torstai 19. tammikuuta 2017

Levilläkin uskotaan laskettelukeskuksen vetovoimaan

Kauppalehti 17.1.2017 <linkki>

Suomen suurimassa hiihtokeskuksessa Levillä toimii noin 200 yritystä, joiden palkkalistoilla on vilkkaimman talvikauden aikana yli 3 000 työntekijää. Luvussa on mukana sesonkityöläiset. Levillä on muun muassa kaksi yksityistä lääkäriasemaa.

Suomen kahdenkymmenen suurimman hiihtokeskuksen hissilippujen yhteenlaskettu myynti oli viime vuonna 54,1 miljoonaa euroa. Keskuksista suurin Levi kirjasi liikevaihdokseen 14 miljoonaa euroa.

Himos on viidenneksi suurin hiihtokeskus ja sen vastaava liikevaihto on julkisten tietojen mukaan kolmasosa Levin rinneyrittäjän liikevaihdosta.

”Rinteet ovat se näkyvin osa, mutta niiden ympärille on rakentunut jatkuvasti laajentuva palveluyritysten verkosto, jonka rahallinen merkitys on paljon suurempi”, sanoo Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors.

Esimerkiksi pelkästään Levin alueen matkailutulo oli viime vuonna yli 200 miljoonaa euroa. Levillä on 24 500 vuodepaikkaa.

Himoksessa on julkisuudessa olleiden tilastojen mukaan n. 4500 eli vajaat 20 % Levin vuodepaikoista.

”Lähes kaikki Kittilän yritykset hyötyvät jollakin tavalla Levistä. Se on myös Kittilän kasvun veturi”, sanoo Kittilän kunnanjohtaja Kyösti Tornberg.

Saamieni tietojen mukaan Levin ensimmäinen osayleiskaava oli vireillä (1989) samaan aikaan kuin Himoksen osayleiskaava, joka kaatui kaavavalitukseen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (1993) ja Levin kaava vahvistui.

Saamani tiedon mukaan niinä vuosina Himoksen rinneyrityksen liikevaihto oli suurempi kuin vastaava Levin rinneyrityksen liikevaihto.

Mitä tässä matkalla on 25 vuoden aikana tapahtunut.

Osayleiskaavan nurin meno on käsitelty Himottu vuori historiikin sivuilla 92 - 94.

Myös sen jälkeinen Himoksen kehityksen pysähtyminen on kerrottu historiikin sivulla. Etenkin viimeiset kuluneet 10 vuotta on ollut valtuutettuna surullista seurattavaa, kun kaupunki on kaikin keinoin vastustanut rinneyrityksen kehittämistä valtuuston 30.5.2005 hyväksymän ja päättämän maanvuokrasopimuksen sekä maanvaihdon esikauppakirjan mukaisesti. Kaupunki riitautti YIT -kylpyläaiesopimuksen (tammikuu 2006) jälkeen molemmat valtuuston hyväksymät kehittämissopimukset rinneyrittäjän kanssa.

Maanvuokrasopimuksen ja esikauppakirjan riidat menivät oikeuteen, missä kaupunki voitti ja nyt kaupunki toteaa joka yhteyteen, että 

"rinneyrittäjän kanssa ei voida tehdä yhteistyötä, koska oikeus on niin päättänyt".

Siis Himoksen kehittymisen rinneyrittäjän toimesta on päättänyt oikeus.