Alla oleva teksti on tarkkaan harkittu ympäristölakimiehen teksti. Ohessa lausunto alkuperäisenä ja muuttamattomana kursiivilla.
Tämä herättää päässäni ajatuksia.
Mutta minun lienee ennemmin uskominen ympäristölakimiehen selkeään tekstiin kuin johonkin muuhun.
- - -
Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että voimassa olevassa yleiskaavassa tehdyt maankäytölliset ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja yleiskaavassa tehdyistä perusratkaisuista voidaan poiketa vain hyvin rajoitetusti. Master Planit eivät ohjaa juridisesti asemakaavan laadintaa millään tavoin eikä niihin voida asemakaavaprosessissa oikeudellisesti vedota.
Näin ollen voimassa olevan Himoksen yleiskaavan 2001 mukaisen asemakaavan laadinta on juridisesti mahdollista, mutta se ei välttämättä ole pakollista. Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan kunnan on laadittava asemakaava sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunnalla on siis velvollisuus asemakaavan laatimiseen silloin, kun yleiset maankäyttöön liittyvät edut sitä vaativat. Maanomistaja ei voi pakottaa kuntaa laatimaan kaavaa eikä maanomistaja voi itsekään laadituttaa muuta kaavaa kuin ranta-asemakaavan. Alueellisella ympäristökeskuksellakaan ei ole toimivaltaa velvoittaa kuntaa kaavan laadintaan. Ympäristökeskus ei voi antaa mitään muitakaan kaavoitusta koskevia sitovia määräyksiä kunnalle, vaan kunta vastaa kaavoituksesta itsenäisesti. Ympäristökeskus on ainoastaan yleistä etua ja valtion etua valvova asiantuntija- ja lausuntoviranomainen kaavoitusasioissa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 177 §:n mukaan ainoastaan ympäristöministeriö voi velvoittaa kunnan kaavan laadintaan. YM voi antaa määräyksen, jos kunta ei huolehdi tarpeellisten yleiskaavojen tai asemakaavojen laatimisesta taikka pitämisestä ajan tasalla ja on ilmeistä, että se vaikeuttaa laissa alueiden käytön suunnittelulle tai rakentamisen ohjaukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Tätäkin määräystä annettaessa YM siis ottaa huomioon yleisen edun vaatimukset.
Minulla on sellainen tieto, että kaupunki on jatkamassa Himoksen vuoden 2001 yleiskaavan muuttamista osa-alueittain. Jos kaupungin suunnitelmissa on tehdä olennaisia muutoksia vuoden 2001 yleiskaavaan niiden alueiden osalta, joita Himoksen Länsikeskuksen asemakaava koskisi, niin silloin ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa asemakaavan laadintaa ennen kuin yleiskaavan muutosprosessi on riittävän pitkällä ja asemakaavan laadinnassa voidaan tukeutua valmisteilla olevaan yleiskaavan muutokseen. Yleiskaavan muutos tulee hyväksyä kaupunginvaltuustossa ennen kuin voidaan hyväksyä asemakaava, jota tuo yleiskaavan muutos ohjaa.
Kovin vähän ympäristökeskuksesta on apua kunnan ja maanomistajan välisten ristiriitojen ratkaisuun, koska ympäristökeskuksella ei ole toimivaltaa minkäänlaisten määräysten antamiseen. Neuvottelut, joilla ei kuitenkaan ole juridista sitovuutta, ovat tietysti aina mahdollisia ympäristökeskuksen, kunnan ja maanomistajan kesken, jos kaavoitetavan alueen hallinta on lopullisesti ratkaistu yleisissä tuomioistuimissa. Maan hallintaa koskeviin ristiriitoihin ympäristökeskus ei voi ottaa mitään kantaa, koska ne eivät kuulu ympäristökeskuksen toimivaltaan.
Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että voimassa olevassa yleiskaavassa tehdyt maankäytölliset ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja yleiskaavassa tehdyistä perusratkaisuista voidaan poiketa vain hyvin rajoitetusti. Master Planit eivät ohjaa juridisesti asemakaavan laadintaa millään tavoin eikä niihin voida asemakaavaprosessissa oikeudellisesti vedota.Näin ollen voimassa olevan Himoksen yleiskaavan 2001 mukaisen asemakaavan laadinta on juridisesti mahdollista, mutta se ei välttämättä ole pakollista. Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n mukaan kunnan on laadittava asemakaava sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunnalla on siis velvollisuus asemakaavan laatimiseen silloin, kun yleiset maankäyttöön liittyvät edut sitä vaativat. Maanomistaja ei voi pakottaa kuntaa laatimaan kaavaa eikä maanomistaja voi itsekään laadituttaa muuta kaavaa kuin ranta-asemakaavan. Alueellisella ympäristökeskuksellakaan ei ole toimivaltaa velvoittaa kuntaa kaavan laadintaan. Ympäristökeskus ei voi antaa mitään muitakaan kaavoitusta koskevia sitovia määräyksiä kunnalle, vaan kunta vastaa kaavoituksesta itsenäisesti. Ympäristökeskus on ainoastaan yleistä etua ja valtion etua valvova asiantuntija- ja lausuntoviranomainen kaavoitusasioissa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 177 §:n mukaan ainoastaan ympäristöministeriö voi velvoittaa kunnan kaavan laadintaan. YM voi antaa määräyksen, jos kunta ei huolehdi tarpeellisten yleiskaavojen tai asemakaavojen laatimisesta taikka pitämisestä ajan tasalla ja on ilmeistä, että se vaikeuttaa laissa alueiden käytön suunnittelulle tai rakentamisen ohjaukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Tätäkin määräystä annettaessa YM siis ottaa huomioon yleisen edun vaatimukset.
Minulla on sellainen tieto, että kaupunki on jatkamassa Himoksen vuoden 2001 yleiskaavan muuttamista osa-alueittain. Jos kaupungin suunnitelmissa on tehdä olennaisia muutoksia vuoden 2001 yleiskaavaan niiden alueiden osalta, joita Himoksen Länsikeskuksen asemakaava koskisi, niin silloin ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa asemakaavan laadintaa ennen kuin yleiskaavan muutosprosessi on riittävän pitkällä ja asemakaavan laadinnassa voidaan tukeutua valmisteilla olevaan yleiskaavan muutokseen. Yleiskaavan muutos tulee hyväksyä kaupunginvaltuustossa ennen kuin voidaan hyväksyä asemakaava, jota tuo yleiskaavan muutos ohjaa.
Kovin vähän ympäristökeskuksesta on apua kunnan ja maanomistajan välisten ristiriitojen ratkaisuun, koska ympäristökeskuksella ei ole toimivaltaa minkäänlaisten määräysten antamiseen. Neuvottelut, joilla ei kuitenkaan ole juridista sitovuutta, ovat tietysti aina mahdollisia ympäristökeskuksen, kunnan ja maanomistajan kesken, jos kaavoitetavan alueen hallinta on lopullisesti ratkaistu yleisissä tuomioistuimissa. Maan hallintaa koskeviin ristiriitoihin ympäristökeskus ei voi ottaa mitään kantaa, koska ne eivät kuulu ympäristökeskuksen toimivaltaan.
Jos kunta kuitenkin hyväksyy voimassa olevan yleiskaavan vastaisen asemakaavan, eikä mikään taho valita kaavan hyväksymispäätöksestä, asemakaava tulee aivan normaalisti voimaan eikä missään vaiheessa sen jälkeen, kun hyväksymispäätös on tullut lainvoimaiseksi, voida enää vedota siihen, että asemakaava on yleiskaavan vastainen. Yleiskaavan vastainen asemakaava ei myöskään ohjaa millään tavoin juridisesti myöhempien asemakaavojen laadintaa, vaan niitä ohjaa edelleenkin voimassa oleva yleiskaava.
