keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 17/182 -- 17.1.2018

Vehnäleivän on korvannut ruisleipä. Yksi suosikki on ollut Uotilan maalaisruislimppu. Toinen suosikki on Viipurilaisen kotileipomon täysrukiinen reikäleipä.

Ruisleipä on suomalaista superruokaa. Tieto ruisleivän terveellisyydestä on uusien tutkimusten valossa yhä kasvamaan päin. 

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että ruisleivällä on selvästi myönteinen vaikutus esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. 

Ruisleivän sisällyttäminen ruokavalioon on myös hyvä apu painonhallinnassa.

Siis ruisleipä on herkuton superruoka.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 16/182 -- 16.1.2018

Banaani on erinomainen välipala, Sitä ei tarvitse vältellä, vaikka joskus niin kuulee puhuttavan.

Banaani sisältää muun muassa C- ja B6-vitamiinia, kuitua, magnesiumia ja runsaasti kaliumia. Banaanin sisältämä rasva on pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa. Energiaa on noin 85 kcal/100 g.

Banaani sopii painonpudottajalle siinä missä muutkin hedelmät.

Banaani sisältää paljon hyödyllisiä ravintoaineita, joten sillä voi olla myös monenlaisia terveysvaikutuksia. Sen sisältämä kalium ja magnesium auttavat lihaskramppeihin ja suonenvetoihin.

Kuitu taas tasapainottaa suolen toimintaa ja rauhoittaa ruoansulatuskanavaa, joten hedelmästä voi olla apua myös refluksiin ja närästykseen.

Lukuisat tutkimukset ovat selvittäneet banaanin mahdollisia terveyshyötyjä.

Tutkimusten mukaan kuitupitoisten ruokien, kuten banaanin syöminen ehkäisee sydänsairauksia. Sydämen terveyttä edistävät myös banaanin sisältämät kalium, C-vitamiini ja B6-vitamiini.

Banaanin sanotaan myös parantavan mielialaa ja tehostavan muistia.

Siispä otan banaanin työmatkalla välipalaksi, kun ei hehtaa junassa rahka-ananas pöperöä ottaa. Tai ei se nyt ihan kehtaamisesta ole kiinni, vaan banaani on helpompi nauttia.

maanantai 15. tammikuuta 2018

Himoksen historia toistaa itseään


Kaksitoista (12) vuotta sitten 16.1.2006 Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksyi salaisena neuvotellun YIT aiesopimuksen.

Valtuutettuna hallussani on ko. aiesopimuksen valtuuston päätös sopimusliitteineen käsittelyaikaisin merkinnöin (LIITE)

Valtuutettuna saamani silloisen selvityksen ja tämän aiesopimuksen mukaan kaupunki oli saamassa jatkossa kaavoitetuista tonteista aivan ensivaiheessa 3 360 000 euroa, yksikköhintaan 160 €/ rakennusoikeusneliö. Lisäksi kaupunki sitoutui myymään YIT:lle tai yhdessä sovittavalle tahoille kaikki loputkin aiesopimusalueen rakennusoikeudet myös 160 €/kem2.

Myöhemmin aiesopimuksen liitekartan alueelle tuli asemakaavassa rakennusoikeutta n. 62 000 kerrosneliömetriä, mitkä oli aiesopimuksessa kohdassa 5. ”Muut aiesopimuksen ehdot” sidottu yksinoikeudella YIT:lle ”kyseenalaisella” ehdolla:

”Tämän aiesopimuksen voimassaoloaikana Jämsän kaupunki sitoutuu olemaan tekemättä liitteen 3. yleispiirteisesti rajattua eli Himoksen tulevan ydinkeskuksen aluetta koskevaa hankekehityssopimusta tai kauppaa tai vastaavaa sopimusta kolmannen osapuolen kanssa sopimatta siitä ensin YIT:n kanssa.”

Valtuutettuna saamani tiedon mukaan tämä ehto esti kaupunkia toteuttamasta Himoksen perustajan Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kanssa aiemmin 1.8.2005 allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisien kehittämisen ja jatkosopimuksien tekemisen sekä jo silloisen maanvuokrasopimuksen alueelle kaavoittamisen. Hiihtokeskus Himosvuori Oy riitautti kaupungin kannan ja tämä riita on kestänyt kaksitoista (12) vuotta ja jatkuu yhä, vaikka YIT:n aiesopimus on purkautunut.

