Ei tätä miestä sohva pidellyt ja ulos polkemaan piti päästä. Lamminsuota ajelin Moiskalantielle ja edelleen Virhiätien kautta Himokselle. Sitten vaan kohti Sammallahtea. Pitkä ja tylsä baana oli edessä, mutta pian olinkin jo Tarvajärventien ristillä. Siitä otin vasempaan. Pienen rantareitin tein Tarvajärventieltä. Sitten vaan poljin eteenpäin. Paajoentietä menin Pungannenän venelaiturille. Siinä tein uukkarin. Sen jälkeen pistäydyin vanhalla partiomajalla.
Matka jatkui siten, että palasin Paajoentietä Tarvajärventielle ja menin noin 400 m Vaheriin päin. Sitten tiukka oikea ja polkaisu Konstilantielle. Kartan mukaan ajattelin, että Konstilan koira syö mut, mutta pelko oli turha. Eteenpäin vaan painelin, tie pieneni ja pieneni. Sitten ei enää kulku-uraa erottanut ja oli hyödynnettävä Maastokartat sovellusta. Varsinainen pöpelikkö oli. Pyörää piti välillä kantaa kaatuneiden puiden yli ja toisinaan taluttaa. Ja useaan otteeseen piti kartasta katsoa oikea kulkusuunta. Sitten koitti toinen koirapelko, Tuomiston talo. No asukkaita ei siellä ole ollut muutamaan vuosikymmeneen. Eikä muuten ollut koiraakaan ;) Joten helpolla pääsin.
Sitten oikealla olikin jo Hirvikartano. Partion Joukon kanssa pari sanaa vaihdoin ja jatkoin matkaa Hunningontietä pitkin. Jonkin aikaa poljin ja käännyin vasempaan Onkimajärventielle. Otin sen jälkeen oikeaan uralle, joka meni Lihjulan talon ohitse Karhumäentielle. Laskettelin sieltä alas Touvilantielle. Hetken ajoin vasempaan ja sitten käännyin oikeaan Loilontielle. Piipahdin Center Market Himoksella energiavarastoja täydentämässä.
Sitten alkoi loppusuora Säyryäntietä Ruotsulan talolle. Lopun matkaa ajelin joen rantaa aina Jämsän pappilalle saakka. Muutama sata metriä siitä ja olinkin jo kotona Pispalassa.
Fillarin akkuun jäi jäljelle vain hitusen virtaa. Ahteri oli reissun jälkeen hellänä.
Matkalla näkyi elämää:
- Ylämaan karjaa
- Iso koira
- Puolikuollut myyrä
- Kymmenittäin lampaita
- Vaalean ruskea "bambi"
- Iso tunnistamaton lintu
- Uros ja naaras hirvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti