Valtuustokauden 2013-2017 muistelmat

Kirjoitan intuitiolla muistelmat valtuustokaudesta 2013-2017. Reilun 4 vuoden aikana on tapahtunut isoja asioita. Tuntuu sille, että moni iso asia oli päätöksen teon alla näiden vuosien aikana. Ohessa on muutama muistelma tietyistä tapahtumista. Paljon muutakin tapahtui.

Henkilöstömäärän vähentäminen
Jämsän kaupunki tarkasteli henkilöstömäärää valtuustokauden alussa verraten sitä muun muassa vastaavan kokoisiin kuntiin. Oli osoitettavissa, että kaupungin henkilöstömäärä oli reilut 100 henkeä isompi kuin muissa vastaavissa. Henkilöstömäärän vähentämisellä haettiin reilun 4 M€ säästöjä heikossa taloudellisessa tilanteessa. Julkisen sektorin työpaikkoja pidettiin varmoina, mutta ajat olivat muuttuneet. Asiastahan nousi kauhea poru, mutta loppujen lopuksi se meni aika kivuttomasti, kun näin jälkikäteen asiaa tarkastelee.

Sairaanhoitopiirin valitseminen

Valtuustokauden alkupuolella olimme tilanteessa, jossa tuli eteen sairaanhoitopiirin valinta. Vaakakupissa oli Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit. Valtuusto päätti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pitkien keskustelujen ja muiden selvitysten perusteella. Aina kun ihmisiä niin sanotusti huolletaan, niin virheitä sattuu, molemmissa sairaanhoitopiireissä. Mutta pääosin myönteistä palautetta on tullut. Jatkossa on olemassa valinnan vapaus, vaikka olemme Keski-Suomen maakunnassa. Mitä se valinnan vapaus tarkalleen tarkoittaa selvinnee myöhemmin.

SOTE
Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallisessa järjestämisessä tuli eteen tilanne, missä olimme ns. vaarassa menettää 150-200 erikoissairaanhoidon työpaikkaa sairaalaltamme. Työpaikkojen turvaamiseksi sekä paikallisten palvelujen säilyttämiseksi Jämsän terveyspalvelut päätettiin ulkoistaa. Asiallahan oli hieman kiire, jotta ulkoistuspäätös saatiin tehtyä ennen valtiovallan asettamaa päivämäärää. Kilpailun voitti Jämsän Terveys. Pihlajalinna konserni omistaa yhtiöstä 51 % ja Jämsän kaupunki 49 %. Sopimus on 10 vuoden mittainen. Myöhemmin Jokilaakson Terveys (erikoissaisaahoito) sulautettiin Jämsän Terveyden sisään.

Maakuntapäätös
SOTE sopan tiimellyksessä kysyttiin kunnilta, mihin maakuntaan ne haluaisivat kuulua jatkossa. Jämsän tapauksessa vaihtoehtoina olivat Keski-Suomi ja Pirkanmaa.  Pitkien selvittelyjen jälkeen valtuuston päätös oli Pirkanmaa. Keski-Suomen voimakas painostus ennen päätöksentekoa oli sanoin kuvaamatonta. Myöhemmin valtiovalta päätti, että Jämsä kuuluu Keski-Suomeen.

Himoksen alue
Jämsään saatiin valtuustokauden aikana 18 reikäinen golf-kenttä. Alkutaipale ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Virkamiesten taholta on sorvattu, jos jonkinlaista sopimusta kentän pönkittämiseksi. Mielestä kaikki asiat eivät kestä päivänvaloa. Eikä tapahtumien kulusta saa selkoa, vaikka kuinka yrittäisi. Voin todeta, ettei kukaan valtuutetuista ole selvillä mitä oikeasti on päätetty.

Päijänranta sai alkunsa ja tie siirrettiin rannasta mäen rinteelle. Hanketta ajettiin kuin käärmettä pyssyyn varsinkin kaupunginjohtajan toimesta. Tie on nyt siirretty ja mitään ei ole sen jälkeen tapahtunut. Erikoista tässä on se, että kaikilla Päijänrannan kiinteistöillä on yksi ja sama omistaja. Liittyy tähän myös muitakin ihmeellisyyksiä.

Himoksen alueella kaikkien alueiden kehittyminen on edennyt paitsi rinnealueiden. Mielestäni vastavoimat tekevät voimakasta työtä. Kylpylä ja kylpylähotelli sekä lomakerrostalot eivät Jämsän taloutta tule pelastamaan. On saatava aikaan iso lumipalloefekti, sellainen Levin kaltainen. Rinnealueiden sekä kaikkien muiden alueiden kehittyminen takaa kylpylälle ja muille toimijoille taloudellisesti paremmat ajat. Ison pyörän pyöriessä saadaan kultarahat satamaan veronmaksajien laariin.