Kun nyt 15.1.2018 hallitus ja myöhemmin valtuusto päättää edelleen panostaa Himoksen kylpylähankkeeseen, niin pitää muistaa, että oheisen aiesopimuksen mukaan kaupunki olisi saanut Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kehittämisvuokrasopimuksen mukaan osuutensa 62000 kerrosneliömetrin myymisestä silloisen ”Himoksen ydinkeskustan alueelta”. Himoksen ydinkeskusta on nyt muuttanut kaupungin myönteisin toimin ja kaavoituksella uuteen paikkaa ja kaupungin kannalta kylpylän sijoituspaikka voi jatkossa arvioida muutkin kuin minä valtuutettuna.

”Kaupunki haluaa olla edistämässä hankkeen aloitusta ja mahdollistaa Himosalueen kehittymisen, kaupunginjohtaja Ilkka Salminen linjaa.”

Tiedote: Kylpylähankkeen aiesopimusta uusitaan

Herää kysymys, että kohteleeko kaupunki Himosalueen kehittäjiä tasapuolisesti?


LIITE Aiesopimus / Himoksen Master Planin mukaisen ydinkeskustan toteuttaminen

















Herkuton päivä 15/182 -- 15.1.2018

Röyh,...

Kahvilla on tarjolla "herkkua" eli sen mitä haaste sallii. Rahka ja ananas on hyvä välipala sekä aamu- että iltapäivisin. Kyytipohjaksi kupillinen kahvia.

Paljon on ollut puhetta siitä, mikä on herkku ja mikä ei?

Pöperöproffa kirjoittaa seuraavasti:

"Herkku: sokerinen, rasvainen tai suolainen syötävä joka ei sisällä kummemmin mitään ravinteita mutta joka maistuu hyvältä. Karkki, suklaa, leivos, sipsit jne. Jäätelö alkaa olemaan jo rajatapaus onko herkku vai ei mutta kai se on.

Hyvät juustot, maukkaat pihvit tai kala, kaali jne joissa on mukana jo ravinteitakin on sitten vain hyvää ruokaa - ehkä jopa herkullista ruokaa, mutta ei herkkua.

Ja tämähän on tietty täysin subjektiivinen eikä edes mitenkään kristallinkirkas jaottelu, mutta oikeutan sen sillä, että mitään virallista tai parempaakaan termiä herkku-käsitteelleni ei ole tullut vastaan."



sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 14/182 -- 14.1.2018

Popsi popsi porkkanaa...

Porkkanan syönnissä on jotain tosi koukuttavaa. Väri on piristävä. Rakenne on rouskuva. Maku on miedon makea. Porkkana on yksi suosituimmista kotimaisista kasviksista. Porkkana onkin maukasta ja terveellistä. Se sisältää mm. runsaasti A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia.

Porkkana on oiva naposteltava esimerkiksi välipalaksi. Se on se selkeä herkun korvaaja.

lauantai 13. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 13/182 -- 13.1.2018

Irtokarkki hyllystä löytyy makesia joka lähtöön. On perinteisiä karkkeja, hedelmäkarkkeja, suklaata, salmiakkia jne. Jokaiselle on jotain. Oikean runsauden pula on aidosti aistittavissa.

No vegaanithan jäivät paitsi karkeista, kunnes joku keksi heille vegaanikarkit. Nyt hekin nauttivat tyytyväisyyden tunnetta.

Mutta kuka keksisi herkuttoman karkin?

Herkuton karkki on sellainen kaloriton suussa sulavan makeinen, joka poistaa sen karkkihimon aivolohkojen syövereistä.

perjantai 12. tammikuuta 2018

Hattivattien kasvatusta

Himoksella Hattivattien kasvatusmaassa ihmettelemässä. Aikansa niitä kasvatetaan. Sitten tulee tamppari taikuri ja hävittää ne olemattomiin.









