Opiskeluaikana Oulun Yliopistolla ei killat tekivät omia julkaisujaan. Itse olin prosessitekniikkaa lukemassa. Koko yliopiston suosituin ja odotetuin kiltalehti syntyi prosessikillalta noin 4 kertaa vuodessa. Lehden nimi oli ja on edelleen Porle. Nimi jo osittain kuvaa sisältöä. Eeppos sisälsi asiaa ja sen vierestä, tarinaa navan molemmin puolin, alta ja yltä. Lehti syntyi useiden eri kirjoittajien toimesta. Päätoimittaja sitten koosti jutuista kokonaisuuden.
Silloinkin jutut syntyivät joko itsestään tai sitten ei. Joskus jutun juurta avitettiin ottamalla miestä väkevämpää. Tekstiä syntyi, kun ei liikaa ottanut aivoratoja avartavaa. Jostain vain aloitettiin ja siitä se syntyi. Tosin tiimimme tarinat eivät olleet navan lähistöltä.
Nyt kun juttu ei blogiin synny, niin miestä väkevämpää ei aikonut ottaa. Muihin piristeisinkään en aio sortua. Kirjailijat ja muut taiteilijat ovat ilmeisesti oma lukunsa. Kun elanto on kiinni tuotetun taiteen määrästä, niin kaikki keinot pitää käyttää. Tuotosta kun pitää syntyä.
Blogikirjoittajan pitää odottaa vain sopivaa virettä. Tai jos planeetat kääntyisivät oikeaan asentoon ja juttu luistaisi.
Ikiliikkujakaan ei muuten ole vielä keksitty. Eikä jatkuvasti tuottavaa blogikirjoittajakaan ole vielä synnytetty.
Impulssia ja virettä odotellen...