 15.
Näitä sääntöjä noudatetaan kaikkien kohdalla.
Jos haluat ehdotuksesi mukaan kilpailuun, lähetätkö sen ko. aikana joko sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@jamsa.fi tai
Postiosoitteeseen Jämsän kaupunki, sivistyspalvelukeskus, Kelhänkatu 3, 42100 Jämsä. Kuoreen merkintä ”Nimikilpailu”.
Terveisin toimistosihteeri
No totesin pääkoppani sisällä, että tämä on byrokratian huippusuoritus. Päätin, että laitan kuitenkin uuden sähköpostin kirjaamoon 4.5.2015, vaikka byrokratian kukat kukkivat kevätauringossa.
Moi
Päiväkodin nimikilpailun ehdotukseni on:
"NN"
Terveisin Jyrki Kokko
No sitten sain paluupostia 30.4.2015, asiallisen sellaisen.
Hei ja kiitos viestistäsi.
Jämsän uuden vuoropäiväkodin-päiväpäiväkodin nimikilpailun kilpailuaika alkaa maanantaina 4.5.2015.
Lisätietoja Jämsän kaupungin nettisivulta:
http://www.jamsa.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/2594-uuden-paivakodin-nimesta-kilpailu
Terveisin toimistosihteeri
Jäin hämmästelemään, miksi nimikilpailun ehdotustani ei voinut vastaanottaa jo 30.4.2015 No päätin kysyä vielä, että eikö ilmoitusta voi jo nyt vastaanottaa?
Moi
Moi
Kait sen voi nytkin vastaanottaa?
Terveisin Jyrki Kokko
No siihen sain vastauksen 4.5.2015
Hei Jyrki,
Nimikilpailuun on laadittu säännöt, joiden mukaan kilpailuaika on 4.5.-18.5.2015 klo 15.
Näitä sääntöjä noudatetaan kaikkien kohdalla.
Jos haluat ehdotuksesi mukaan kilpailuun, lähetätkö sen ko. aikana joko sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@jamsa.fi tai
Postiosoitteeseen Jämsän kaupunki, sivistyspalvelukeskus, Kelhänkatu 3, 42100 Jämsä. Kuoreen merkintä ”Nimikilpailu”.
Terveisin toimistosihteeri
No totesin pääkoppani sisällä, että tämä on byrokratian huippusuoritus. Päätin, että laitan kuitenkin uuden sähköpostin kirjaamoon 4.5.2015, vaikka byrokratian kukat kukkivat kevätauringossa.
Moi
Laitoin postin uudelleen, koska kilpailu alkaa tänään 4.5.2015.
Päiväkodin nimikilpailun ehdotukseni on:
"NN"
"NN"
Terveisin Jyrki Kokko
No loppujen lopuksi posti meni perille kirjaamoon. Mutta alitajuntani jäi raksuttelemaan.
- Olinko tyrinyt ja ollut hätäinen?
- Vai oliko byrokratian tuoma tarkka nimikilpailun aikataulu tehnyt minulle kepposet?
- Viestit olivat asiallisia, mutta onko tämä kuntalaisen saamaa asiakaspalvelua?
Totuushan on se, että laitoin postin kirjaamoon ennen nimikilpailun alkua 4.5.2015, mutta kuitenkin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













