Herkuton päivä 12/182 -- 12.1.2018

Voihan kakun jötkäle. Nyt se on meillä jääkaapissa. Eikä muuten ole minun ostama. Kuvitelmieni mukaan lienee jonkinlainen "pettääkö hermo" testi.

Nyt pitää olla aamulla tarkkana ettei unen pöpperössä lankea kakkupalaan. Toinen mahdollisuus on, että kakku katoaa ensi yönä salaperäisesti jääkaapista. Tai voi sitä tapahtua myös jotain muuta odottamatonta.

Toivon kuitenkin, että perinteinen kaura-ruispuuro voisilmällä vie aamulla kuitenkin voiton.

torstai 11. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 11/182 -- 11.1.2018

On tämä maailma karkkien valtaama. Hiuskuontalo tuli maksimi mittaansa ja oli aika parturoida se paikallisen yrittäjän toimesta. Tuli laskun maksun aika ja kuinkas ollakaan. Tiskillä oli kupposellinen Omar karamelleja asiakkaille. Erittäin ystävällinen teko. Ennen olisi tullut ainakin yksi tai jopa pari napattua.

Refleksini eivät tehneet noukintaliikettä.

Pyysin vielä varmuuden vuoksi siirtämään kupposen tiskin taakse maksun ajaksi ettei vaan ratkea herkkuihin.

Joka paikassa ne herkut yrittävätkin murtaa haasteeni ;)

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Onnistunut hallinto

Luin Jämsän Seudun nettisivua. Mieleeni jäi yksi kommentti, joka on esitetty alla.

Siis mistä koostuu onnistunut hallinto?

Onnistunut hallinto kysyy virkamiehiltä ja -naisilta
- oman alansa koulutusta,
- asiantuntemusta,
- yhteistyökykyä,
- aloitteellisuutta ja myös
- vastuun kantamista esittämiensä ratkaisujen seurauksista.

Herkuton päivä 10/182 -- 10.1.2018

Tässä olen tuumaillut jo usean päivän ajan, että miksi kaukomailta työpaikalle tuodut värillisiin papereihin kauniisti käärityt karamellit eivät käy kaupaksi. Siinä ne ovat olleet jo tovin vapaasti syötävissä, mutta eivät käy kaupaksi.

Johtuuko heikko menekki

- siitä, että pelätään kaukomaiden karkkien olevan jotenkin terveydelle tautivaarallisia

- vai siitä, että karkkiähky joulun jälkeen aito tosiasia

- vai eikö jouluna menetetyt linjat kestä yhtään enempää heikennyksiä

- vai jostain ihan muusta

Meikäläisen aiemmat refleksin omaiset liikkeet olisivat toimineet ennen joulua. Osa olisi takuuvarmasti hävinnyt ylä- ja alahuulen välistä kohti vatsalaukun pohjaa.

Nyt kädet eivät toimi kuten äskeishistorian perustella olettaisi. Ja tämä hyvä.

tiistai 9. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 9/182 -- 9.1.2018

Kiltisti on luettava ja kerrattava Wikipediasta, mitä se sanoo ylipainosta. Alla oleva lisämotivoi 182 päivän haastetta.

Ylipaino on tila, jossa kehon rasvakudoksen määrä ylittää normaalin rajan. Merkittävään lihavuuteen eli obesiteettiin liittyy usein monia terveysriskejä, mutta lievän ylipainon ei yleensä ole havaittu lisäävän kuolleisuutta. WHO:n arvion mukaan maailmassa on jo yli miljardi ylipainoista, joista 300 miljoonaa on kliinisesti lihavia.

Ylipainon määritelmä ja mittaaminen

Aikuinen määritellään ylipainoiseksi, jos kehon rasvakudoksen määrä ylittää normaalin rajan. Ylipainoa arvioidaan yleisesti painoindeksillä (BMI, Body Mass Index) tai vyötärön ympärysmitalla. 

Ylipainon raja on painoindeksillä 25 ja lihavuuden 30. 

Vyötärölihavuuden raja on miehillä vyötärön ympärysmittana 100 senttimetriä ja naisilla 90 senttimetriä.