Kaupunginjohtajan epäluottamuslause
Jämsän kaupungissa ajauduttiin tilanteeseen, missä kaupunginjohtaja ei nauttinut kaikkien valtuutettujen mielestä luottamusta. Selvitysten perusteella oli tiettyjä asioita, jotka kaipaisivat parannusta sekä selvittämistä. 14 valtuutettua olivat sitä mieltä, että pitäisi perustaa tilapäinen valiokunta tutkimaan epäkohdat. Valtuuston- ja hallituksen puheenjohtajat olivat epäluottamuslauseen kannalla. Suurin osa valtuutetuista oli sitä mieltä, että kaupunginjohtaja on mies paikallaan ja epäkohdat olivat aiheettomia. Mikäli epäkohdat olisivat olleet aiheettomia, niin tilapäinen valiokunta olisi sen voinut todeta. Nyt niinsanotut aiheettomat asiat on tutkimatta ja kaupunginjohtaja sai jatkaa tehtävässään. Demokratia on puhunut.

Kouluverkkoselvitys
Jämsän oppilasmäärä on laskenut voimakkaasti ja ennuste on laskeva. Syntyneiden lapsien perusteella voidaan melko tarkkaan ennustaa noin 7 vuotta eteenpäin. Lukio kaipasi uudet tilat sisäilmaongelmien takia. Vaihtoehdoksi valittiin lopulta se, että Jokivaaren ala-aste sulautettiin Vitikkalan koululle ja lukio sijoittui Jokivarteen.. OAJ:n vastustus, valta ja voimakkuus oli melkoinen. Kaikenlaisia uhkakuvia maalailtiin. Koululaisten vanhemmat ottivat yhteyttä, että opettajat ns. pelottelivat lapsia. Siirto sujui aiheutetusta hässäkästä huolimatta hyvin. Päätöksen jälkeen ei ole negatiivista palautetta tullut.

Sisäilmaongelmat
Kaupungin julkiset rakennukset ovat heikon sisäilman riivaamia. Rakennuksia on paljon, kaupungintalo, Seppolan koulu, Jämsän lukio, pääkirjasto, Kelhän virastotalo, Kankarisveden koulu, Mäntykallion koulu sekä moni muu rakennus. Mitä tämä johtuu? Onko rakennettu väärin vai eikö rakemmuksia huolleta? Perussyy huonolle sisäilmalle on epäselvä. Yhteistä syytä ei ole pystytty esittämään. Rakennuksissa oleville ihmisille on taattava terveellinen sisäilma. Valtakunnallisesti emme poikkea muista kunnista. Mutta mitä tekisimme paremmin kuin muut? Taloudellisesti meillä on vielä paljon korjausvelkaa edessäpäin. Viisasten kivi meiltä vain puuttuu.

Vastaanottokeskus
Suomeen tuli reilut 30 000 pakolaista maailmalta. Pihlajalinna päätti perustaa vastaanottokeskuksen Auvilan kampukselle vanhaan oppilasasuntolaan. Päätös herätti paljon keskustelua. Eräs poliittinen ryhmittymä oli asiaa vastaan henkeen ja vereen. Kaikki mahdolliset uhkakuvat maalailtiin. Mielipidepalstan tekstimäärällä mitattuna meillä oli menossa suuremman luokan katastrofi. Mutta kuinka kävikään? Jämsän katukuva värittyi, ystävällisiä ihmisiä siellä täällä, todettiin monen Jämsäläisen suusta. Mitään negatiivisia lieveilmiöitä ei ole havaittu kaikistaa maalailluista uhkakuvista huolimatta.

Väkiluku
Jämsän väkiluku on pienentynyt 2013 - 2016 aikana paljon eli 1053 henkeä, (22 354 1.1.2013, 21301 30.11.2016). Tämä on noin 260 henkilöä joka vuosi. Merkittävimpänä tekijänä on ollut työpaikkojen vähentyminen alueella. Isoimpina tekijöinä on mm. varuskunnan lopettaminen ja metsäteollisuuden erittäin voimakas murros. Nuorempi väestö siirty töiden perässä muualle, kun uusia ei ole syntynyt. Työpaikoilla saadaan muuttotappiota pienennettyä ja oikein yltiöoptimistisesti ajateltuna muuttotappio voidaan kääntää muuttovoitoksi.

Hallin datapuisto
Kaava-alue sijaitsee Hallin taajamassa ja käsittää Hallin entisen varuskunnan alueita. Senaatti-kiinteistöt on 2015 kesällä myynyt Hallin entisen varuskunta-alueen NxtVn Jämsä Oy – nimiselle yhtiölle. Yhtiöllä on tarkoitus perustaa alueelle usean vuokralaisen datakeskuspuiston. Uskon ja toivon, että hankkeessa päästään eteenpäin, kun kaava saa lainvoiman 25.1.2017.

Paljon ja isoja asioita on tapahtunut. Historian kirjoittaminen on helppoa, mutta tulevaisuuden ennustaminen onkin jo toinen juttu.

Uskon Himoksen alueen kehittymisen olevan yksi lähivuosien toivoa ja tulevaisuuden uskoa herättävä asia.