Lihavuudessa on kaksi päätyyppiä: omena- eli keskivartalolihavuus, jossa rasva kertyy enimmäkseen vatsaan, ja päärynälihavuus, jossa rasva kertyy enimmäkseen lantioon, reisiin ja pakaroihin. Miehillä on yleisempää omenalihavuus eli vatsan alueelle kertynyt lihavuus, naisilla päärynälihavuus eli rintoihin ja pakaroihin kertynyt selluliitti. Omenalihavuus on terveydelle haitallisempaa.

Ylipainon syyt

Lihominen voi liittyä sekä geneettisen alttiuteen että suoliston bakteerikantaan, sillä on havaittu, että tietyt muutokset suolistomikrobeissa lisäävät ylipainoa, vaikka tarjottu ravinto säilyy samana. 

Lihominen johtuu siitä, että kaloreiden saanti ravinnosta eli ruoasta ja juomasta on pitkään suurempi kuin energiankulutus. Lihavuus on yleistynyt väestötasolla viime vuosikymmeninä yhtäältä ravinnosta saatavan kalorimäärän lisääntymisen ja toisaalta liikunnan ja ruumiillisen työn vähentymisen myötä. Myös muun muassa yksilöllinen perimä, stressi, erilaiset psyyken häiriöt ja vähentynyt yöuni voivat edistää lihomista. Jotkin lääkkeet, kuten psyykenlääkkeet ja insuliini, voivat aiheuttaa lihomista.

Ensimmäisen elinvuoden aikana sairastetut infektiot voivat suurentaa lapsen lihavuusriskiä. Myös vähärasvainen ruokavalio vauvaikäisenä voi aiheuttaa ylipainoa aikuisiällä. Ranskalaisessa 20-vuotisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että vähärasvaisesti 1–2-vuotiaana syöneillä lapsilla oli 20-vuotiaina enemmän rasvaa etenkin keskikehossaan kuin enemmän rasvaa syöneillä.

Terveysriskit


Lievän ylipainon (painoindeksi 25–30) on useissa tutkimuksissa todettu olevan vaaratonta.

Painoindeksin 30 yläpuolella monien sairauksien riski kohoaa selvästi, joten sitä voidaan pitää lääketieteellisenä tavoitteena laihduttamisessa. Myös lievästi ylipainoisten kannattaa laihduttaa, jos heillä on kohonnut verenpaine, kohonnut veren kolesteroli tai kohonnut verensokeri.

Lihavuus voi aiheuttaa esimerkiksi nivelvikoja, selkävaivoja, sydän- ja verisuonisairauksia, kohonnutta verenpainetta ja aikuistyypin diabetesta. Liika ylipaino voi aiheuttaa sydänkohtauksen, mutta lievällä ylipainolla ei ole samanlaista vaikutusta.

Liikalihavuus on merkittävä syövän aiheuttaja. Sillä on yhteys ainakin paksusuolen, rinnan, kohdun limakalvon, munuaisen ja ruokatorven syöpiin. Eräiden tutkimusten mukaan se liittyy myös sappirakko-, munasarja- ja haimasyöpiin.

maanantai 8. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 8/182 -- 8.1.2018

Piipahdin kaupassa sunnuntaina. Ensin vastaan tuli minun "hoitotätini" eli lapsenvahti 60-70 -luvun vaihteesta. Hän oli hoitanut minua aivan pienenä. Hieman vihjaili jotain syömisestä. Minulla ei ihan heti välähtänyt päässä, mitä vihjailut koski. No sekin selvisi että pikkulinnut olivat laulaneet haasteesta. No se hyvä.

Hoitotäti oli ostamassa herkkuja. Samalla itse huomasin hyviä alennustuotteita. Osa oli -30 % alennuksessa ja osa -50 %. Nuuka minäni oli todella kovilla. Herkkuja puoleen hintaan.

Oikeastaan ostaa voi, mutta ei voi vaan syödä. Eipä tullut ostettua.

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Nimeäminen siittiöksi

Yleensä eri asioille annetaan nimet. Ne joko polveutuvat historiasta, nimikilpailusta, muodosta tai ihan jostain muusta. Himoksella on ollut ensilumenlatu jo pari talvea. Ensimmäisenä vuonna se oli ns. aaltomainen viiva. Vuoden 2017 aikana sitä laajennettiin kiertämään Kuikanjärvi (ent. Kuolemanjärvi) ympäri.

Kun sillä ei ole historiaa eikä nimikilpailua ole järjestetty, niin silloin sen nimi voisi määräytyä muodosta. Googlen satellittikuvan mukaan katsottuna sehän näyttää aivan siittiöltä.

No voiko ensilumenladun nimi olla "Siittiö" on jo hieman arveluttavaa. Mutta siltähän sen muoto näyttäisi olevan. Onhan siltä asioille hullumpiakin nimiä annettu.

Latu on erittäin hyvällä sijainnilla ja siinä ei ole pahoja mäkiä ja mutkia. Sopii hyvin moneen tarkoitukseen.

Herkuton päivä 7/182 -- 7.1.2018

Koneisto jylisee nyt. Syöminen 5-6 kertaa päivässä saa uusia ulottuvuuksia. Aina on olemassa nälkä. Ja elimistö ei muista enää nälkäkuolemasta mitään. Nyt on aivan omituinen olotila, kun nälkä jyllää useana kertana päivässä - vähän niinkuin aina.

Nykyinen suositus onkin, että

1) syömisen on oltava niin säännöllistä kuin mitä päivien vaihtelut vain antavat myöten,

2) on syötävä ”riittävän usein”, toisin sanoen ei saa jättää sellaisia välejä, että tulee mieletön nälän tunne,

3) ei saa olla koko ajan syömässä.

lauantai 6. tammikuuta 2018

Luontokohteet

Muutama luontokohde on tullut viime vuonna lisää. Oheisen linkin takana on Jämsän seudun lähialueen luontokohteita.

Olen heittänyt haasteen - Kierrä kaikki kohteet vuoden aikana.

Linkki

Herkuton päivä 6/182 -- 6.1.2018

Kaikki keinot on sallittuja. Popsin "Chrodium Picolinate" 200 µg nappeja. Koskaan en ole moisiin hurahtanut, mutta kun sopivasti suositeltiin. En ole yllytyshullu, mutta tässä mennään.

No mihinkä ne kromi-pillerit nyt oikein vaikuttaa tai pitäisi vaikuttaa? Mitä kaverini Google kertookaan?

Kuvaus:
Solgar Cromium Picolinate 200 µg on laadukas kromia sisältävä hivenainevalmiste. Tuote sopii hyvin myös vegaaneille (pakattu selluloosapohjaiseen kasviskapseliin). Kromipikolinaatti on orgaanista, hyvin imeytyvää kromia, jota tarvitaan normaalin sokeriaineenvaihdunnan ylläpitämiseksi ja säätelemiseksi. Kyseessä on vahva kromivalmiste, joka on tarkoitettu aikuisille.

Ainesosat:
Kromi (pikolinaatti), mikrokiteinen selluloosa, rasvahappojen magnesiumsuolat, hydroksipropylmetylselluloosa.

Vaikuttavat aineet:
Päiväannos (1 kapseli) sisältää kromia (pikolinaatti) 200 µg.

No insinöörinä mietin, että entäs sitten. Selvää munkkilatinaa koko teksti. Oleelliset sanat ovat "kromi, jota tarvitaan normaalin sokeriaineenvaihdunnan ylläpitämiseksi ja säätelemiseksi". Siinä ne taikasanat on.

Nyt se on sitten uskottava vaan "myyntipuheisiin". Kokeilemalla syntyy uusia kokemuksia. Ehkä tästä on jotain positiivista kerrottavaa myöhempinä aikoina. 

perjantai 5. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 5/182 -- 5.1.2018

Arki on alkanut. Syödä pitää monta kertaa päivässä, 5-6 kertaa ja yhteensä noin 2000 kcal. Päivittäisen aamu- ja iltapäiväkahvin lisukkeeksi on otettu muutaman vuoden tauon jälkeen maitorahka ja ananasmurska. Sekoitetaan keskenään sopivaksi mössöksi. Maistuu jälleen hyvälle.

Aiempi 3 kertaa päivässä syönti piti elimistön säästöliekillä. Oli olemassa nälkäkuolema meininki. Ja elimistö varastoi kaiken saamansa, koska oletti, että seuraavaa ruoka-annosta ei ole tulossa.

Nyt on niin sanotusti ainainen nälkä. Koneisto polttaa läskiä nyt ihan eri tahtiin.

torstai 4. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 4/182

Haasteellista on herkuttomuus. Kävelylenkillä Jämsänkoskella poikkesimme 5 kilometrin jälkeen kioskilla, jos olisi vaikka jotain pientä suuhunpantavaa löytynyt. Oli karkkia, sipsejä, limsaa, pullaa jne. Mutta herkuttomia vaihtoehtoja ei ollut.

Sitten jatkoimme kävelyä ja poikkesimme kukkakaupan kahviossa. Sielläkin vaihtoehdot olivat pulla, viineri ja lakkapiirakka. En ratkennut herkkujen vietäväksi.

Siis maailma on täynnä herkkuja ja herkuttomia vaihtoehtoja ei ole oikein tarjolla.

Vai näenkö vain herkkuja verkkokalvollani?

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Herkuton päivä 3/182

Voi tota karkin määrää kaupassa. Oheisessa kuvassa on jo noin 300 karkkipussia ja patukat päälle. Arvioni mukaan paikallisessa isossa päivittäisruokakaupassa on karkkihyllyä on noin 50 m ja sipsihyllyä 20 m. Arvioni saattaa olla alakanttiin.

Mutta loistavasti sivuutin kohdan ja muut herkkuhyllyt. Tästä kohti huomista herkuttomuutta.

tiistai 2. tammikuuta 2018

Pyhänpää

Vapaapäivänä tuli mieleen, että lähdetään Pyhänpäähän kalliomaalauksia etsimään. Sää oli sateinen ja pilvinen sekä uutta lunta oli maassa 5-10 cm. Tie Harjunsalmelta Pihlajakosken ohi aina Pyhänpääntie risteykseen oli aivan loskainen, lienee normi sivukylätie. Itse Pyhänpääntie oli onneksemme aurattu. Tosin molemmilla teillä ei juuri 40 km/h vauhtia voinut pitää. Auton parkeerasimme ennen puomia olevaan risteykseen.

Sitten koitti umpihanki. Lunta oli polveen saakka. Lähdimme suunnistamaan kohti rantaa. Lumen määrä väheni rinnettä alaspäin mentäessä. Päijänne oli aivan sula. Itärannalle ei juurikaan näkynyt vallitsevan sumun tai usvan takia. Rannalta suuntasimme kännykän maastokartat sovelluksen mukaan eteläisen kalliomaalauksen kohdalle. Mielikuvituksemme ei tuottanut oheisesta kohdasta ensimmäistäkään kalliomaalausta. Lienee mielikuvituksen puutetta.

Siitä sitten suuntasimme rinnettä ylöspäin. Reitti oli vaativa näin talvikeliksi. Joka puolella oli palaneita puita. Metsäpaloja oli ollut siellä sun täällä. Päijänteen ylittävä ukkospilvi oli varmaan törmännyt Pyhävuoreen.

Jossain vaiheessa totesimme, että pohjoinen kalliomaalaus saa jäädä toiseen kertaan katsottavaksi. Sen verran oli paljon lunta ja matka oli kohtalaisen pitkä. Tiesimme, että tämä pohjoinen kohde olisi ollut parempi. Sen voi jo todeta Ismo Luukkosen nettisivuilta.

Pyhävuoren päällä oli ilmakuvauksen tukipisteen rauniot. Pyhävuorelta johti kohtalaisen hyvä polku suoraan auton parkkipaikalle. Umpihanki armahti meidät. Takaisin Jämsään suuntasimme Ruolahden kautta, koska Pyhänpääntiellä olisi ollut kohtalaisen hankala ylämäki tällä jäisellä, sateisella ja loskaisella kelillä.

Karttalinkki

Linkki Notskilla Blogiin

Linkki Ismo Luukkosen sivuille